77880 osumaa

Esiteolliset terveysolot piirilääkärien kuvaamina

Kirjan kansi jo virittää odottamaan hyviä lukuhetkiä. Tammelan Kaukjärvi siinä johdattaa lukijan 1800-luvun puolenväliin, jolloin "ihmisellä oli aikaa kuolla tauteihin" sekä maailmaan, jossa vahva optimistinen luottamus ihmisten kykyyn luoda parempi huomen oli luettavissa piirilääkärien vuosikertomuksista. Tänä aikana on viimeinen mahdollisuus tarkastella ympäristön ja terveyden välistä vuorovaikutusta esiteollisessa Suomessa, jossa 1,75 miljoonaisesta väestöstä 80 prosenttia sai elantonsa maa- ja metsätaloudesta. Tarkastelun kohteeksi valittu aika (1857-65) alkaa Krimin sodan jälkeisistä koleraepidemioista ja loppuu suuriin kuolovuosiin. Samoihin aikoihin piirilääkärien lukumäärä kaksinkertaistuu (123:een).

Leena Niinistö

Tartuntataudit Suomen ja maailman historian muokkaajina

Mika Kallioisen kirjan kohteena ovat Suomessa esiteollisena aikana esiintyneet tartuntataudit. Kirjassa tarkasteltava ajanjakso yltää 1200-luvulta 1860-luvulle. Teollisen ajan myötä osa vanhoista vitsauksista katosi tai niiden vaikutus väheni; tällaisia tauteja olivat isorokko, malaria, lavantauti, pilkkukuume ja punatauti. Toisaalta uusiakin tartuntatauteja ilmaantui: koleraa esiintyi Suomessa ensimmäisen kerran vuonna 1831. Kallioisen pyrkimyksenä on lisätä ymmärrystä tartuntatautien, yksilön ja sosiaalisen ympäristön suhteesta, eli kyse on tartuntatautien yhteiskuntahistoriasta. Taudeista kirjassa keskitytään ruttoon, lepraan ja isorokkoon.

Timo Hannu

Lääkärit kirjailijoina

Lääkärit kirjoittavat muutakin kuin reseptejä, eivätkä vain ne viisi, joiden nimet löytyvät pikasilmäilyllä Suomen Kirjailijaliiton jäsenluettelosta. Ristiinan Himalansaaressa Sinisen Saimaan taideinstituutissa on vuosien mittaan kokoontunut kymmenkunta luovan kirjoittamisen kurssia, joista joka toisella olen saanut toimia ohjaajana. Kurssilaiset ovat kaikki lääkäreitä, useimmat yhä työelämässä mukana olevia, jotkut eläkkeelle jääneitä. Kerta toisensa jälkeen on ollut ihastuttavaa havaita, kuinka innostuneesti kurinalaisen ammatin harjoittajat irrottautuvat arkirooleistaan luovan itseilmaisun kokeiluihin. Alansa spesialistikin on toden totta kaiken ikänsä homo ludens, leikkivä ihminen, kuten hollantilainen kulttuurihistorioitsija Johan Huizinga on ihmisen sisintä olemusta luonnehtinut.

Torsti Lehtinen

Tartu hetkeen

Kuolleiden runoilijoiden seurassa perivanhoillisen oppilaitoksen uusi opettaja antaa uskalikoille aivan uusia mahdollisuuksia ajatella ja toimia, ottaa oma elämä haltuun. Erään oppilaan torjuttua spontaanin runon esittämisen opettaja pyytää häntä katsomaan menneiden aikojen sankareiden kuvaa ja kuvaamaan sen tuomia ajatuksia. Silmät suljettuna oppilas aloittaa haparoiden kerronnan, mikä yltyy parhaaksi spontaaniksi runoksi mitä oppilaat ovat kuulleet. Kohtauksen lopussa opettaja vannottaa oppilastaan muistamaan tämän hetken.

Olli Meretoja

Lääkäriliitto: Bonuspiste-etuudet eivät saa toimia houkuttimina

Lääkärinpalvelujen markkinoinnin valvontalautakunta on kokouksessaan 3. toukokuuta 2006 päättänyt, ettei se ota kantaa siihen, millaisilla maksuvälineillä potilas maksaa hoitonsa terveydenhuollon palveluja tarjoavassa yksikössä tai saako potilas jotakin etuutta esimerkiksi luottokortin käyttämisestä maksuvälineenä. Lautakunnan mukaan maksuväline, etukortti ja niistä potilaalle mahdollisesti kertyvät hyvitykset eivät saa kuitenkaan olla markkinoinnissa hallitsevassa asemassa. Niitä ei myöskään saa käyttää markkinoinnissa siten, että ne muodostaisivat erityisen houkuttimen palvelujen käytölle. Valvontalautakunnan markkinointiohjeet säilyvät ennallaan. Lääkäriliiton hallitus on hyväksynyt päätöksen kokouksessaan 12. kesäkuuta 2006.

Lääkäriliitto Fimnet Lääkärilehti Potilaanlaakarilehti Lääkäripäivät Lääkärikompassi Erikoisalani Lääkäri 2030