Osasairauspäiväraha mahdolliseksi ensi vuonna

Ensi vuoden alusta alkaen Kelasta voi hakea osasairauspäivärahaa. Se on tarkoitettu työntekijälle, joka palaa pitkän sairausloman jälkeen takaisin työhönsä. Tavoitteena on tukea työntekijän kuntoutumista ja työhön paluuta.

Ulla Järvi

Uusi menetelmä aleksitymian tunnistamiseen

Uudentyyppisestä mittaamistavasta odotetaan apua aleksitymian tunnistamiseen kliinisessä potilastyössä. Alan johtava torontolainen tutkimusryhmä on kehittänyt tähänastisista mittaustavoista selvästi poikkeavan menetelmän, joka esiteltiin 26th European Conference on Psychosomatic Research -kongressissa syyskuussa Kroatiassa.

Matti Joukamaa

Viinan ja väkivaltarikosten kierrettä vaikea katkaista

Suomessa yli 70 prosenttia väkivaltarikoksissa tehdään humalassa ja noin 90 prosentilla vangeista on diagnosoitu päihdeongelma. Väkivaltainen kuolema on Suomessa kolme kertaa todennäköisempi kuin Euroopassa keskimäärin, mutta muissakin maissa tapot ja pahoinpitelyt tehdään useimmiten päihtyneenä. Viinan ja väkivaltaisuuden kierrettä pohdittiin päihdetiedotusseminaarissa, johon osallistui runsaat 50 alan asiantuntijaa ja tiedottajaa Suomesta ja Saksasta.

Marit Henriksson

Päihdehuollon työntekijät altistuvat väkivallalle

Työ päihdeongelmaisten potilaiden parissa on riski myös henkilökunnalle. Arvioiden mukaan vähintään 25 % terveydenhuollon työntekijöistä on joutunut väkivallan kohteeksi työtehtävissään. Suurinta väkivallan uhka on katkaisuhoidossa, kertoivat Espoon A-klinikan johtaja Kirsti Aalto ja lääkäri Kaarlo Simojoki päihdetiedotusseminaarissa.

Marit Henriksson

Lääkärin etiikan kansainvälinen perussääntö uudistui

Lääkärin etiikan perussääntöä on uudistettu painottamaan entistä enemmän potilaan oikeuksia, ottaen kuitenkin samalla myös huomioon lääkärin velvollisuudet yhteiskuntaa kohtaan. Maailman lääkäriliitto WMA hyväksyi muutoksen Etelä-Afrikassa lokakuussa pidetyssä yleiskokouksessaan. Perussäännöstä saatiin Pohjoismaiden vaatimuksesta poistettua muotoilut, jotka olisivat tietyissä tapauksissa asettaneet etiikan lainsäädännölle alisteiseen asemaan. Perussääntö ja muut WMA:n eettiset ohjeet löytyvät osoitteesta www.wma.net > policy.

Jukka Siukosaari

Imikimodista ei ole varmaksi lentigo malignan lääkkeeksi

Kondyloomien hoitoon kehitetyllä paikallisella immunomodulaattorilla imikimodilla on sittemmin osoitettu olevan tehoa eräisiin ihosyöpiin ja niiden esiasteisiin. Nykyisin imikimodi onkin rekisteröity pinnallisen basaliooman hoitoon. Imikimodin tehosta lentigo malignaan eli pintamelanoomaan on näkynyt yksittäisiä julkaisuja. Lentigo maligna on usein iäkkään ihmisen kasvoilla, ja ehtii kasvaa jopa muutaman senttimetrin laajuiseksi ennen kuin potilas hakeutuu hoitoon. Pintamelanooman paras hoito olisi leikkaus, mutta muutosten koko ja potilaiden yleiskunto houkuttelevat etsimään leikkausta kevyempiä hoitovaihtoehtoja.

Sirkku Peltonen

Aivojen sähköstimulaatiosta lievitystä Parkinsonin tautiin

Aivojen tyvitumakkeiden neurostimulaation on havaittu lievittävän pitkälle edenneen Parkinsonin taudin motorisia oireita, mutta kliinisten tutkimusten näyttö tästä on puuttunut.

Jaana Suhonen

Miksi akuutin pyelonefriitin hoito epäonnistuu?

Akuutti pyelonefriitti on sairastuneen voimille käyvä kokemus. Sairaalapotilailla pyelonefriitin hoitoa pitkittävät potilaan korkea ikä, liikkumisvaikeudet, septinen shokki, immunosupressio, hiljattain saatu antibioottikuuri sekä pitkittynyt sairaalahoito yhdistettynä diabetekseen tai kestokatetrihoitoon.

Ossi Lindell

Pallolaajennuksen edut pohjoismaisessa hoitokäytännössä varmistuivat lopullisesti

Ruotsin valtakunnallinen sydänvalvontarekisteri (RIKS-HIA) kattaa tiedot lähes kaikista (yli 95 %) sepelvaltimotautikohtauksen takia hoidetuista potilaista. Kuuden vuoden (1999-2004) aikana rekisteriin kerättiin tiedot yli 26 000 ST-nousuinfarktipotilaasta. Pallolaajennuksen käyttö lisääntyi merkittävästi vuosien aikana, mikä heijastui selvänä valtakunnallisena sydäninfarktipotilaiden ennusteen paranemisena.

Juhani Airaksinen

Sunitinibi GIST-tuumoreiden hoitoon

Imatinibi on tyrosiinikinaasi-inhibiittori, jonka teho GIST-tuumoreihin (ruoansulatuskanavan stroomatuumori) huomattiin vuosituhannen alussa. GIST-tuumoreiden ensisijainen hoito on leikkaus. Tavanomainen solunsalpaajahoito ei niihin tehoa. Noin 90 % etäpesäkkeisistä GIST-tuumoreista reagoi imatinibihoitoon. Vasteen kesto on noin kaksi vuotta. Ennen imatinibiaikaa etäpesäkkeistä tautia sairastavan potilaan elinaika oli keskimäärin yksi vuosi. Imatinibilla hoidettujen potilaiden keskimääräinen elinaika on noin viisi vuotta.

Sirkku Jyrkkiö