Tyroksiinihoito pienentää struumaa myös lapsilla

Krooninen autoimmuunityreoidiitti (AIT) on hypotyreoosin yleisin syy. AIT:ssä kilpirauhanen voi myös suurentua struumaksi ilman hypotyreoosia. Tyroksiinihoito pienentää tutkitusti kilpirauhasen kokoa aikuisilla AIT-potilailla. Lapsilla tyroksiinihoito aloitetaan yleensä vasta, jos heillä struuman lisäksi todetaan hypotyreoosi.

Camilla Schalin-Jäntti

Ryhmäterapia ehkäisee synnytyksen jälkeistä masennusta

Synnytyksen jälkeinen masennus on haitallista, ei vähiten kehittyvän lapsen kannalta. Aiemmin sairastettu masennus ja rasittava psykososiaalinen tilanne lisäävät huomattavasti synnytyksen jälkeisen masennuksen riskiä. Jos riskiäidit tunnistetaan, miten heitä pitäisi hoitaa, jottei masennus puhkeaisi? Tutkimukseen valittiin 99 sosiaalitukea saavaa äitiä, joilla oli riski sairastua synnytyksen jälkeiseen masennukseen. Interventioryhmään kuuluvat 53 äitiä osallistuivat synnytyksen jälkeen neljän viikon aikana neljään, tunnin kestäneeseen, 3-5 äidin ryhmäterapiaistuntoon ja niitä seuranneeseen booster-istuntoon. Interventio oli luonteeltaan interpersoonallisesti orientoitunutta. Vertailuryhmän 46 äitiä hoidettiin synnytyksen jälkeen tavallisesti. Äidit tutkittiin ennen interventiota ja kolme kuukautta sen jälkeen. Interventioryhmän äideistä 2 (4 %) sairastui seuranta-aikana masennukseen, kun vastaava määrä verrokkiäideillä oli 8 (20 %). Aineiston pienuudesta huolimatta ero oli merkitsevä (p = 0,04). Sen sijaan depressiopisteissä ja toimintakyvyssä syntyneet erot eivät tulleet merkitseviksi, vaikka olivatkin interventioryhmässä parempia. Näyttää siltä, että suhteellisen kevyellä ja varsin lyhyen koulutuksen vaativalla ryhmäinterventiolla voidaan merkitsevästi vähentää synnytyksen jälkeistä masennusta riskiäitien ryhmässä. Tärkeää olisikin paneutua varhaisessa vaiheessa fyysisten riskitekijöiden ohella myös psyykkisiin riskitekijöihin ja suunnitella niiden edellyttämä synnytyksen jälkeinen hoito.

Raimo K. R. Salokangas

Anestesialääkäripula - nyt ja vielä kymmenen vuoden kuluttua?

Kiitän Kajantietä, Halilaa, Ihalaista ja Vänskää tärkeästä keskustelun avauksesta, joka koski lähitulevaisuuden erikoislääkärityövoiman määrää ja riittävyyttä (SLL 38/2006, s. 3865-70). Tutkimus onkin saanut ansaitsemaansa julkisuutta. Tutkimuksen pohdintaosassa tuodaan ansiokkaasti esille tutkimusasetelman sekä saatujen tulosten että niiden sovellettavuuden rajoituksia. Kirjoituksessa arvioidaan, että kymmenen vuoden kuluttua anestesiaerikoislääkäreitä olisi 21 % enemmän kuin nyt. Miksi tämä hieman "ruusuinen" skenaario - ainakaan suhteessa kysyntään - ei ehkä ole todennäköinen? Arvioin käytännön lääkärinä ja rekrytoijana lyhyesti kysynnän ja tarjonnan merkitystä "lääkärimarkkinoihin" yleensä ja erityisesti anestesialääkärien osalta. Maakuntien ja alueiden sekä sairaalatyyppien eroavaisuuksista johtuviin syihin en tässä yhteydessä puutu.

