Vanhat ja uudet neuroleptit tasoissa skitsofreniassa

Vanhoja ja uusia neurolepteja on tutkittu skitsofreniapotilaiden psykiatrisessa avohoidossa Cambridgen yliopiston johtamassa ja Britannian kansallisen terveyspalvelujärjestelmän (NHS) tukemassa tutkimuksessa. Kaikkiaan 227 (18-65 vuotiasta) potilasta tarvitsi muutosta lääkitykseen. Tutkimuspotilaat satunnaistettiin saamaan joko uuden polven (amisulpiridi, ketiapiini, olantsapiini, risperidoni tai tsotepiini) tai perinteisiä neuroleptejä (mm. klooripromatsiini, flupentiksoli, haloperidoli, levomepromatsiini, sulpiridi tai trifluoperatsiini). Kaikkiaan sataa perinteisiä ja 85:tä uuden polven neuroleptejä saanutta potilasta seurattiin vuoden ajan. Toisen polven neurolepteillä hoidettujen elämänlaatu ei ollut parempi kuin perinteisiä lääkkeitä käyttäneillä. Perinteisiä neuroleptejä käyttäneiden hoitokustannuksista 93 % johtui joutumisesta laitoshoitoon, uusien neuroleptien käyttäjillä vastaavasti 82 %. Lääkekustannukset olivat vastaavasti 2 ja 4 % kokonaiskustannuksista. Elämän laadun, oireiden tai kustannuksien kannalta hoitojen välillä ei ollut eroja.

Juhana E. Idänpään-Heikkilä

Varenikliini tupakoinnista vieroitukseen

Euroopan komissio on vahvistanut päätöksen, jolla varenikliini (Champix, Pfizer) tulee EU-maissa markkinoille 0,5 ja 1,0 mg:n tabletteina tupakasta vieroittamiseen. Aine on osittainen aivojen nikotiinireseptorin agonisti. Sen nikotiinivaikutus on vähäinen, mutta silti vieroitusoireita lievittävä. Varenikliini vähentää tupakan nikotiinivaikutusta ja heikentää tupakoinnin aikaansaamaa hyvänolon tunnetta. Valmiste tulee kilpailemaan bupropionin (Zyban, GlaxoSmithKline) ja nikotiinivalmisteiden kanssa.

Juhana E. Idänpään-Heikkilä

Ehkäistäisiinkö diabetesta lääkkeillä?

Lääketeollisuus tutkii, voisivatko tietyt diabeteslääkkeet ehkäistä diabetesta siihen taipuvaisilla henkilöillä. Mukana ovat GlaxoSmithKline, Lilly, Novartis ja Takeda. Ylipainon välttäminen, dieetti ja riittävä liikunta ovat perinteisiä ehkäisykeinoja. Jos tutkimukset dokumentoivat lääkkeistä olevan apua diabeteksen ehkäisyssä, lisäisi se huomattavasti diabeteslääkkeiden käyttöä ja markkinointia. Yhdysvalloissa lasketaan olevan 54 miljoonaa kansalaista, joiden vaara sairastua diabetekseen on suurentunut. Suhteutettuna Suomeen vastaavia henkilöitä olisi hieman yli miljoona.

Juhana E. Idänpään-Heikkilä

Laajakirjoisten antibioottien kulutus kasvaa Tanskassa

Tanskassa on tehty tutkimus antibioottien käytöstä avohoidossa vuosina 2000-2005. Laajakirjoisten antibioottien eturintamassa on siprofloksasiini, jonka käyttö on lisääntynyt 2-5 %:n vuosivauhdilla. Ikääntyvillä antibioottien käyttö kasvaa nopeasti 60. ikävuoden jälkeen. Erot antibioottien käytössä eri alueilla Tanskassa ovat 2-3-kertaisia. Sairaaloissa käyttö on säilynyt lähes muuttumattomana. Pohjoismainen vertailu osoittaa, että Tanskassa antibioottien käyttö on vähäisintä. Johdossa ovat Suomi ja Islanti.

