77880 osumaa

Lääkärin etiikan kansainvälinen perussääntö uudistui

Lääkärin etiikan perussääntöä on uudistettu painottamaan entistä enemmän potilaan oikeuksia, ottaen kuitenkin samalla myös huomioon lääkärin velvollisuudet yhteiskuntaa kohtaan. Maailman lääkäriliitto WMA hyväksyi muutoksen Etelä-Afrikassa lokakuussa pidetyssä yleiskokouksessaan. Perussäännöstä saatiin Pohjoismaiden vaatimuksesta poistettua muotoilut, jotka olisivat tietyissä tapauksissa asettaneet etiikan lainsäädännölle alisteiseen asemaan. Perussääntö ja muut WMA:n eettiset ohjeet löytyvät osoitteesta www.wma.net > policy.

Jukka Siukosaari
Lehti 43: Ajankohtaista 43/2006 Kommentteja

Imikimodista ei ole varmaksi lentigo malignan lääkkeeksi

Kondyloomien hoitoon kehitetyllä paikallisella immunomodulaattorilla imikimodilla on sittemmin osoitettu olevan tehoa eräisiin ihosyöpiin ja niiden esiasteisiin. Nykyisin imikimodi onkin rekisteröity pinnallisen basaliooman hoitoon. Imikimodin tehosta lentigo malignaan eli pintamelanoomaan on näkynyt yksittäisiä julkaisuja. Lentigo maligna on usein iäkkään ihmisen kasvoilla, ja ehtii kasvaa jopa muutaman senttimetrin laajuiseksi ennen kuin potilas hakeutuu hoitoon. Pintamelanooman paras hoito olisi leikkaus, mutta muutosten koko ja potilaiden yleiskunto houkuttelevat etsimään leikkausta kevyempiä hoitovaihtoehtoja.

Sirkku Peltonen
Lehti 43: Lääketieteen maailmasta 43/2006 Kommentteja

Pallolaajennuksen edut pohjoismaisessa hoitokäytännössä varmistuivat lopullisesti

Ruotsin valtakunnallinen sydänvalvontarekisteri (RIKS-HIA) kattaa tiedot lähes kaikista (yli 95 %) sepelvaltimotautikohtauksen takia hoidetuista potilaista. Kuuden vuoden (1999-2004) aikana rekisteriin kerättiin tiedot yli 26 000 ST-nousuinfarktipotilaasta. Pallolaajennuksen käyttö lisääntyi merkittävästi vuosien aikana, mikä heijastui selvänä valtakunnallisena sydäninfarktipotilaiden ennusteen paranemisena.

Juhani Airaksinen
Lehti 43: Lääketieteen maailmasta 43/2006 Kommentteja

Sunitinibi GIST-tuumoreiden hoitoon

Imatinibi on tyrosiinikinaasi-inhibiittori, jonka teho GIST-tuumoreihin (ruoansulatuskanavan stroomatuumori) huomattiin vuosituhannen alussa. GIST-tuumoreiden ensisijainen hoito on leikkaus. Tavanomainen solunsalpaajahoito ei niihin tehoa. Noin 90 % etäpesäkkeisistä GIST-tuumoreista reagoi imatinibihoitoon. Vasteen kesto on noin kaksi vuotta. Ennen imatinibiaikaa etäpesäkkeistä tautia sairastavan potilaan elinaika oli keskimäärin yksi vuosi. Imatinibilla hoidettujen potilaiden keskimääräinen elinaika on noin viisi vuotta.

Sirkku Jyrkkiö
Lehti 43: Lääketieteen maailmasta 43/2006 Kommentteja

Alkoholihaimatulehdukselle määriteltiin kriteerit

Alkoholinkäytön ja haimatulehduksen yhteys on tunnettu jo pitkälti toistasataa vuotta. Suomessa alkoholin arvioidaan aiheuttavan yli 90 % kroonisista haimatulehduksista ja 70 % akuuteista haimatulehduksista. Sappikivitauti ja muut tunnetut tekijät (esim. kasvain, trauma ja haimatiehyttukos) ovat syinä noin 20 %:ssa tapauksista (1,2). Huolellisenkin tutkimuksen jälkeen lähes joka kymmenennen haimatulehduksen syy jää epäselväksi.

Isto Nordback, Juhani Sand, Åke Andren-Sandberg
Lehti 43: Pääkirjoitukset 43/2006 Kommentteja

Ketkä tarvitsevat lisävitamiineja?

Vitamiini- ja kivennäisainelisiä käytetään yleisesti mitä erilaisimpiin tarkoituksiin. Epäspesifinen terveyttä ja yleistä vireyttä edistävä tarkoitus on pitkälti markkinoinnissa käytettävien väittämien muovaama, ja sen ohella vitamiineja ja kivennäisaineita käytetään kroonisten sairauksien ehkäisyyn. Suomessa käytiin 1980-luvulla vilkasta julkista keskustelua vitamiini- ja kivennäisaineiden käytön hyödyistä ja haitoista. Keskustelu vaimeni vähitellen, kun laajat interventiotutkimukset käynnistyivät.

Matti Uusitupa
Lehti 43: Pääkirjoitukset 43/2006 Kommentteja

Rattijuoppojen hoitoonohjaus - kolmen vuoden seurantatutkimus

Vuonna 1996 tuli Suomessa voimaan EU-direktiivi, joka velvoitti arvioimaan ajokorttia hakevan päihderiippuvuutta. Tampereella käynnistettiin vuonna 1999 Päihteet ja ajokortti -projekti mm. päihderiippuvuusarviointien yhdenmukaistamiseksi. Tässä tutkimuksessa selvitetään päihderiippuvuusarvion vaikutusta rattijuoppouden uusiutumiseen kolmen vuoden kuluessa hoitoon ohjauksesta, arvioinnista koituvaa työmäärää sekä uusintarattijuopumukselle altistavia tekijöitä.

Päivi Mettovaara, Päivi Rantanen, Kaija Seppä
Lehti 43: Alkuperäistutkimus 43/2006 Kommentteja

Etusivulla juuri nyt

Lääkäriliitto Fimnet Lääkärilehti Potilaanlaakarilehti Lääkäripäivät Lääkärikompassi Erikoisalani Lääkäri 2030