6188 osumaa

Iäkkäiden lääkitys on usein vahvasti sedatiivista

Sedatiiveja eli väsyttäviä tai rauhoittavia lääkkeitä on paitsi perinteisissä psyykenlääkeryhmissä, myös monissa somaattisten sairauksien hoitoon tarkoitetuissa lääkkeissä. Lisäksi väsymys voi olla monenlaisten lääkkeiden haittavaikutus. Tällaista piilosedatiivisuutta ei aina tiedosteta. Tutkimme ilmiötä käyttäen aiemmin laatimaamme pisteytystä ikääntyneiden lääkityksestä. Huomattavalla osalla ikääntyneistä oli käytössään lääkkeitä, jotka rauhoittavat tai väsyttävät joko tarkoituksellisesti tai sivuvaikutuksenaan.

Tarja Linjakumpu - Sirpa Hartikainen - Timo Klaukka Hannu Koponen - Helinä Hakko - Kaisa Viilo, Marianne Haapea - Sirkka-Liisa Kivelä - Raimo Isoaho

Hyväksyttyjä uusia lääkkeitä

Euroopan lääkevalmistelautakunta Lontoossa on hyväksynyt kolme uutta lääkevalmistetta. Monoamiini oksidaasi-B:n estäjä rasagiliini (Azilect, Teva Pharma ja Lundbeck) on tarkoitettu Parkinsonin taudin hoitoon. Tsikonotidi (Prialt, Elan Pharma) on intratekaalisesti annosteltava analgeetti vaikeaan krooniseen kipuun. Kerran päivässä annosteltava emtrisitabiinin ja tenofiirin yhdistelmävalmiste (Truvada, Gilead Sciences) on HIV-lääke, joka on jo hyväksytty aikaisemmin Yhdysvalloissa.

Pienen pojan kaulapatti - tapauksen ratkaisu

Kolmivuotiasta poikaa tutkittiin oikeassa leukakulmassa olevan patin vuoksi. Pojalle tehtiin kaulan ultraäänitutkimus, missä todettiin oikealla leukakulmassa noin 3 x 2 cm:n imusolmukkeeksi sopiva löydös, ei absessiin viittaavaa. CRP ja TVK olivat normaalit. Koska pojan yleistila oli hyvä, tilannetta päätettiin edelleen seurata. Kahden viikon seurantajakson aikana pojalle ilmaantui lämpöä, väsymystä ja ruokahalu muuttui huonoksi. Toksoplasma-, tularemia-, sytomegalo- ja bartonella-vasta-aineet olivat negatiiviset. Hemoglobiini oli 99g/l, valkosolujen erottelulaskenta oli normaali, CRP oli 14mg/l ja lasko 54. Thoraxkuva oli normaali. Imusolmukkeen ohutneulabiopsiasta ei löytynyt kasvainsoluja. Bakteeriviljely ja tuberkuloosivärjäys ja -viljely olivat negatiiviset. Tapauksen edelliset osat on julkaistu Lääkärilehden numeroissa 46 ja 48.

Anne Pitkäranta, Anneli Lauhio, Raili Kauppinen

Verenpainelääkitys muutoksen alla - hoitotulokset silti huonot

Kohonneen verenpaineen alentamiseen on laaja valikoima eri tavoin vaikuttavia ja myös kustannuksiltaan toisistaan poikkeavia lääkkeitä. Viime vuosina mm. beetasalpaaja bisoprololi, kalsiumkanavan salpaaja amlodipiini ja ACE:n estäjä ramipriili ovat voimakkaan markkinoinnin tukemina lisänneet suosiotaan. Myös uusimpien aineiden, kuten angiotensiini II -reseptorin salpaajien sekä kiinteiden yhdistelmävalmisteiden käyttö on yleistynyt. Lääkevaihto on keventänyt hoidon kustannuspaineita, mutta lääkevalintojen muutoksesta huolimatta hoitotavoitteeseen pääsee vain pieni osa potilaista.

Timo Klaukka - Juhana E. Idänpään-Heikkilä

Artemisiini-malarialääkkeestä yllättäen pulaa

Resistentin malarian hoitoon WHO on suositellut artemeetterin ja lumefantriinin yhdistelmää (Coartem, Novartis). Jo 40 maata on ottanut sen käyttöön ja monissa se on ensisijainen malarian hoito. Artemeetteriä saadaan Kiinasta Artemisia annua -kasvista, josta on nyt pulaa lääkkeen kasvaneen menekin vuoksi. Kasvin viljely, lääkkeen eristys ja valmistus vievät noin vuoden ja mm. 50 miljoonan hoidon suunnitelma vuodelle 2005 siirtyy.

Juhana E. Idänpään-Heikkilä

Mikrobilääke puolitti HIV-lasten kuolleisuuden

Yli 500 alle 14-vuotiasta HIV-positiivista lasta käsittänyt vertaileva lääketutkimus päätettiin keskeyttää, kun lääkehoitoa saaneilla kuolleisuus oli laskenut lähes puoleen. Sambiassa tehdyssä tutkimuksessa puolet lapsista sai hoitona trimetopriimin ja sulfametoksatsolin yhdistelmävalmistetta ja toinen puoli lumelääkettä. Tutkimuksessa 18 kuukauden kohdalla 74 lasta (28 %) lääkehoitoryhmässä ja 112 lasta (42 %) lumelääkeryhmässä oli menehtynyt. Haittavaikutuksia todettiin molemmissa ryhmissä lähes sama määrä. Lääkehoidon oletettiin vähentäneen AIDS:iin liittyneitä fataaleja keuhkoinfektioita, mutta asian tarkempi selvittely on vielä kesken.

Juhana E. Idänpään-Heikkilä

Erytropoietiinista apuasyöpäpotilaan anemiassa

Erytropoietiinihoidon (EPO) käyttö syöpäpotilaan anemian hoidossa asetettiin kyseenalaiseksi viime keväänä. Rintasyöpäpotilailla käynnistetyssä tutkimuksessa epäiltiin aineen edistävän tuumorin verisuonten kasvua, ja tutkimus keskeytettiin, kuten tällä palstalla kerrottiin (SLL 2004;59:1045). Asian tärkeyden vuoksi lääkevalmistajista riippumaton Cochrane -keskus on nyt julkistanut arvionsa 27 kliinisestä tutkimuksesta, joissa EPO:a on käytetty syöpäpotilaiden (yhteensä 3 287 potilasta) anemian ehkäisyyn tai hoitoon. Arviossa löytyi vahva näyttö (strong evidence) hoidon hematologisista hyödyistä, joskaan vaikutuksesta kuolleisuuteen ei saatu sitovaa näyttöä. Suomessa on käytössä kolme EPO-valmistetta (darbepoetiini alfa, Aranesp, Amgen; epoetiini alfa, Eprex, Janssen-Cilag; epoetiini beeta, Neorecormon, Roche).

Juhana E. Idänpään-Heikkilä

Lääkäriliitto Fimnet Lääkärilehti Potilaanlaakarilehti Lääkäripäivät Lääkärikompassi Erikoisalani Lääkäri 2030