77880 osumaa

Vanhenemisilmiöitä hidastavista keksinnöistä odotetaan läpimurtoja lääkealalla

On hyvin todennäköistä, että monet tulevaisuuden läpimurtokeksinnöistä lääkealalla liittyvät nimenomaan geriatriaan ja vanhenemisilmiöiden estämiseen. Vanhenemisilmiöitä oikeasti hidastavat tuotteet ovat vasta tulossa. Sellaisena pidetään esimerkiksi elinikää pidentävän kalorirajoituksen vaikutuksia matkivaa lääkeainetta. Muita mahdollisia läpimurtoja ovat Alzheimerin taudin perussyihin vaikuttavat hoidot, kuten rokote, joka puhdistaa amyloidikertymät aivoista.

Timo Strandberg

Atoopikot, itkekää!

Lievää atooppista ihottumaa sairastavat, lateksiallergiset aikuiset (n = 60) katsoivat elokuvan Kramer vs. Kramer. Välittömästi videon jälkeen tehtiin ihopistokoe lateksille, josta lateksi-spesifinen IgE-tuotanto sekä sytokiinituotanto (IL-4, -10, -12, -13, IFN-GAMMA) osoittivat merkitsevää allergiavasteiden heikkenemistä, mutta vain niillä, jotka reagoivat elokuvaan itkemällä. Informaatiovideo ei muuttanut vasteita (eikä provosoinut itkua).

Katariina Korkeila

Vähentääkö ACE:n estäjähoito vatsa-aortan aneurysman repeämän vaaraa?

Lupaavien kokeellisten tutkimusten innoittamina selviteltiin Ontariossa laajan tapaus-verrokkitutkimuksen avulla ACE:n estäjähoidon yhteyttä vatsa-aortan repeämiseen. Tutkimusryhmän muodostivat noin 15 000 vatsa-aortan aneurysman takia hoitoon ohjautunutta yli 65-vuotiasta potilasta. Perustietoja potilaiden lääkityksestä ja selviytymisestä kerättiin neljästä, maakunnan väestön kattavasta tietokannasta. Analyysien perusteella ilmeni, että ACE:n estäjähoitoa käyttävien potilaiden vatsa-aortan repeämän riski oli lähes 20 % pienempi kuin ilman lääkitystä, eikä eroa voitu selittää erilaisilla taustatekijöillä. Muilla verenpainelääkkeillä ei vastaavaa suojavaikutusta todettu. Tämä mielenkiintoinen löydös antaa aihetta jatkotutkimuksiin.

Juhani Airaksinen

Ketamiini auttaa nopeasti masennuksessa

Masennuksen hoitoon käytettävät mielialalääkkeet vaikuttavat vasta huomattavan pitkän viiveen jälkeen. Sen sijaan ketamiinilla saatiin juuri julkaistussa tutkimuksessa lähes välitön mielialaa kohottava vaikutus. Ketamiinia käytetään anestesialääkkeenä ja se vaikuttaa keskushermoston glutamaattijärjestelmän toimintaan salpaamalla NMDA-reseptoreita (N-metyl-D-asparaatti). Ketamiinia on käytetty psykoositutkimuksessa, koska se aiheuttaa aikuisilla psykoosin kaltaisen tilan, johon voi liittyä harhakokemuksia ja hajanaisuutta.

Raimo K. R. Salokangas

Maski ja hanskat vai avaruuspuku?

Uhkaavat hengitystieinfektioepidemiat ovat lisänneet kiinnostusta terveydenhoitohenkilökunnan suojautumismenetelmiin. Etenkin kokemukset SARSista ovat osoittaneet, että hoitohenkilökuntaa sairastui, vaikka tavanomaisia suojamenetelmiä noudatettiinkin. Kosketustartunnan lisäksi hengitystieinfektiot ymmärrettävästi tarttuvat myös pisaroiden ja aerosolien välityksellä. Viimemainittuja on vaikea välttää toimenpiteissä, kuten intubaatioissa, bronkoskopioissa ja erilaisissa hengitysinterventioissa.

Heikki Arvilommi

Kosteusvauriomikrobit lisäävät ilmatieinflammaatiota

Kosteusvauriot ja niistä johtuvat terveysongelmat (allergiaoireet, alveoliitit ym.) näyttävät olevan kasvussa koko länsimaailmassa. Suomalaiset Leino ym. tutkivat hengityselinoireisiin usein liitetyn Stachybotrys chartarumin inflammaatiota ja ilmatieärtyvyyttä lisääviä ominaisuuksia hiirillä. Osoittautui, että allerginen tausta saattaa olla tässä merkittävä lisätekijä (hiirillä ovalbumiiniherkitys). Herkistetyillä hiirillä nenään annettu mikrobiuute aiheutti selvästi enemmän mm. bronkoalveolaarinesteen eosinofiili- ja neutrofiilikertymää sekä keuhkojen alueen granulomatoottista tulehdusta. Tuloksilla saattaa olla merkitystä suunniteltaessa kliinisiä ja epidemiologisia asiaa koskevia tutkimuksia.

Hannu Puolijoki

Provosoitu surumielisyys ennakoi masennuksen uusiutumista

Mikä ennakoi uutta masennusjaksoa, jos potilas on toipunut entisestä täysin? Tätä pyrittiin tutkimaan masennuksesta lääkehoidolla tai kognitiivisella psykoterapialla hoidetuilla ja toipuneilla potilailla (n = 99). Toipuneiksi katsottiin potilaat, jotka eivät täyttäneet masennushäiriön kriteerejä, mutta heillä saattoi esiintyä lievää psyykkistä oireilua. Ennakoivana tekijänä käytettiin provosoitua surumielisyyden tunnetta, joka saatiin aikaiseksi soittamalla surumielistä musiikkia ja pyytämällä potilaita muistelemaan jotain surullista tapahtumaa. Lääkehoidolla toipuneet raportoivat suurempaa surumielisyyden lisäystä kuin psykoterapialla hoidetut. Huomattava surumielisyyden lisääntyminen ennakoi nopeampaa uudelleen sairastumista. Surumielisten ryhmästä sairastui 18 kk:n seurannan aikana 69 %, mutta lievää tai olematonta surumielisyyden lisääntymistä kokeneista vain 30 %. Tutkimus vihjaa, että kognitiivisen psykoterapian keinoin voidaan ehkäistä masennuksen uusimista

Raimo K. R. Salokangas

Lääkäriliitto Fimnet Lääkärilehti Potilaanlaakarilehti Lääkäripäivät Lääkärikompassi Erikoisalani Lääkäri 2030