Valtuuskunnan vaali lähestyy

Lääkäriliiton valtuuskunta 2007-2009 valitaan 29.9.-30.10. järjestettävällä postivaalilla. Äänioikeutettuja ja vaalikelpoisia ovat kaikki ennen 31.5.2006 jäseneksi liittyneet.

Terttuliisa Ahokas ihmettelee lääkärien äänestyspassiivisuutta "Yhdessä olemme enemmän"

Hus:n Iho- ja allergiasairaalan avohoidon vastuulääkäri Terttuliisa Ahokas toimi Lääkäriliiton valtuuskunnan varapuheenjohtajana vuosina 1987-1992 ja puheenjohtajana vuosina 1992-94. Hän uskoo, että vuosien varrella tehostunut valtuuskuntatyö tarjoaa hyvän kanavan vaikuttaa lääkärikuntaa koskeviin asioihin.

Tanja Hannus

Hormonihoito ja osteoporoosilääke iäkkäillä naisilla

Valtaosa naisten osteoporoosin aiheuttamista murtumista sattuu yli 65-vuotiaille. Tämän ikäryhmän luuaineenvaihduntaa on huonosti tutkittu, sillä kiinnostus on kohdistunut 50-60-vuotiaisiin. Tässä tutkimuksessa verrattiin kahta eri tavoin luuta vahvistavaa hoitoa 65-vuotiaiden ikäryhmässä. I vaihe oli satunnaistettu, prospektiivinen kaksoissokkotutkimus, jossa verrattiin 2 vuoden ajan käytetyn estrogeeni-progestiinihoidon ja alendronaatin vaikutusta yksin tai yhdessä luuntiheyteen ja aineenvaihduntaan sekä eri terveysparametreihin 65-80-vuotiailla naisilla (n = 90), joilla oli todettu osteoporoosi ja jotka jo ikänsä vuoksi kuuluivat sydän- ja verisuonitautien riskiryhmään. Selvitimme hoidon vaikutusta suun terveyteen sekä verisuonitautien riskitekijöihin. II vaiheessa väestöpohjaisessa kohorttitutkimuksessa selvitettiin estrogeenin vaikutusta iäkkäiden naisten elämänlaatuun.

Sirpa Eviö

Aivojen sisäsyntyisellä rytmillä voi olla tärkeä merkitys muistiprosessin kehittymisessä

Väitöstyössä selvitettiin kehittyvässä hippokampuksessa ilmenevän sisäsyntyisen hermoverkkoaktiivisuuden syntymekanismi. Hippokampus eli aivoturso on aivokuoren alue, joka osallistuu aikuisella pitkäkestoisen muistin tallentamiseen. Jo 1980-luvulta lähtien on tiedetty, että varhaisessa yksilönkehityksen vaiheessa hippokampus tuottaa aistiärsykkeistä riippumatonta sisäsyntyistä hermoverkkoaktiivisuutta. Tällainen aktiivisuus ilmenee samanaikaisesti useissa hermosoluissa jättiläismäisinä depolaroivina kalvopotentiaaleina. Sen on ajateltu vaikuttavan hermosolukytkentöjen muodostumiseen ja häviävän yksilönkehityksen aikana.

Sampsa Sipilä

Lisäkivesten geenitutkimuksella kohti uutta miesten ehkäisymenetelmää

Kivesten tuottamat siittiöt kulkeutuvat viejätiehyiden kautta lisäkivekseen. Lisäkivekseen saapuvat siittiöt eivät vielä pysty hedelmöittämään munasolua ja myös niiden liikkumiskyky on puutteellinen. Lisäkiveksen tehtävänä on jatkaa siittiöiden kypsymistä hedelmöityskykyisiksi ja huolehtia kypsien siittiöiden varastoimisesta. Vielä ei tiedetä, mitkä geenit ovat välttämättömiä lisäkiveksen toiminnalle.

