Britannian lääketeollisuus suoramainontaa vastaan

Britannian lääkeyritykset ovat torjuneet ehdotuksen, että reseptilääkkeitä voitaisiin Yhdysvaltojen tapaan mainostaa suoraan yleisölle. Kannanotossa korostetaan maiden välisiä mainontakulttuurien eroja. Muutamat tehtaat pelkäävät ankarasti kilpailevan suoramainonnan lisäävän markkinointikustannuksia yli tutkimusinvestointien, mistä lääkevalmistajaan voi kohdistua ankaraa kritiikkiä. Mm. masennuslääkkeiden ja koksibien yleisöön suunnatun tehokkaan suoramainonnan on epäilty Yhdysvalloissa johtaneen näiden lääkkeiden liikakäyttöön, mikä saattaisi selittää yllättävän nopeasti esille tulleet vakavat, mutta harvinaiset haittavaikutukset seuraamuksineen. Kannanottoja lääkkeiden suoramainonnasta on käsitelty aikaisemmin tällä palstalla (SLL 2002;57:903 ja 3488, 2004;59:292).

Juhana E. Idänpään-Heikkilä

Lilly ja BMJ törmäyskurssilta anteeksipyyntöön

Tällä palstalla kerrottiin äskettäin (SLL 2005;60:176), että British Medical Journal sai nimettömästä lähteestä kadonneiksi epäiltyjä masennuslääke fluoksetiinin haittoihin (Fontex/Prozac, Lilly) liittyneitä luottamuksellisia dokumentteja, jotka uutisoitiin lehdessä.

Juhana E. Idänpään-Heikkilä

Ehkäisyimplantista huolia Ruotsissa

Ruotsin lääkevalvontaviranomainen (Läkemedelsverket) kehottaa entistä suurempaan huolellisuuteen etonogestreelia sisältävän ehkäisyimplantin (Implanon, Organon) asetuksessa ja seurannassa. Tehdas on saanut Ruotsissa ilmoitukset 31 raskaudesta Implanonin käyttäjillä. Näistä 17 tapauksessa implantti ei ollut paikoillaan, kolmessa ultraäänitutkimus ei lokalisoinut implanttia, ja viisi naista oli raskaana jo kun implanttia asetettiin. Yhdessä tapauksessa epilepsialääkkeen yhteisvaikutus heikensi ehkäisytehoa.

Juhana E. Idänpään-Heikkilä

Uusia lääkekandidaatteja itsehoitoon

Lääkeyritysten halu kasvattaa lääkemyyntiään, yritykset säästää lääkekorvauksissa ja apteekkien ja kuluttajien halu laajentaa itsehoitoa ovat lisänneet lääkkeiden siirtoja reseptittömään myyntiin. Lähivuosina patenttisuoja umpeutuu mm. setiritsiiniltä (antihistamiini), esomepratsolilta ja lansopratsolilta (mahahaavalääkkeitä), pravastatiinilta ja simvastatiinilta (kolesterolilääkkeitä) sekä tsolpideemilta (unilääke). Näiden lääkkeiden valmistajien otaksutaan ryhtyvän toimenpiteisiin ajoissa, jotta tuotteet saataisiin itsehoitovalmisteiksi.

Juhana E. Idänpään-Heikkilä

Lääketutkimustulokset osin julkisiksi

Euroopan, Japanin ja Yhdysvaltojen lääketeollisuusyhdistykset yhdessä maailmanlaajuisen kattojärjestönsä (IFPMA) kanssa ovat allekirjoittaneet sopimuksen, jonka mukaan ne julkistavat lääketutkimustuloksien yhteenvedot vapaaehtoisesti verkkosivuillaan. Väitteet epäedullisten tutkimustuloksien salailusta, johtavien tiedelehtien tulevana kesänä käynnistyvä vaatimus tutkimuksien rekisteröimisestä sekä pelko velvoittavasta lainsäädännöstä ovat lopulta taivuttaneet teollisuuden tähän päätökseen. Näitä asioita on käsitelty toistuvasti tällä palstalla (SLL 2004;59:4385,4259,3883,3839,3761 ja 3053). Vain loppuun saatetut tutkimukset julkistettaisiin, ja vaiheessa, kun lääke tulee jossakin maassa käyttöön. Epäilevät Tuomaat kysyvät, riittääkö julkistamisen vapaehtoisuus, miksi ei kaikkien tutkimuksien tuloksia julkaista, kuka toimintaa valvoo, mitkä ovat yhteenvedon sisällön minimivaatimukset ja miksi se julkaistaan vain tehtaan omalla verkkosivulla.

