Japanista näyttöä diabeetikoiden lisääntyneestä syöpäriskistä

Japanissa selvitettiin lähes 100 000 henkilön väestöotoksesta kysymystä diabeteksen ja syövän yhteydestä. 1990-luvun alkupuolella 40-69-vuotiaista japanilaisista kerätyssä aineistossa diabetesta sairasti 6,7 % miehistä ja 3,1 % naisista. Yli kymmenen vuoden seurannan aikana syöpiä ilmeni 6 462, ja diabetes lisäsi syöpään sairastumisen vaaraa miehillä merkitsevät 27 %, kun taas naisilla riskin lisäys oli merkitsevän rajoilla. Miehillä lisäriski liittyi erityisesti maksa-, haima- ja munuaissyöpään, naisilla taas maha- ja maksasyöpään (Arch Intern Med 2006;166:1871-7).

Tupakointi ja lihavuus lisäävät myös silmäsairauksien vaaraa

Väestön ikääntymisen myötä yleistyvät myös silmäsairaudet. Iän tai naissukupuolen tuomaan lisäriskiin ei voida vaikuttaa, eikä esimerkiksi joihinkin lääkkeisiin liittyvää kaihiriskiä voida aina välttää. Niinpä huomio pitäisi kiinnittää sellaisiin riskitekijöihin, joihin voidaan vaikuttaa. Tärkeimmät näistä ovat tupakointi ja lihavuus. Aihetta käsiteltiin mm. yleisöluennolla Silmälääkäriyhdistyksen syyskoulutuspäivillä Helsingissä.

Marianne Jansson

Kerran vuodessa annosteltu tsoledronihappo ehkäisee murtumia tehokkaasti

Kerran vuodessa laskimonsisäisesti annostellun tsoledronihapon on havaittu ehkäisevän tehokkaasti luunmurtumia. Noin 8 000 postmenopausaaliselle naiselle tehty tutkimus bisfosfonaatteihin kuuluvan tsoledronihapon kyvystä ehkäistä luunmurtumia esiteltiin Amerikan luututkimusseuran vuosikokouksessa. Tutkimukseen osallistuneilla oli joko lonkan osteoporoosi tai lonkan osteopenia ja nikamanmurtuma. Heidät satunnaistettiin saamaan joko 5 mg tsoledronihappoa tai lumelääkettä laskimonsisäisenä infuusiona kerran vuodessa kolmen vuoden ajan. Kaikki saivat kalsiumia ja D-vitamiinia.

Matti Välimäki

Matti Lehtoa esitetään Pirkanmaan johtajaylilääkäriksi

Pirkanmaan sairaanhoitopiirin hallitus esittää lääketieteen ja kirurgian tohtori Matti Lehtoa Pirkanmaan sairaanhoitopiirin johtajaylilääkäriksi. Lopullinen valinta tehdään 20. lokakuuta.

Miia Soininen

Martti Hämäläisen palkinto Tuomas Rissaselle

Pohjois-Savon Lääkäriyhdistys myönsi Martti Hämäläisen nimeä kantavan nuoren tutkijan palkinnon tänä vuonna LT Tuomas Rissaselle Itä-Suomen lääketiedetapahtumassa Kuopiossa. Palkintosumma on 5 000 euroa.

Ikihyvä-hanke innostaa ikääntyviä huolehtimaan terveydestään

Päijäthämäläisillä suurilla ikäluokilla on monenlaisia terveyden vaaratekijöitä: kolesteroli on korkealla, ylipainoa on kertynyt runsaasti ja veren glukoosipitoisuus on suuri.

Ulla Toikkanen

Eturauhassyövän ilmaisseulonta vähentää syöpäkuolleisuutta

Itävallassa Tirolin osavaltiossa on vuodesta 1993 lähtien tarjottu vuosittain ilmaista PSA-mittausta kaikille 45-74-vuotiaille miehille. Muissa osavaltioissa miehet maksavat mittauksen itse. Tirolilaistutkijat selvittivät eturauhassyöpäkuolleisuutta ja PSA-seuluntojen vaikutusta Tirolissa ja muualla Itävallassa vuosina 1970-2003. Mahdolliset kohortti- ja ajankohtaefektit sekä iän mukana lisääntynyt sairastumisriski otettiin tutkimuksessa huomioon.

Katariina Korkeila

Virheen tekeminen johtaa helposti noidankehään

Lääkärit tekevät paljon enemmän virheitä kuin uskaltavat itselleen myöntää. Paljolti työpaikan ilmapiiristä riippuu, voidaanko virheitä käsitellä avoimesti. Yhdysvalloissa tutkittiin sisätautien erikoistujien (n = 184) kokemuksia tekemistään virheistä ja niiden vaikutuksista lääkärien elämänlaatuun. Virheiden tekemisestä kyseltiin 3 kuukauden välein. Keskimäärin 15 % raportoi tehneensä virheitä edellisten kolmen kuukauden aikana, ja kaikkiaan 34 % raportoi tehneensä virheitä koko tutkimusjakson aikana. Virheiden tekeminen heikensi aina seuraavan kolmen kuukauden seurannassa lääkärien elämänlaatua, lisäsi loppuunpalamisen tunteita, masentuneisuutta ja vähensi empatian tunteita. Ahdistuksen ja vähentyneen empatian tunteet taas ennakoivat edelleen seurannassa uusia virheitä. Virheiden tekeminen näyttää olevan noidankehä, jossa tuskaisuuden tunteet - ja ehkä heikot mahdollisuudet käsitellä niitä - johtavat uusiin virheisiin.

Kaisu Pitkälä

Kortikosteroidien hyöty ARDS:n hoidossa riippuu aloitusajasta

Kortikosteroidien käytöstä aikuisen hengitysvaikeusoireyhtymän (ARDS) hoidossa on taitettu peistä viime vuosina. Ongelmaan tuo lisävaloa amerikkalainen varsin suuri, 180 tehohoitopotilaan, aineisto. Isoista metyyliprednisoloniannoksista ei havaittu siinä tilastollisesti merkitsevää hyötyä sairaudesta selviytymiseen (tulos oli kuitenkin myönteiseen suuntaan, jos hoito aloitettiin 7-13 päivää ongelman alusta), mutta toissijaisiin päätetapahtumiin, kuten hapetukseen, saatiin apua. Jos steroidi aloitettiin myöhään (kahden viikon jälkeen), kuolleisuus jopa nousi nelinkertaiseksi 60 päivän kohdalla.

Hannu Puolijoki

Diabeteksen ehkäisy - ehkä rosiglitatsonilla, muttei ramipriililla

Nykyaikaisten lääketutkimusten näppärät nimet luovat unelmia. Diabetes Reduction Assessment with Ramipril and Rosliglitazone Medication eli DREAM-tutkimuksessa selvitettiin, miten ramipriili ja rosiglitatsoni vaikuttavat diabeteksen puhkeamisen ja kuoleman yhteispäätemuuttujaan prediabeetikoilla.

Robert Paul