Harri Tohmo

Kaikkien lääkäriryhmien palkat eivät ole kehittyneet samoin

Tutkimuspäällikkö Jukka Vänskän artikkeli (SLL 40/2006, s. 4132-6) lääkärien palkkakehityksestä oli erinomaista luettavaa. Vänskä tuo esiin valtakunnallisen tilastoinnin virheitä kuvatessaan mm. miten tilastokeskus laskee merkittävän osan päivystyskorvauksista säännöllisen työajan ansioiksi. On todella tärkeää, että Lääkäriliitolla alkaa olla oma tietopankki lääkärien ansiorakenteista ja niiden kehityksestä oikean tilastoseurannan pohjaksi.

Olli Meretoja

Vaginalcytologisk screening på defensiven - varför?

Laura Kotaniemi-Talonen och medarbetare diskuterar vaginalcytologin (Papa-seulonta) i diagnostiken av cervikala neoplasier (intraepiteliala och invasiva) (SLL 40/2006, s. 4068-9). Ingen har på allvar ifrågasatt värdet av denna screening. Diagnosen är ett resultat av cytologisk screening, kolposkopi samt efterföljande histopatologisk undersökning. Det vore synnerligen intressant att veta den verkliga träffsäkerheten av cytologin - jämförd med kolposkopi och histopatologi - i diagnostiken av intraepiteliala och invasiva neoplasier i cervix. I hur många av de i Finland årligen diagnostiserade aktuella neoplasierna har histopatologin visat att den cytologiska diagnosen varit rätt? Varför diskuterar författarna inte HPV (humant papillomvirus) -testet?

Elias Rubinstein

Onko ehkäisytableteilla yhteys nuorten naisten masennukseen?

Nuorten naisten lisääntynyt masennuslääkkeiden käyttö on viime aikoina noussut keskusteluun. Koululaiskyselyissä on tullut esille myös koulutyttöjen huonontunut fyysinen terveys. Ilmiötä selitetään lisääntyneillä ulkonäkö- yms. paineilla.

Marjatta Aito

Selkäydinvaurioisen potilaan hoidossa ja kuntoutuksessa riittää haasteita

Selkäytimen vaurio, varsinkin tapaturmainen selkäydinvamma, muuttaa lähes aina ihmisen loppuelämän äkillisesti ja kokonaisvaltaisesti. Selkäydinvaurion aiheuttamat neurologiset puutosoireet ja muut seuraukset määräytyvät vaurion laajuudesta ja sijainnista selkäytimessä. Seurauksena on yleensä vaikean liikuntavamman lisäksi muita hankalia ja pysyviä elintoimintojen häiriöitä. Hoito- ja kuntoutustoimintaan osallistuvalla työryhmällä pitää olla asiantuntemusta mm. virtsarakon, sukupuolielinten ja suolen toimintahäiriöistä, spastisuudesta, autonomisen hermoston toiminnasta, painehaavoista, kivusta, syringomyeliasta, heterotooppisesta luutumisesta, osteoporoosista, liikuntaelimistön toimintahäiriöistä ja psykososiaalisista ongelmista (1). Potilaiden laadukas hoito ja kuntoutus edellyttävät keskittämistä (2).

Hannu Alaranta, Eija Ahoniemi

Mitä palliatiivinen sedaatio on - ja mitä se ei ole

Sedaatiolla tarkoitetaan potilaan tietoisuuden tarkoituksellista alentamista lääkkeellisin keinoin. Kuolemaa lähestyvä potilas voidaan sedatoida, jos hänellä on sietämättömiä ja tavanomaisiin hoitokeinoihin reagoimattomia kärsimyksiä. Sedaation tarkoitus on saada potilaan oireet hallintaan, ei tuottaa potilaan kuolemaa.

Juha Hänninen

Ohitusleikkauksen jälkeen palautuva rintakipu

Merkittävä osa kertaalleen ohitusleikatuista potilaista joutuu uuteen sepelvaltimoiden varjoainetutkimukseen palautuneen rintakivun takia. Tämän potilasryhmän hoidosta Suomessa on niukasti tietoa.

Kari Ylitalo, Sakari Fisk, Antti Härmä, Martti Lepojärvi, Matti Niemelä

Kipeä niska työssä

Työikäisten niskavaivat ovat yleisiä, mutta erityistä hoitoa edellyttävät sairaudet harvinaisia avohoidossa.

Esa-Pekka Takala