77880 osumaa

Atorvastatiinitutkimusta kritisoidaan

Muutama viikko sitten julkaistiin NEJM:issa tutkimus, jossa suuri annos atorvastatiinia näytti suojaavan aivohalvauksen tai TIA:n sairastaneita taudin uusiutumiselta. Yli 4 700 aivohalvaus- tai TIA-potilasta jaettiin kaksoissokkotutkimuksessa saamaan joko lumelääkitystä tai atorvastatiinia 80 mg/vrk:ssa. Tutkimukseen valituilla ei saanut olla sepelvaltimotautia. Viiden vuoden seurannassa aivohalvauksia esiintyi atorvastatiinilla hoidetuista 11,2 %:lla, kun lumelääkitysryhmässä esiintymä oli 13,1 %. Hemorragisen halvauksen riski näytti tosin jonkin verran lisääntyneen atorvastatiiniryhmässä.

Juhana E. Idänpään-Heikkilä

MSD:n Vioxx-päätöksistä selvitys

Yhdysvaltojen lääkevalmistajat ovat teettäneet selvityksen MSD:n toimenpiteistä, joilla päätettiin jatkaa rofekoksibia sisältäneen Vioxx-valmisteen markkinointia, vaikka tietoa sen sydänhaitoista oli ilmaantunut. Selvitys on osin vapauttava MSD:n kannalta, mutta toteaa, että sydänhaittoja ilmeni potilailla jo aikaisemmin kuin vasta 18 kuukautta jatkuneen käytön jälkeen. MSD oli todennut, että haitat ilmenivät vasta 18 kuukauden käytön jälkeen. Selvitys arvostelee lääkeyritystä myös virheistä, joita tehtiin nk. Approve-tutkimuksen haittavaikutusanalyyseissä ja siitä, miten yleisöä informoitiin.

Juhana E. Idänpään-Heikkilä

FDA varoittaa ibuprofeenin ja ASA:n yhteiskäytöstä

Yhdysvaltojen lääkevalvontaviranomainen kehottaa välttämään ibuprofeenia, jos asetyylisalisyylihappo (ASA) on käytössä sydäninfarktin tai aivohalvauksen estohoitona. Ibuprofeeni heikentää pienten ASA-annosten verihiutalevaikutuksia. Satunnainen ibuprofeenin käyttö tuskin vähentää ASA:n edullisia vaikutuksia, koska ASA:n vaikutus jatkuu pitkään. Ibuprofeeni kehotetaan ottamaan yli 30 minuuttia ASA:n jälkeen tai ainakin 8 tuntia ennen seuraavaa ASA-annosta. FDA korostaa, että ibuprofeenin ohella myös muilla tulehduskipulääkkeillä on todennäköisesti saman kaltainen, ASA:n antamaa sydämen suojaa vähentävä vaikutus. Lääkäreitä kehotetaan opastamaan potilaita kyseisen yhteisvaikutuksen välttämiseksi.

Juhana E. Idänpään-Heikkilä

Kalsiumkanavan salpaajat suojaavat diabetekselta?

Verenpainetautiin kalsiumkanavan salpaajia käyttävillä näyttäisi olevan 34 % pienempi riski sairastua diabetekseen kuin beetasalpaajien käyttäjillä. Tulos saatiin nk. ASCOT-tutkimuksesta (Anglo-Scandinavian Cardiac Outcome Trial). Siinä verrattiin amlodipiinia yksin tai yhdessä perindopriilin kanssa käyttäviä potilaita niihin, jotka saivat beetasalpaajana atenololia yksin tai diureetin kanssa verenpainetaudin hoitoon. Tutkimuksessa on ollut mukana lähes 20 000 hypertoonikkoa. Viiden vuoden kestoisen seurantajakson aikana diabetes kehittyi amlodipiinihoidossa olleista 8 %:lle, kun osuus atenololia saaneilla oli 11 %.

Juhana E. Idänpään-Heikkilä

9-vuotias rettelöitsijä päivystyksessä

Kauan odotettut sukujuhlat vieraassa kaupungissa sujuivat rattoisasti, vaikkei alkoholijuomia ollutkaan palan painikkeeksi. Illan hämärtyessä serkuspoikien leikit muuttuivat varsin kovaäänisiksi, eivätkä vanhempien rauhoittelut tuntuneet menevän perille. Tätä hämmästeltäessä 9-vuotias poika menetti äkisti tajuntansa. Pelästynyt isä ei suinkaan soittanut hätäkeskukseen, vaan nappasi pojan syliinsä, sitten eno starttasi auton ja suuntasi aluesairaalaa kohti.

Juho Nummi

Oletko unohtanut runot?

"Ei, mitä kaunis on muuta kuin kauhean alku, jonka me saatamme juuri kestääkin, ihaillen, koska se halveksii tuhota meidät. Kauhea on joka enkeli". Näin sanoo Rainer Maria Rilke ensimmäisessä Duinon elegiassaan, jonka Aila Meriluoto on tulkinnut suvereenisti suomeksi. Se tuli vastaan erikoisessa yhteydessä, Arne Dahlin rikosromaanissa Vuoren huipulle. Arne Dahl on pseudonyymi, jonka taakse kätkeytyy Jan Arnald, kirjallisuudesta väitellyt kriitikko ja kulttuuritoimittaja. Siksi häneltä onnistuu hiukan harvinaisempienkin kirjallisten lähteiden siteeraaminen.

Jari Sinkkonen

Lääkehoidon, elintapahoidon ja ryhmäneuvonnan asema elintapasairauksien hoidossa Tutkimus lääkäreiden ja hoitajien näkemyksistä Päijät-Hämeessä

Potilaiden elintapamuutosten on toivottu taittavan lääkekorvausmenojen kustannusten kasvun. Artikkelissa selvitetään lääkärien ja hoitajien näkemyksiä lääkehoidon, elintapamuutosten ja ryhmäneuvonnan sopivuudesta aikuisten lihavuuden, tupakoinnin, kohonneen verenpaineen, dyslipidemian ja tyypin 2 diabeteksen hoidossa.

Piia Jallinoja, Risto Kuronen, Pilvikki Absetz, Kristiina Patja

Lääkäriliitto Fimnet Lääkärilehti Potilaanlaakarilehti Lääkäripäivät Lääkärikompassi Erikoisalani Lääkäri 2030