78147 osumaa

Neurologiaan erikoistuva Atte Meretoja: Erikoistuminen kaipaa monipuolista kehittämistä

Lääkäriliiton viime viikolla julkaiseman tutkimuksen mukaan erikoislääkärien eläkkeelle siirtyminen kiihtyy. Eniten eläkepoistumasta kärsivät tulevaisuudessa muun muassa lastenkirurgia, patologia ja kliininen kemia. Tulevat erikoislääkärit uskaltavat vaatia työolosuhteiltaan enemmän kuin iäkkäämmät kollegansa. - Käytännön harjoitteluun on saatava systemaattinen ohjelma, sanoi neurologiaan erikoistuva sairaalalääkäri Atte Meretoja Lääkäriliitossa järjestetyssä seminaarissa 21. syyskuuta.

Tanja Hannus

Erikoislääkärikoulutuksen arviointi tehostuu

Opetusministeriö ja sosiaali- ja terveysministeriö ovat päättäneet arvioida erikoislääkärikoulutusta. Selvityshenkilöinä toimivat Oulun yliopiston silmätautien professori Anja Tuulonen ja Etelä-Pohjanmaan sairaanhoitopiirin johtajaylilääkäri, dosentti Hannu Puolijoki. OPM:n rekrytoima Tuulonen arvioi erikoislääkärikoulutuksen laatua. STM:n tehtävään asettama Puolijoki puolestaan tarkastelee sitä, vastaako koulutus nykyisen palvelujärjestelmän tarpeisiin.

Tanja Hannus

Lasten huimaus on luultua yleisempää, mutta harvoin vaarallista

Lasten huimaus on yleisempää kuin on luultu. Koska huimaus on hyvänlaatuista ja asettuu usein itsestään, vain pieni osa lapsista tulee hoitoon. Lapset tai heidän vanhempansa osaavat usein kertoa syyn huimauskohtaukseen. Lasten huimaus on haastavaa korvalääkäreille ja lastenneurologeille, jotka ovat avainasemassa potilaita hoidettaessa. Erotusdiagnostisia mahdollisuuksia on paljon, ja huimauksen syy voi olla mikä tahansa, ortostaattisesta hypotensiosta ja aivokasvaimeen. Koska syitä on runsaasti, on tärkeää tutkia lapsi järjestelmällisesti. Näin vältetään turhia tutkimuksia ja saadaan oikea diagnoosi.

Riina Niemensivu

Probioottikäyttö ei ole lisännyt maitohappobakteerin aiheuttamien verenmyrkytysten määrää

Ruoansulatuskanavan sekä urogenitaalialueen normaaliflooraan kuuluvat maitohappobakteerit eli laktobasillit ovat grampositiivisia sauvoja. Maitohappobakteereja käytetään myös laajalti elintarviketeollisuudessa ja ravintolisänä. Vaikka niiden taudinaiheuttamiskyvyn oletetaan olevan heikko, on niiden aiheuttamia verenmyrkytyksiä kuvattu, erityisesti potilasryhmillä, joilla vastustuskyky on heikentynyt. Väitöstutkimuksen tarkoituksena oli selvittää, onko probioottisen Lactobacillus rhamnosus GG:n (LGG) lisääntynyt käyttö lisännyt väestötasolla laktobasillien aiheuttamia verenmyrkytyksiä ja tutkia niiden kliinistä taudinkuvaa.

Minna Salminen

Lastenreuman aiheuttamia kasvuhäiriöitä kannattaa korjata jo kasvuiässä

Polvinivel on lastenreuman useimmin vaurioittama nivel. Eläinmalleissa on osoitettu kroonisen niveltulehduksen lisäävän kasvuruston toimintaa. Aktiivisesta hoidosta huolimatta lastenreumaan liittyy kasvuhäiriöitä, erityisesti alaraajojen pituuseroa ja pihtipolvisuutta. Jos kasvuhäiriöihin puututaan vasta kasvun päätyttyä, tarvitaan luiden pidennys-, lyhennys- tai oikaisuleikkauksia, joihin liittyy runsas sairastavuus ja vaikeitakin komplikaatioita. Kasvun aikana tehtävät vähemmän kajoavat kasvulinjaa pysyvästi (epifyseodeesi) tai tilapäisesti sinkilöillä tai ruuveilla salpaavat toimenpiteet sallivat välittömän mobilisaation ja ovat siksi suositeltavia. Pysyvän kasvulinjan salpauksen ongelma lastenreumassa on luustoiän ja kasvupotentiaalin määrittäminen. Lisäksi kasvuhäiriön suunta saattaa tautiaktiviteetin muutosten myötä kääntyä päälaelleen. Niinpä onkin luontevaa käyttää peruttavissa olevaa kasvulinjan tilapäistä salpausta lastenreumaan liittyvien kasvuhäiriöiden hoidossa. Väitöskirjatyössä selvitettiin Reumasäätiön sairaalassa alaraajojen pituuseron tai pihtipolvisuuden vuoksi tehtyjen kasvulinjan tilapäisten salpausten tehoa, turvallisuutta ja pitkäaikaistuloksia.

Eerik Skyttä

Lääkäriliitto Fimnet Lääkärilehti Potilaanlaakarilehti Lääkäripäivät Lääkärikompassi Erikoisalani Lääkärilehden työpaikat