Tuovatko astman geenilöydökset apua kliiniseen potilastyöhön?
Astman geenilöydöksistä on julkaistu jo satoja lääketieteellisiä artikkeleita. Koko genomin kattavien geenihakujen avulla on tunnistettu yhteensä kuusi paikkaan perustuvaa uutta alttiusgeeniä astmalle ja hengitystieallergioille (ADAM33, PHF11, DPP10, GPR154, HLA-G ja CYFIP2) (1,2). Monista näistä ei ole vielä alkuperäishavainnon yleistettävyyden kannalta tarvittavaa toistoa useista populaatioista. Molekyylien funktiot ovat myös vielä huonosti tunnettuja, mikä osaltaan vaikeuttaa niiden merkityksen arvioimista astman patogeneesissä.