Juhana E. Idänpään-Heikkilä

Huono olo rapuillallisen jälkeen - osa 2 Anamneesin kertaus

72-vuotias naispotilas oli herkutellut elokuisilla ravuilla. Illallisen aikana hän söi kymmenkunta rapua, joi pari lasillista valkoviiniä ja yhden snapsin. Jälkiruoaksi hän joi kupin kahvia ja söi pienen bebeleivoksen. Aviomies halusi ajaa vielä samana iltana kotiin. Kotimatkan aikana naiselle oli ilmaantunut äkillinen ylävatsakipu ja vatsa turposi. Hän otti omepratsolia ja naprokseenia, joita oli määrätty hänen miehelleen, ja tilanne helpottui jonkin verran. Seuraavana päivänä vatsakipu oli helpottunut, mutta naisella oli lämpöä (37,8 °C), ja hän otti siihen naprokseenia.

Raili Kauppinen

Julkkiksia, tähtiä, idoleita - ei kiitos!

Pahat tavat ja huonot elämisen mallit istuvat sitkeässä. Tämä syksy on ollut monille addikteille luopumisen ja uudelleen syntymisen aikaa. Eräät meistä ovat jättäneet alkoholin juomisen kokonaiseksi vuodeksi. Toiset koettavat irrottautua peliriippuvuudesta. Kolmannet vähentävät suklaan syöntiä ja neljännet rajoittavat kaahailuaan. Minäkin päätin kesän kääntyessä syksyksi luopua arkisesta paheesta: iltapäivälehtien ostamisesta ja lukemisesta!

Laura Kolbe

Infektioiden torjunta keskisuomalaisissa pitkäaikaishoitopaikoissa

Suomessa ei ole aikaisemmin selvitetty pitkäaikaishoidossa olevien potilaiden mikrobilääkehoidon indikaatioita ja määrää eikä arvioitu vallitsevia infektioiden hoito- ja torjuntakäytäntöjä.

Maija Rummukainen, Aino Jakobsson, Pertti Karppi, Hannu Kautiainen

Suomalainen astmaohjelma 10 vuotta - suuri muutos parempaan

Vuosien 1994-2004 kansallisen astmaohjelman tavoitteena oli tehostaa hoitoa ja keventää potilaiden ja yhteiskunnan taakkaa.

Tari Haahtela, Anne Pietinalho, Leena E. Tuomisto, Timo Klaukka, Marina Erhola, Minna Kaila, Markku M. Nieminen, Eva Kontula, Lauri A. Laitinen

Kirsi Valtonen, lääkäri pyörätuolissa

Kirsi Valtosen elämä muuttui 19-vuotiaana, kun nuoren naiset jalat halvaantuivat liikenneonnettomuudessa. Nyt, 31-vuotiaana, hän on lääkäri ja vastaväitellyt tohtori. Nousta pyörätuolista ja kävellä taas omilla jaloilla ei ole Kirsi Valtosen unelma.

Liisa Koivula

Miksi sedaatiokeskustelua tarvitaan Suomessa juuri nyt?

Syys-lokakuussa palliatiivista ja saattohoitoa on käsitelty lehdistössä keskusteluissa tavalla, joka unohtaa alan olemassa olevan koulutus- ja kehitystyön. Kehitystyön esimerkkejä ovat Seinäjoella keväällä 2006 järjestetyt jo toiset valtakunnalliset saattohoitopäivät sekä kaksipäiväiset tilaisuudet Helsingissä keväällä 2006 ja Kuopiossa tässä kuussa. Nämä koulutusseminaarit ovat moniammatillisia tapahtumia, joissa käsitellään kuolevan potilaan hoidon kehittämistä laaja-alaisesti. Koulutuspäiville osallistujia on ollut niin paljon kuin mukaan on voitu ottaa - kiinnostusta siis on.

Eeva Salminen