6188 osumaa

Glargiini-insuliinin käyttö lisääntyy - näyttö hyödystä?

Glargiini-insuliini on uudentyyppinen pääsääntöisesti kerran vuorokaudessa pistettävä pitkävaikutteinen insuliini, jonka vaikutushuippu on loivempi ja vaikutusaika pidempi kuin keskipitkävaikutteisilla insuliineilla. Glargiinihoidon etuina on pidetty tasaisempaa vaikutusta, hypoglykemioiden vähäisempää esiintymistä sekä suurempaa vapautta pistosajankohdan valinnassa. Hoidon onnistuminen on kuitenkin yksilöllistä ja joidenkin potilaiden kohdalla tasapainon saavuttaminen on ongelmallista. Lisäksi glargiini-insuliini on yli kaksi kertaa kalliimpaa kuin perinteiset pitkävaikutteiset insuliinit (taulukko 1).

Rohto-Keskus

Pitkävaikutteisten insuliinianalogien vaikutustapa

Insuliinin vaikuttava muoto on yhden molekyylin kokoinen monomeeri. Insuliinimonomeereilla on spontaani taipumus yhdistyä dimeereiksi ja edelleen kuuden molekyylin heksameereiksi. Yhteenliittyminen on palautuvaa ja sitä tapahtuu etenkin insuliinipitoisuuden ollessa suuri (1). Ruiskepullossa suurin osa insuliinista on heksameerinä. Sen kulku biologisten kalvojen läpi on rakenteen suuren koon vuoksi hidasta. Ruiskutuksen jälkeen heksameeri laimenee sekoittuessaan kudosnesteeseen, ja tämä nopeuttaa sen hajoamista kalvoja läpäiseviksi monomeereiksi. Heksameerin hajoamisnopeus säätelee insuliinin vaikutuksen alkamisnopeutta ja kestoa.

Risto Huupponen

Valdekoksibiin varoitus tromboembolisista haitoista

Yhdysvaltojen lääkevalvontaviranomainen (Food and Drug Administration, FDA) on liittänyt tulehduskipulääke valdekoksibin (Bextra, Pfizer) tuoteselosteeseen erityisvaroituksen tromboembolisista sydän- ja verisuonihaitoista (kuten sydäninfarkti, aivohalvaus, keuhkoembolia ja syvä laskimotromboosi). Valdekoksibia oraalisesti käyttäneillä sydämen ohitusleikkauspotilailla havaittiin näitä haittoja noin 1 %:lla ja injektioina annettua parekoksibia (Dynastat, Pfizer) käyttäneillä ohitusleikkauspotilailla noin 2%:lla. Jatkossa valde- ja parekoksibi ovat näille potilaille vasta-aiheisia. Asiaa on käsitelty aikaisemmin tällä palstalla (SLL 2004;59:4259), kun lääkeyrityksen väitettiin piilotelleen FDA:lta samoja tutkimustuloksia. FDA on nyt voimistanut varoitusta valdekoksibiin liittyneistä hengenvaarallisista ihoreaktioista (kuten Stevens-Johnsonin oireyhtymä ja toksinen epidermaalinen nekrolyysi) perustuen mm. 87 ilmoitettuun potilastapaukseen. Potilaista 36 joutui sairaalahoitoon ja neljä menehtyi. Asiaa on käsitelty aikaisemmin tällä palstalla (SLL 2002;57:4483ja4682, SLL 2004; 59:55).

Juhana E. Idänpään-Heikkilä

Selekoksibillakin vakavia sydän- ja verisuonihaittoja

Kun rofekoksibi (Vioxx, MSD) vedettiin äskettäin pois käytöstä pitkäaikaistutkimuksessa todettujen sydän- ja verisuonihaittojen vuoksi (SLL 2004;59:3847), pelättiin saman ongelman liittyvän kaikkiin COX-2:n estäjämekanismilla vaikuttaviin tulehduskipulääkkeisiin. Selekoksibista (Celebra, Pfizer) ei ollut käytettävissä kontrolloituja pitkäaikaistutkimuksia, joten näyttöä ei ollut puolesta eikä vastaan. Nyt Pfizer on analysoinut noin 33 kuukautta kestäneen syövän preventiotutkimuksen, jossa sydän- ja verisuonihaittoja (aivohalvaus, sydäninfarkti tai kuolema) oli lumelääkkeeseen verrattuna 2,5 kertaa enemmän niillä, jotka käyttivät selekoksibia 400 mg:aa vrk:ssa, ja annostuksella 800 mg/vrk riski oli 3,4-kertainen. Pfizer pohdiskelee edelleen toista tutkimustaan, jonka tulokset eivät osoittaneet samaa haittavaikutusten riskiä. Lehdistölausunnon mukaan Yhdysvaltojen FDA harkitsee joko selekoksibin vetoa pois käytöstä tai sen tiukasti rajoitettua käyttöä. Asia ratkennee viimeistään FDA:n asiantuntijakokouksessa helmikuussa 2005.

