Syövän geenimutaatioiden kirjo laajenee

Syövän geenimutaatioista saatiin kerralla valtava määrä lisätietoa, kun 11 rintasyöpä- ja 11 kolorektaalisyöpäkasvaimesta tutkittiin systemaattisesti koko tunnettu genomi. Kaikkiaan 13 023 geenin analyysissä jokaisesta kasvaimesta löytyi keskimäärin 90 geenimutaatiota. Niistä yhteensä 189 eli 11 kasvainta kohti ilmeni merkitsevän usein. Suurin osa muutoksista oli ennestään tuntemattomia syövän yhteydessä. Rintasyövässä mutaatiokirjo oli erilainen kuin kolorektaalisyövässä. Tutkimus julkaistiin Sciencessä (online) syyskuun alussa.

Marianne Jansson

Huumetyössä liikaa päämääriä?

- Lainvalvontaviranomaiset katsovat huumeita omasta näkökulmastaan, terveysviranomaiset taas pyrkivät huumeidenkäytön haittojen vähentämiseen. Meiltä puuttuu pysyvä ja yhtenäinen huumeiden käytön ehkäisyprojekti, sanoo neuvotteleva virkamies Tapani Sarvanti STM:stä.

Ulla Järvi

Lähes kaikille lääkkeille resistenttiä tuberkuloosia tavattu kaikissa maanosissa

Käytännössä lähes kaikille taudin nykyisille lääkehoidoille resistenttejä tuberkuloosikantoja on tavattu jo kaikissa maanosissa, mutta eniten entisen Neuvostoliiton alueella ja Aasiassa. Resistenssin laajenemisen perussyyksi katsotaan tuberkuloosin huono hoito: väärät lääkevalinnat, huonolaatuiset lääkkeet ja potilaiden huono sitoutuminen lääkehoitoon.

Marianne Jansson

Viina pahentaa keuhkokuumetta

Alkoholinkäytön on todettu vaikuttavan sekä yleiseen että keuhkojen paikalliseen immuunivasteeseen. Espanjalaiset tutkivat sairaalaan joutuneen keuhkokuumepotilaan tilannetta suhteutettuna alkoholin käyttöön. Potilaat luokiteltiin alkoholin käyttäjiksi (n = 128), alkoholia aiemmin käyttäneiksi (n = 54) sekä muut-ryhmään (n = 1 165). Osoittautui, että pneumokokkia esiintyi alkoholin käyttäjillä enemmän ja keuhkokuume oli heillä myös hankalampi. Pneumokokkipneumonian ja alkoholin väärinkäytön välillä oli itsenäinen yhteys (OR 1,6, p = 0,033), samoin aiemmin alkoholia käyttäneillä (OR = 2,1, p = 0,016). Pneumokokkirokotus saattaisi olla aiheellinen riskissä oleville, mutta riittääkö hoitomyöntyvyys sen hankkimiseen?

Hannu Puolijoki

Lääkehaittojen myöhemmässä huomioimisessa puutteita

Geriatrisesta sairaalasta kotiutettujen potilaiden (n = 215) sairaalatiedoista selvitettiin hoitojakson aikaiset lääkehaitat. Lääkehaittoja oli ilmennyt kaikkiaan 104, näistä 40 vakavaa. Kaikista haitoista vain 51 % ja vakavista 62 % mainittiin yleislääkärin saamassa loppulausunnossa. Jatko ei ollut mairitteleva yleislääkärillekään: haittoja aiheuttaneita lääkkeitä määrättiin uudelleen 27 %:ssa tapauksista, vakavia haittoja aiheuttaneita 22 %:ssa. Maininta epikriisissä ei asiaa auttanut (maininta ja uusintamääräys 30 %, ei mainintaa 22 %). Maininta lääkehaitasta oli kirjattu sairauskertomuksessa asianmukaiseen kohtaan vain harvoin.

Katariina Korkeila

Vaikuttaako alkoholinkäyttö sydämen vajaatoiminnan ilmaantumiseen?

