Asiakas-sana roskikseen ja potilas arvoonsa!

Kun rehellisten ja toiminnan sisältöä tehokkaasti kuvaavien nimitysten vääntäminen omituiseen muotoon tuli muotiin, sairaanhoitoon syntyi asiakas. Nimityksen typeryyttä kuvastaa pieni koe: kuvataan kipeää vauvaa. "Asiakas on itkenyt herkeämättä koko yön eikä asiakas ole suostunut ottamaan rintaa."

Jyrki Joensuu

Seksistä maksamallako rikolliseksi?

Suomen Lääkärilehdessä 32/2006 kollega Claes Andersson pahoittelee kolumnissaan seksin oston kriminalisoimiseksi tehdyn lakiehdotuksen vesittämistä eduskunnassa, leimaten sitä eduskunnan työn pohjanoteeraukseksi. Olen asiasta aivan eri mieltä: Alkuperäinen lakiehdotus oli niin surkea, että sen muutoksista eduskunta ansaitsee kiitoksen. Hyvän lain pitäisi kohdistua oikeaan kohderyhmään, ei rankaista sivullisia. Lisäksi sen tulkinnan ja soveltamisen pitäisi olla helppoa ja selkeää. Lakiesitys ei mielestäni kunnioita näitä periaatteita.

Erik Eklund

Vaikea sepsis esittäytyy - ja jo oli aikakin!

Vaikeassa sepsiksessä infektion aiheuttama elimistön tulehdusvaste on jopa epätarkoituksenmukaisen voimakas ja haitallinen ja aiheuttaa monien elinten toimintahäiriöitä. Vaikea sepsis on infektiosairaus, mutta sen hoito on usein kaikkea muuta kuin varsinaista infektiotaudin hoitoa. Mikrobilääkehoito on oleellinen osa vaikean sepsiksen hoitoa ja sen viivästyminen heikentää potilaan ennustetta merkitsevästi. Mutta mikrobilääkehoito ei yksin riitä. Tulehdusmyrskyn raunioittama elimistö tarvitsee paitsi tulehdusreaktion vaimentamista myös varhain aloitettua, eri fysiologisiin tapahtumiin kohdistuvaa täsmähoitoa.

Esa Rintala

Tuovatko astman geenilöydökset apua kliiniseen potilastyöhön?

Astman geenilöydöksistä on julkaistu jo satoja lääketieteellisiä artikkeleita. Koko genomin kattavien geenihakujen avulla on tunnistettu yhteensä kuusi paikkaan perustuvaa uutta alttiusgeeniä astmalle ja hengitystieallergioille (ADAM33, PHF11, DPP10, GPR154, HLA-G ja CYFIP2) (1,2). Monista näistä ei ole vielä alkuperäishavainnon yleistettävyyden kannalta tarvittavaa toistoa useista populaatioista. Molekyylien funktiot ovat myös vielä huonosti tunnettuja, mikä osaltaan vaikeuttaa niiden merkityksen arvioimista astman patogeneesissä.

Tarja Laitinen

Vaikea sepsis tehohoitopotilailla Suomessa Finnsepsis-tutkimus

Suomessa ei ole aikaisemmin tutkittu vaikean sepsiksen ja septisen sokin ilmaantuvuutta ja kliinistä kulkua. Tutkimuksemme tarkoituksena oli selvittää tämän vakavan kliinisen oireyhtymän ilmaantuvuus suomalaisessa aikuisväestössä.

Sari Karlsson, Ville Pettilä, Esko Ruokonen, Elina Kolho, Esa Rintala

Pienten lasten astma: diagnostiikan ja hoidon linjauksia

Kun lapsi kärsii toistuvasta hengitysvaikeudesta, on tärkeää pyrkiä erottamaan, onko kyseessä astman manifestaatio vai hyvänlaatuinen ja väistyvä uloshengitysvaikeus.

Anna Pelkonen, Pekka Malmberg, Sami Remes, Mika Mäkelä

Varhainen vuorovaikutus kielen kehityksen perustana

Lapsen kielen kehitys lähtee rakentumaan heti hänen syntymänsä jälkeen varhaisten vuorovaikutuskokemusten luomalle perustalle.

Kaisa Launonen

Reseptin uusiminen - hanttihommaa vai suunnitelmallista hoitoa?

Reseptien uusimiskäytäntöä on syytä pohtia, jos 2 000 asukkaan vastuuväestö tuottaa päivittäin yli 10 uusittavaa reseptiä.

Leena Lahnajärvi, Osmo Saarelma

Rytmihäiriölääkkeen hyväksyntä lykkääntyi

Yhdysvaltojen lääkevalvontaviranomainen (Food and Drug Administration, FDA) ei hyväksynyt käyttöön rytmihäiriölääke dronedaronia (Multaq, Sanofi-Aventis) esitetyn dokumentaation perusteella. FDA vaatii enemmän näyttöä lääkkeen tehosta ja turvallisuudesta. Sanofi-Aventis veti samalla pois lääkkeen myyntilupahakemuksen myös Euroopan lääkelaitoksesta, kun pyydetyt lisätutkimukset eivät valmistuneet ajoissa. Valmistaja on ilmoittanut käynnistävänsä yli 4 000 potilasta käsittävän tutkimuksen, jossa selvitetään lääkkeen tehoa mm. sydänperäisten sairaalahoitojen määrän ja sydänkuolemien esiintyvyyden avulla. Valmistaja olettaa dronedaronin pääsevän markkinoille vuonna 2008.

Juhana E. Idänpään-Heikkilä

Pioglitatsoni diabeetikon aivohalvauksien estoon?

Pioglitatsonin liittäminen tyypin 2 diabeteksen hoitoon näyttäisi estävän aivohalvauksen toistumista. Uusiutuvan aivohalvauksen riskin todettiin olevan diabeetikoilla 10,2 %, kun pioglitatsonilla hoidetussa ryhmässä se oli 5,6 %. Löydös saatiin analysoitaessa nk. PROactive-tutkimuksen tuloksia. Pioglitatsoni ei sitä vastoin näyttänyt ehkäisevän aivohalvausta niillä diabetespotilailla, jotka eivät olleet sairastaneet halvausta aikaisemmin. Alustavat tutkimustulokset esitettiin kardiologian maailmankonferenssissa.

Juhana E. Idänpään-Heikkilä