Viimeinen viikko Suomen Lääkäriliiton vaalissa alkaa - on äänestämisen aika

Lääkäriliiton valtuuskunnan (2007-2009) vaalissa on ehdolla 344 lääkäriä. Näistä 273 on käynyt vastaamassa vaalikoneen (www.laakariliitto.fi/vaalikone) 24 kysymykseen. Jos olet valintapäätöksessäsi epävarma, yksi mahdollisuus on testata omia näkemyksiäsi niiden ehdolla olevien mielipiteisiin, jotka ovat ladanneet mielipiteensä koneeseen. Kannattaa varmasti kokeilla vaalikoneella käyntiä!

Taito Pekkarinen

Suomi ohittanut Ruotsin lääketieteellisten artikkelien viittaustilastoissa

Suomalaisten lääketieteellisten artikkelien saamien viittausten määrä on maailman keskitason yläpuolella. Tanska on samalla tasolla, mutta Ruotsi jää keskitason alapuolelle. Norja jää Pohjoismaiden viittausvertailussa häntäpäähän, mutta kehitys on siellä nouseva. Ruotsin valtiollisen tiedeneuvoston bibliometrisessa analyysissä tarkasteltiin Web of Science -tietokantaan rekisteröityjä eri tieteenalojen julkaisuja vuosilta 1982-2004.

Marianne Jansson

Lasten terveysstrategia ei ole tavoittanut köyhiä

WHO:n ja Unicefin kymmenen vuotta sitten kehittämä strategia kehitysmaiden tappavien lastentautien hoidon parantamiseksi ei ole toteutunut toivotulla tavalla. Integrated Management of Childhood Illnesses (IMCI) -strategian mukainen ohjelma on tavallisesti käynnistetty kaupunkialueilla, mutta se ei ole edennyt köyhille alueille ja syrjäseuduille, joissa tarve on suurin. Intervention leviämistä selvittäneessä tutkimuksessa todettiin puutteita mm. prioriteettien määrittelyssä ja ohjelmien laajentamisen tuessa. Tutkimus julkaistiin Bulletin of WHO -lehdessä.

Pneumokokkikonjugaattirokote tarjolla rokotusohjelmaan

Kansalliseen rokotusohjelmaan on tarjolla neljä uutta rokotetta, joita arvioimaan ollaan perustamassa asiantuntijaryhmiä. Rotavirus-, HPV- ja vesirokkorokotteiden lisäksi ohjelmaan pyrkii myös pneumokokkikonjugaattirokote.

Suvi Sariola

Poliisi kaipaa lisää huolellisuutta näytteiden ottoon rikostapauksissa

Joka kymmenenteen seksuaalirikosepäilyyn liittyy terveydenhuollon puutteellisesti ottamia näytteitä. Keskusrikospoliisin mukaan näytteitä paitsi otetaan väärin, myös pakataan ja säilytetään väärin.

Essi Kähkönen

Iholeishmaniaasi on mainio valepukeutuja

Iholeishmaniaasidiagnoosia pääsee harvoin tekemään kotimaassa. Hiekkakärpäsen levittämää leishmaniaasia esiintyy kuitenkin suomalaistenkin suosimissa matkailumaissa Välimeren eteläpuolella ja Turkissa. Se voi olla sinnikäs, hoitoresistentti yksinäinen näppylä tai muutaman näppylän ryhmä kasvoilla tai raajassa, ja sitä on voitu pitää sarkoidoosina, atyyppisena mykobakterioosina, jopa ihosyöpänä tai iholymfoomana. Hampurissa tehty tutkimus osoitti, että leishmaniaasi oli siellä alidiagnosoitu. PCR-menetelmä löysi Leishmanian ihomuutoksista, joita oli histologisen kuvan perusteella pidetty granulomatoottisen tulehduksen eri variaatioina. Mukana oli mm. sarkoidoosi, vierasesine- ja rengasgranulooma. Osassa tapauksista Leishmanioiden määrä ihossa oli liian pieni, jotta diagnoosiin olisi päästy suoraan histologisen kuvan perusteella. PCR-menetelmä toimi kuitenkin parafiiniin pedatusta kudosnäytteestä, mikä mahdollistaa diagnoosin tekemisen vielä jälkeenpäinkin. Voi olla, että leishmaniaasi löytyisi Suomessakin useammin, jos osaisimme epäillä sitä, ja kysyä potilaiden tavalliset turistimatka-anamneesit.