Juhana E. Idänpään-Heikkilä

Pako hormonikorvauksesta masennuslääkkeisiin

Kanadassa tehty tutkimus osoittaa, että hormonikorvaushoitoihin kirjoitetut reseptit vähenivät vuosina 2002-2003 runsaat 30 %, kun tiedot epäillyistä haittavaikutuksista julkaistiin. Serotoniinivälitteisten masennuslääkkeiden naisille kirjoitetut reseptit taas kääntyivät nousuun, kun niiden kulutus oli aikaisemmin jatkunut tasaisena. Lisäys masennuslääkkeiden resepteissä oli lopulta suurempi kuin lasku hormonikorvaushoitojen resepteissä. Masennuksen oireet voivat lisääntyä menopaussissa ja myös vaihdevuosien muut oireet voivat lievittyä masennuslääkkeiden avulla. Masennuslääkkeiden käytössä onkin ainakin Suomessa ja Ruotsissa naisilla kaksi iänmukaista huippukohtaa: 45-64-vuotiaat käyttävät näitä lääkkeitä enemmän kuin heitä nuoremmat tai 65-74-vuotiaat naiset. Silti selvästi yleisintä käyttö on 75 vuotta täyttäneillä. Tutkijat kehottavat tarkkailemaan huolellisesti potilaiden oireiden kehittymistä, kun hormonikorvaushoito on lopetettu.

Juhana E. Idänpään-Heikkilä

Teollisuudelle suoja lääkehaittojen liikakorvauksilta?

Viime vuosien ja kuukausien dramaattiset haittavaikutuslöydökset mm. koksibeista, serivastatiinista, laihdutuslääkkeistä sekä masennus- ja hormonikorvauslääkkeistä ovat käynnistäneet Yhdysvalloissa lainvalmistelun, jolla pyritään kohtuullistamaan potilaalle maksettavia haittakorvauksia. Jos valmistaja on seurannut tuotteessaan ja markkinoinnissa lääkevalvontaviranomaisen eli FDA:n hyväksymiä linjauksia, ei vastuupalkkioita voitaisi tuomita. Jos FDA:n virkamiehiä olisi sitä vastoin lahjottu tai valmistaja olisi salannut tuotteen turvallisuustietoja, ei varauslauseke olisi enää voimassa. Haittakorvauksien pelätään horjuttavan lääketeollisuuden kannattavuutta merkittävästi.

Juhana E. Idänpään-Heikkilä

Ibuprofeenista myös harvinaislääke

Ruotsissa on tullut käyttöön ibuprofeenin infuusiovalmiste (Pedea, Orphan Europe) ennenaikaisesti syntyneen lapsen avoimen ductus arteriosuksen hoitoon. Hoitoon on aikaisemmin käytetty indometasiinia, vaikka sitä ei ole tähän tarkoitukseen virallisesti hyväksytty. Ibuprofeeni ja indometasiini auttavat 70 %:ssa tapauksista sulkemaan ductuksen, mutta ibuprofeenilla on näistä kahdesta aineesta vähemmän munuaishaittoja. Valmisteen käytössä on noudatettava varovaisuutta, jotta sen vakavat haittavaikutukset, kuten hypoksia, keuhkoverenvuoto, suolen perforaatio tai enterokoliitti, voidaan välttää.

Juhana E. Idänpään-Heikkilä

Paklitakselista parannettu annosmuoto

Yhdysvaltojen lääkevalvontaviranomainen (FDA) on hyväksynyt syöpälääke paklitakselista albumiiniin sidotun johdoksen (Abraxane, American Pharmaceutical Partners), joka yksinkertaistaa huomattavasti lääkkeen käyttöä. Paklitakseli-infuusion käyttöä ovat haitanneet liuottimien aiheuttamat toksiset reaktiot, joita on jouduttu ehkäisemään esilääkityksellä, kuten kortikosteroidilla, antihistamiinilla ja H2-salpaajilla. Paklitakselia on lisäksi jouduttu infusoimaan erityislaitteilla, ja suuremmat annokset ovat aiheuttaneet potilaalle lisäaineista johtuneita haittavaikutuksia. Nämä hankaluudet näyttäisivät nyt puuttuvan albumiiniin sidotulta paklitakselilta, mutta valmisteen arvellaan olevan hyvin kallis.

Juhana E. Idänpään-Heikkilä

Tioridatsiini pois käytöstä

Tioridatsiini (meillä Melleril, Novartis ja Orsanil, Orion Pharma) poistui käytöstä viime vuoden lopussa Ruotsissa (SLL 2004;59:4143). Nyt tioridatsiini poistuu myös Suomessa ja Norjassa, lähinnä koska se on aiheuttanut QT-ajan pitenemisiä, joista puolestaan seuraa vakavia rytmihäiriöitä.

Juhana E. Idänpään-Heikkilä