Elinluovutusten tehostamiseksi sairaaloihin tarvitaan vastuuhenkilöitä

Munuaisensiirtojen määrä on jälleen huippuvuosien tasoa, mutta myös siirtoa odottavien määrä on viime vuosina kasvanut. Siirtoja on tänä vuonna tehty jo yli 170. Dialyysissä käy noin 1 500 suomalaista ja munuaissiirrettä jonottaa lähes 350 potilasta. Jonotusaika on pidentynyt niin, että mediaani on vähän yli 300 päivää.

Jänisrutto hivuttautuu eteläiseen Suomeen

Jänisruttotapauksia on ilmoitettu tartuntatautirekisteriin tänä syksynä runsaasti, yli 460 tapausta.

Suvi Sariola

Etelä-Karjalassa kytee paikallinen HIV-epidemia

Lappeenrannan ja Imatran seudulla Etelä-Karjalassa kytee paikallinen HIV-epidemia. Seksiteitse hankitut tartunnat ovat todennäköisesti peräisin Venäjälle suuntautuneesta seksimatkailusta. Lappeenrannan keskussairaalan infektioylilääkäri Pekka Suomalainen on huolissaan tilanteesta, vaikka tapauksia on vasta kourallinen. Hän uskoo, että piilossa olevia tartuntoja on seudulla lukuisia.

Essi Kähkönen

Vaginaalisesti annosteltu estrogeeni imeytyy verenkiertoon

Lähes puolet postmenopausaalisista naisista kärsii emättimen kuivuudesta, kivusta ja virtsaoireista. Paikallisesti annosteltu estrogeeni lievittää oireita merkittävästi. Rintasyövän hoitoon käytettävä aromataasi-inhibiittori estää estrogeenin synteesiä elimistössä ja voimistaa emätinoireita.

Sirkku Jyrkkiö

DHEA:sta tai testosteronista ei ole hyötyä ikääntyville

n Yli 60-vuotiaiden osuus väestöstä kasvaa ja samalla lisääntyvät myös yritykset ennaltaehkäistä tai ainakin myöhäistää ikääntymiseen liittyviä vaivoja. Tätä yritetään mm. korvaamalla hormoneja, joiden pitoisuus ikääntymisen myötä pienenee, kuten dehydroepiandrosteronia (DHEA) ja testosteronia.

Camilla Schalin-Jäntti

Varjoaineen aiheuttamat anafylaksiat ovat harvinaisia

Kuvantamistutkimuksissa käytetty varjoaine voi aiheuttaa henkeä uhkaavan anafylaktisen reaktion. Monissa maissa käytetään ennaltaehkäisevänä lääkityksenä antihistamiinia ja kortisonia.

Sirkku Jyrkkiö

Jo muutama lasillinen alkoholia on liikaa raskauden aikana

Lukuisat tutkimukset ovat osoittaneet, että äidin raskauden aikainen alkoholinkäyttö heijastuu negatiivisella tavalla lapsen mielenterveyteen, kognitiivisiin toimintoihin, käyttäytymiseen sekä alkoholinkäyttöön. Mutta miten paljon äiti voi alkoholia käyttää, ilman että tästä aiheuttuu lapselle vaaraa?

Raimo K. R. Salokangas

Psoriaasi heikentää elämänlaatua

Psoriaasin vaikutusta hyvinvointiin, elämäntapoihin ja elämisen laatuun selvitettiin monikansallisessa, noin 18 000 psoriaasipotilasta käsittäneessä EUROPSO-tutkimuksessa, jossa myös Suomi oli mukana. Samalla tutkittiin myös potilaiden tyytyväisyyttä hoitoon. Tutkimus osoittaa yksiselitteisesti, että keskivaikea ja vaikea psoriaasi heikentää elämisen laatua. Sairaus haittaa mm. työkykyä, nukkumista, sosiaalisia kontakteja ja harrastuksia. Se aiheuttaa hankaluuksia vaatteiden valinnassa ja vaatii ihon ja vaatteiden tiheää pesua. Suuri osa potilaista piti nykyistä lääkitystä aikaa vievänä, tehottomana, kalliina tai sivuvaikutuksia aiheuttavana. Tutkimus antaa aiheesta oleellista taustatietoa, jota voidaan käyttää hyödyksi arvioitaessa eri hoitomuotojen vaikuttavuutta. Psoriaasin hoitoon on viime vuosina tullut markkinoille uusia, ns. biologisia lääkkeitä, jotka ovat varsin hintavia. Tieto psoriaasin vaikutuksesta elämän eri puoliin auttaa uusien lääkkeiden käyttölinjojen vakiintumisessa.

Sirkku Peltonen

Synnytyksen käynnistys lisää lapsivesiembolian riskiä

Lapsivesiembolia on vakava, usein kuolemaan johtava synnytyskomplikaatio. Kohdun laskimoiden kautta äidin elimistöön päässyt lapsivesi aiheuttaa kardiopulmonaalisen shokin ja hyytymishäiriön. Eräänä syynä tähän tilanteeseen otaksutaan olevan epäfysiologiset tai liian voimakkaat kohdun supistukset.

Pertti Kirkinen

Anoreksian ennuste parantunut Ruotsissa

Anoreksia nervosaa sairastavien kuolleisuus on ollut suurempi kuin muita psykiatrisia häiriöitä sairastavien. Nyt kuitenkin näyttää siltä, että anoreksiaa sairastavien kuolleisuus olisi laskussa. Ruotsalaisen rekisteritutkimuksen mukaan vuosina 1968-77 sairaalasta kotiutetuista 564 anoreksiapotilaasta kuoli keskimäärin 20 vuoden seurannan aikana 4,4 %, mutta vuosina 1987-91 kotiutetuista 554 potilaasta kuoli 1,3 %. Tutkijoiden mukaan tärkeä alentunutta kuolleisuutta selittävä tekijä on parantunut sairaalahoito ja sen aikana toteutettu vaikean ravitsemustilanteen tehostettu hoito. Myös häiriön varhainen toteaminen ja itsemurhien aktiivinen ennalta ehkäisevä hoito ovat osaltaan parantaneet anoreksian ennustetta. Tutkijat olettavat, että heidän tuloksensa voidaan yleistää koskemaan koko läntistä maailmaa.

Raimo K. R. Salokangas