Sirkku Peltonen

Rollaattoristako apua keuhkoahtaumatautiin?

Kanadalaiset selvittivät, tosin vain 31 COPD-potilaan (FEV1 < 59 % viitearvosta) kohdalla, olisiko kotiin luovutettu rollaattori avuksi kuntoutuksessa. Ohjelmassa 18:lle annettiin rollaattori 8 viikoksi. 6 minuutin kävelytestissä rollaattorin käyttäjät paransivat tuloksiaan, mutta elämänlaatuun muutosta ei tullut. Kahdeksan käytti apuvälinettä vähemmän kuin kolmesti viikossa; säännöllisillä käyttäjillä tulokset olivatkin parempia. Tällaista apuvälinettä kotiin luovutettaessa olisi aina tarkistettava, käytetäänkö sitä, ja valittava pitkäaikaiskäyttöön vain siihen motivoituneet. Tuttu juttu Suomessakin: osa apuvälineistä jää vähälle käytölle.

Hannu Puolijoki

Eturauhassyövän hormonaalinen hoito lisää diabeteksen ja sepelvaltimotaudin riskiä

Suomessa todetaan yli 5 000 uutta eturauhassyöpätapausta vuodessa. PSA-mittauksien yleistymisen myötä todetaan yhä enemmän oireettomia, paikallisia ja hyväennusteisia eturauhassyöpiä. Lähes 90 % uusista tautitapauksista on paikallisesti rajoittuneita, jolloin viisivuotisennuste on melkein 100 %. Jos odotettavissa oleva elinikä ei ole kovin pitkä, esim. potilaan iän takia, on paikallisen eturauhassyövän aiheuttama elinikäinen kuolemanriski varsin vähäinen. Huolestuttava havainto onkin se, että paikalliseen eturauhassyöpään sairastuneiden miesten kuolleisuus muihin syihin on suurempi kuin niillä miehillä, joilla paikallista eturauhassyöpää ei ole todettu. Osa lisääntyneestä kuolleisuudesta saattaa johtua eturauhassyöpään annetuista hoidoista.

Sirkku Jyrkkiö

Reagoi postoperatiiviseen trombosytoosiin

Trombosytoosi jaetaan etiologiansa perusteella primaariin ja sekundaariseen. Primaarista tavataan myeloproliferatiivisissa sairauksissa, sekundaarista taas verenvuotoon, infektioon ja maligniin sairauteen liittyen, sekä myös operatiivisten toimenpiteiden, kuten suurten urologisten leikkausten jälkeen.

Ossi Lindell

Kotiruoka tekee ihmeitä!

70. ikävuoden jälkeen monet ihmiset vähentävät energian saantiaan, alkavat laihtua ja heille kehittyy lihaskatoa. Seurauksena tästä on toiminnanvajeita, infektioherkkyyttä, kaatumisia ja murtumia. Haurastuminen kiihtyy laitoshoitoon siirryttäessä. Hollannissa tehdyssä satunnaistetussa kontroidussa tutkimuksessa, johon osallistui 178 vanhainkodissa asuvaa vanhusta (keski-ikä 77 v), selvitettiin, voisiko kodinomaisella tarjoilulla, kauniilla kattauksella ja valinnanmahdollisuuksilla lisätä vanhusten energiansaantia. Osastoja arvottiin kahteen ryhmään, joissa puolessa käytettiin kauniita pöytäliinoja ja kukkia ja ruoka tarjoiltiin tarjoiluastioista. Kontrolliosastoilla pitäydyttiin valmiiksi annostellussa ruoassa, jonka asukkaat olivat saaneet valita kaksi viikkoa etukäteen ja joka tarjoiltiin muoviastioissa ruokakärryistä. Puolen vuoden seurannassa kodinomaisissa olosuhteissa ruokaa nauttineet söivät keskimäärin 991 kJ enemmän kuin kontrollinsa. Lupaavaa oli, että lihaskadon ja infektoiden ehkäisyn kannalta tärkeää proteiinia interventioryhmäläinen sai vuorokaudessa keskimäärin 8,6 g enemmän. Heidän ravitsemustilansa oli parantunut, kun se kontrolleilla oli heikentynyt. MNA-mittarin mukaan heikossa ravitsemustilassa olevien määrä oli interventioryhmässä vähentynyt 17 %:sta 4 %:iin, kun se kontrolliryhmässä oli lisääntynyt 11 %:sta 23 %:iin.

Kaisu Pitkälä