Juhana E. Idänpään-Heikkilä

Kohtalonkellot kumahtelevat koksibeille

Viime kuukausien tutkimuslöydökset koksibien vakavista sydän- ja verisuonihaitoista ovat saaneet kohtalon kellot soimaan koko koksibiryhmän lääkkeille. Tanska poisti ne sairausvakuutuksen piiristä ja Norja harkitsee samaa, kuten tällä palstalla on kerrottu (SLL 2004;59:4500 ja 4614). Saksassa viranomainen kehottaa lääkäreitä välttämään koksibien määräämistä. Useat maat, kuten Ruotsi ja Australia, kehottavat lääkäreitä entistä tarkempaan harkintaan ja Britannian lääkeviranomainen (MHRA) kehottaa siirtämään kaikki sydän- ja verisuonitautipotilaat pois koksibien käytöstä. Yhdysvalloissa FDA neuvoo siirtymään muihin tulehduskipulääkkeisiin tai rajoittamaan koksibien käytön vain tarkoin rajatuille potilasryhmille, ja koksibien mainonta yleisölle on lopetettu. Sekä FDA että Euroopan lääkelaitos (EMEA) ovat käynnistäneet uudelleen pika-arvioinnit koksibien haitoista ja kohtalosta.

Juhana E. Idänpään-Heikkilä

Vastasyntyneiden nevirapiinihoidossa takaisku

Kaksi annosta nevirapiinia äidille synnytyksen yhteydessä ja yksi annos vastasyntyneelle vähensi Ugandassa HIV:n tarttumista äidistä lapseen lähes kolmannekseen, kuten tällä palstalla on aikaisemmin kerrottu (SLL 2000;55:3455 ja 2002;57:2049). Lupaavasta hoidosta kertyneet kokemukset viittaavat nyt siihen, että Rolls-Royce-hoidoksi mainittu nevirapiini aiheuttaa äidille resistenssin moniin muihin HIV-lääkkeisiin. Lisäksi Ugandassa aikoinaan tehdyt tutkimukset paljastivat vakavia haittavaikutuksia, joita ei kuitenkaan otettu mukaan Yhdysvaltojen kansanterveyslaitoksen (National Institutes of Health, NIH) korjailemaan tutkimuksen loppuraporttiin. Tutkimus sai siten hyvin myönteisen lopputuloksen ja harhautti mm. valkoisen talon, joka kiirehti heti rahoittamaan hoitoja Afrikan maissa. Viranomaisten parissa on nyt syntynyt kiista siitä, kuka teki ja mitä ja mikä on lopullinen totuus.

Juhana E. Idänpään-Heikkilä

Syöpäpotilas lääkeyritysetujärjestön johtoon

Yhdysvaltojen lääketeollisuuden etujärjestö (Pharmaceutical Research and Manufacturers of America, PhRMA) on valinnut toimitusjohtajakseen kongressin jäsenen Billy Tauzinin. Tauzin sairastui äskettäin suolistosyöpään, josta hän kertoo pelastuneensa leikkauksen, uuden täsmälääkkeen bevasitsumabin (Avastin, Genentech/Roche) ja sädehoidon avulla. Avastin-hoito maksaa noin 3 800 euroa kuukaudessa ja hoito kestää 10-11 kuukautta. Lääketeollisuus on menettänyt nopeasti kasvojaan Yhdysvaltojen kuluttajien silmissä mm. viimeaikaisten tutkimussalailujen ja muiden epäselvyyksien vuoksi, joita mm. kongressi selvittelee. Billy Tauzin lupaa palauttaa potilaiden edustajana näiden parasta ajavan lääketeollisuuden maineen entiselleen.

Juhana E. Idänpään-Heikkilä

Makulan degeneraatioon uusi lääke

Yhdysvaltojen lääkevalvontaviranomainen on hyväksynyt pegaptanibin (Macugen, Eyetech Pharmaceuticals/Pfizer) makulan nesteiseen vanhuudenrappeumaan. Aine estää verisuonen kasvutekijää ja hidastaa epänormaalien, vuotavien ja tarkkaa näköä tuhoavien verisuonten muodostumista. Pegaptanibi-injektion haittoja silmässä ovat mm. infektiot, retinavauriot, kaihi, verenvuoto ja näköhäiriöt. Aikaisemmin on makulan rappeumaan hyväksytty laskimoon annosteltava verteporfiini (Visudyne), jota on käsitelty aikaisemmin tällä palstalla (SLL 2000;55:1866).

Juhana E. Idänpään-Heikkilä

Sibutramiini ja amnesia

Laihdutuslääke sibutramiinin (Reductil, Abbott), joka estää keskushermostossa sekä serotoniinin että noradrenaliinin takaisinottoa, epäillään aiheuttavan amnesiaa. Uudesta Seelannista ja Australiasta on ilmoitettu kaksi tapausta, joissa sibutramiinin käyttöön liittyi lääkityksen loputtua korjautunut amnesia. WHO:n haittavaikutuskeskukseen Uppsalassa on ilmoitettu kaikkiaan 33 sibutramiiniin liittynyttä amnesiatapausta, joista 25 tapauksessa sibutramiini oli ainoa käytetty lääke. Amnesia on ilmennyt heti hoidon alussa tai vasta kuukauden kestäneen hoidon jälkeen. Sibutramiini lisää synapsien serotoniinipitoisuuksia, minkä oletetaan liittyvän muistikatkoksiin.

Juhana E. Idänpään-Heikkilä

Lääkäriliitto Fimnet Lääkärilehti Potilaanlaakarilehti Lääkäripäivät Lääkärikompassi Erikoisalani Lääkäri 2030