Runsas alkoholinkäyttö saattaa johtaa kardiomyopatian kehittymiseen tai pahentaa vajaatoimintapotilaan oireita. Lähes 6 000:n yli 65-vuotiaan amerikkalaisen alkoholinkäyttöä ja terveystietoja tilastoitiin 7-10 vuoden ajan. Ilmeni, että kohtuullinen (alle 13 annosta viikossa) alkoholinkäyttö seurannan aikana vähensi sydämen vajaatoiminnan ilmaantumista enimmillään lähes kolmanneksen, eikä ero selittynyt harvemmilla tutkimusjakson aikana sairastetuilla sydäninfarkteilla. Toisaalta jo ennen tutkimusjaksoa alkoholia käyttäneillä henkilöillä vajaatoimintaa ilmeni kolmanneksen absolutisteja enemmän.

Juhani Airaksinen

Molekyylibiologia selittää, miksi sisplatiini ei tehoa kaikkiin keuhkosyöpiin

Syöpäpotilaalle leikkauksen jälkeen annettava solunsalpaajahoito hyödyttää vain pientä osaa kaikista niistä potilaista, jotka joudutaan altistamaan toksiselle hoidolle. Rintasyövän hoidossa hormonireseptorit ja HER-reseptori ohjaavat hoitovalintoja. Lymfoomien CD20-pintarakenne ohjaa hoitovalintaa. Muissa syövissä hoitoa ohjaavia reseptoreita tai muita markkereita on käytettävissä aika vähän.

Sirkku Jyrkkiö

Iktyoosin ja ehkä atooppisen ekseemankin geneettinen tausta selviää

Ichthyosis vulgaris eli yleinen kalansuomutauti on yleisin yhden geenin aiheuttama perinnöllinen ihosairaus. Sen esiintyvyys on noin 1/250. Se periytyy vallitsevasti, mutta sen vaikeusaste vaihtelee perheestä ja yksilöstä toiseen. Lievimmillään potilas ei miellä sairastavansa ihotautia, vaan pitää kuivaihoisuuttaan ennemmin atopian ilmentymänä. Tämän yleisen kalansuomutaudin tyypillisimmät oireet ovat ryppyiset kämmenet ja jalkapohjat eli kämmenissä ja jalkapohjissa näkyy tavallista enemmän ja selvemmin erottuvia uurteita. Reisien sivuilla ja olkavarsien ojentajapinnoilla on kananlihamaista, kuivankarheaa näppylää eli keratosis pilarista. Lisäksi sääret, käsivarret ja varsinkin alavatsa hilseilevät.

Sirkku Peltonen

Subakuutti yskä usein infektion jälkeistä

Korealaiset tutkivat 3-8 viikkoa kestäneen subakuutin yskän kulkua 184 (77 miestä) potilaan kohdalla. Tutkimuksiin kuului mm. metakoliini-inhalaatioaltistus. Yskä poistui ilman mitään hoitoa kolmasosalta. Niistä 43:sta, joilla oli ollut positiivinen metakoliinitesti, todettiin 29:llä astma, joka ilmenee yskänä. Ensisijaisena lääkkenä oli antihistamiini-dekongestantti-yhdistelmä niillä, joilla epäiltiin infektion jälkeistä oireistoa tai ylähengitystieperäistä yskää. Tavallisimpia syitä yskään olivat infektion jälkeinen oireisto (48 %), ylähengitystieperäinen yskä (33 %) ja astma (16 %). Valtaosa itsestään rauhoittuvista tilanteista oli infektion jälkeistä yskimistä (74 %). Tutkijat päätyivät siihen, että bronkiaalista hyperreaktiviteettia ei kannata kiireellä mennä näiltä potilailta mittaamaan, ellei todella epäile astmaa.

Hannu Puolijoki

Suomalaisnaisilla vaikeaa Ruotsissa

Maahanmuuttoon liittyy suhteellisen usein myös mielenterveydellisiä ongelmia. Valikoitumisteorian mukaan muuttajat ovat jo alunperin lähtöväestöä häiriintyneempiä, kun taas aiheutumisteorian mukaan vieraassa ympäristössä asuminen merkitsee lisääntynyttä sosiaalista stressiä ja kohonnutta sairastumisriskiä. Suomalaiset ovat suurin vierasmaalainen väestöryhmä Ruotsissa, joten onkin kiinnostavaa tietää, miten he ovat sopeutuneet uuteen kotimaahansa. Voisi odottaa, että yhteinen historia ja samanlainen kulttuuri helpottaisi sopeutumista, mutta näin ei näytä kaikin osin olevan.

Raimo K. R. Salokangas