Jenni Jalkanen

Lääkehoidon tulokset parantuneet lastenreumassa

Yleisimmin lastenreuman hoidossa käytetty peruslääke on metotreksaatti. Tässä tutkimuksessa selvitettiin metotreksaatin aiheuttamien maksavaurioiden yleisyyttä lastenreumaa sairastavilla potilailla. Potilailta, jotka olivat saaneet hoitoa yli kolmen vuoden ajan tai joiden verikokeissa oli merkkejä maksan toimintahäiriöstä, otettiin maksan koepala mikroskooppitutkimukseen. Pientä viikkoannosta, alle 20 mg/m2, saaneilla lapsilla ei todettu muutoksia mikroskooppitutkimuksessa. Isompaa annosta saaneilla potilailla muutokset olivat lieviä. Metotreksaatti ei aiheuta pienin annoksin maksamuutoksia ja isompia annoksia käytettäessä mahdollisesti syntyvät muutokset näyttävät olevan korjautuvia.

Jarkko Haapasaari

Ihminen "kuulee" myös silmillään

Ihminen havaitsee puhetta sekä nähdyn että kuullun aisti-informaation perusteella: niin puheäänellä kuin puheeseen liittyvillä kasvojen liikkeilläkin on merkitystä puheeseen sisältyvän viestin välittämisessä. Tarkkaavaisuus säätelee kaiken aisti-informaation käsittelyä aivoissa ja mahdollistaa keskittymisen oleellisiin ärsykkeisiin.

Johanna Pekkola

Miessukuhormonireseptorin toiminta geenien luennan säätelyssä

Miessukuhormonit saavat aikaan miehisten sukupuoliominaisuuksien kehittymisen ja ne liittyvät vahvasti sekä normaaliin että pahanlaatuiseen eturauhasen kasvuun. Kaikkien eturauhassyöpien kasvu on aluksi androgeeniriippuvaista ja niiden kasvua voidaan hillitä androgeenivaikutusta salpaamalla käyttämällä androgeenien synteettisiä vastavaikuttajia, antiandrogeeneja. Valitettavasti antiandrogeenien vaikutus yleensä heikkenee ja häviää ajan myötä eikä syytä tähän ilmiöön tunneta. Androgeenireseptori on geenien luentaa säätelevä transkriptiotekijä, joka tunnistaa ja sitoutuu kohdegeeniensä säätelyalueille perimässä, kun miessukuhormonia on tarjolla. Vaikka reseptorin aminohappojärjestys selvitettiin jo yli 15 vuotta sitten, sen vaikutusmekanismien yksityiskohtia, erityisesti antiandrogeenien toimintamekanismeja, ei vielä tunneta kunnolla. Tuoreiden tutkimusten mukaan jotta androgeenit voivat säädellä kohdekudostensa geenien luentaa, tarvitaan androgeenireseptorin ja miessukuhormonin lisäksi useita muita proteiineja, ns. koregulaattoreita.

Zhigang Kang

Farmakologinen esialtistus sepelvaltimoiden ohitusleikkauksissa

Farmakologinen esialtistus (pharmacological preconditioning, PPC) on osoittautunut potentiaaliseksi mahdollisuudeksi parantaa sydämen suojausta sydänleikkauksen aikana. Tätä aihetta käsittelevät tutkimukset ovat kuitenkin harvinaisia ja perustuvat pääasiassa koe-eläimillä tehtyihin tutkimuksiin. Tässä työssä tutkittiin sydämen suojausta ja yleistä leikkaukseen liittyvää tulehdusreaktiota käyttäen diatsoksidia, isofluraania ja bradykiniiniä elektiivisillä sepelvaltimo-ohitusleikkauspotilailla.

Xin Wang

Pitkäaikainen PUVA-hoito lisää melanooman vaaraa

Vaikeiden tulehduksellisten ihosairauksien hoidossa joudutaan käyttämään elimistön puolustusjärjestelmään vaikuttavia hoitoja ja lääkkeitä. Näitä hoitomuotoja ovat mm. PUVA-hoito sekä siklosporiinilääkitys. Nämä hoidot ovat tehokkaita, mutta puolustusjärjestelmään vaikuttavina hoitoina niihin voi pitkällä aikavälillä liittyä lisääntynyt syöpäriski. Syövän kehittyminen on monimutkainen, useita vuosia kestävä tapahtumasarja. Mahdolliset pitkäaikaissivuvaikutukset eivät ole olleet tiedossa hoitoja aloitettaessa, ja epidemiologiset pitkäaikaistutkimukset ovat ainoa tapa saada uutta tietoa eri hoitomuotojen mahdollisesta syöpäriskistä.

Liisa Väkevä