Vähäinen antioksidanttien saanti yhteydessä astman syntyyn?

Ruoasta saatavien antioksidanttien riittämätöntä määrää on epäilty useiden sairauksien taustatekijäksi. Asiaa on epäilty astmankin suhteen. Britit tutkivat asiaa 515 aikuisen astmaatikon ja 515 kaltaistetun verrokin ruokapäiväkirjojen perusteella. Astmaatikot käyttivät vähemmän hedelmiä (132 vs. 149 g/pv). C-vitamiinin ja mangaanin saanti olivat käänteisessä yhteydessä oireilevaan astmaan, kuten myös itse C-vitamiinin pitoisuus plasmassa (astmaatikoilla 54,3 vs. 58,2 myymol/l verrokeilla, p = 0,003). Tuloksia lukiessa tulee mieleen, että eivät kai astmaatikot vältä hedelmiä oireiden pelossa? Havainto on mielenkiintoinen ja näyttäisi suosittavan terveellistä ruokavaliota myös astmaan taipuvaisille.

Hannu Puolijoki

Digoksiinista ei hyötyä diastolisessa vajaatoiminnassa

Diastolisen vajaatoiminnan lääkehoitoa on tutkittu varsin vähän. 1990-luvulla tehtyyn satunnaistettuun DIG-tutkimukseen osallistui lähes 1 000 diastolisesta vajaatoiminnasta kärsivää potilasta, joiden sydämen pumppaustoiminta oli jokseenkin normaalia, ja joiden sydän sykki sinusrytmissä. Tämän kolmevuotisen tutkimuksen uusi analyysi osoitti, ettei digoksiini alenna kuolleisuutta eikä myöskään vähennä sairaalahoidon tarvetta lumelääkkeeseen nähden. Diastolisen vajaatoiminnan hoito perustuu siis edelleen pääosin hyvään sairauden syyn ja oireiden hoitoon. Tässäkin tutkimuksessa todettiin tilan ennusteen olevan kuitenkin selvästi parempi kuin systolisessa vajaatoiminnassa.

Juhani Airaksinen

Estrogeenistä ei ole muistilääkkeeksi

Estrogeenilla on useita hermosolujen toimintaa tukevia vaikutuksia. Epidemiologiset tutkimukset ovat viitanneet siihen, että estrogeenihoito voisi pienentää Alzheimerin taudin riskiä. Kuitenkin kliiniset tutkimukset estrogeenihormonikorvaushoidon vaikutuksesta kognitiiviseen suoriutumiseen ovat olleet ristiriitaisia ja pitkäaikaisen hoidon vaikutusta on tutkittu vähän.

Jaana Suhonen

Karsinoidituumori näkyy hyvin ¹⁸F-DOPA-PET-kuvassa

Neuroendokriinisten kasvainten ensisijainen hoito on kirurgia. Jos tauti on laajalti levinnyt, potilaan oireita saattaa helpottaa tuumorimassan kirurginen vähentäminen. Kuratiivinen hoitotulos on mahdollinen vain, jos tautia on rajatulla alueella, jonka radikaali leikkaus on mahdollista. Niinpä hoidon suunnittelun kannalta taudin levinneisyyden määrittäminen on keskeistä. Karsinoidikasvaimet sijaitsevat usein vatsaontelon alueella. Tietokonetomografiatutkimuksessa (TT) kasvainpesäkkeiden erottaminen suolen mutkista voi olla hankalaa. Somatostatiinireseptorin (SR) gammakuvaus on jonkun verran herkempi kuvantamismenetelmä karsinoidikasvainten toteamiseen kuin TT. Katekolamiinien synteesissä tarvittava dopamiini soveltuu kuvantamiseen, kun se on leimattu fluorin lyhytikäisellä isotoopilla (18F-fluorolevodopa, 18F-DOPA). Positroniemissiotomografiakuvauksessa (PET) todettiin enemmän kasvaimia joka kolmannella potilaalla verrattuna TT-kuvauksella tai SR-gammakuvauksella todettuihin. Yhdellä potilaalla oli keskimäärin neljä kasvainta enemmän kuin perinteisillä kuvausmenetelmillä voitiin osoittaa. 18F-DOPA-PET-kuvauksen sensitiivisyys oli 53 karsinoidipotilaan aineistossa 95 %, kun SR-gammakuvauksen ja TT-kuvauksen yhdistelmällä saatu herkkyys oli 79 %.

Sirkku Jyrkkiö

Epäselvät rintakipuoireet aiheuttavat yllättävän paljon kustannuksia

Naisilla on usein rintakipuja, joita joudutaan selvittelemään sepelvaltimoiden varjoainekuvauksen avulla - useimmiten erilaisten rasituskokeessa havaittujen poikkeavuuksien takia.

Sitalopraami aktivoi pakko-oireisen otsalohkoa

Uusinta kuvantamistekniikkaa edustavalla protonimagneettiresonanssispektroskopialla (MRS) voidaan määrittää erilaisia kemiallisia aineita keskushermostosta ja siten tutkia metabolisia muutoksia in vivo.

Raimo K.R. Salokangas

TÄKY uhkaa potilas-lääkärisuhdetta

Suomessa potilas on voinut aiemmin vaikuttaa siihen, kuka häntä hoitaa. Julkisella sektorilla on voinut esittää toivomuksen hoitavasta lääkäristä ja toive on huomioitu mahdollisuuksien mukaan. Sen lisäksi potilas on voinut varmistaa tietyn lääkärin hoidon maksamalla erikoismaksuluokan (EML) korvauksen. Nyt EML-järjestelmästä ollaan luopumassa ja julkisella sektorilla lääkärin valitseminen vaikeutuu.

Kaj Öhman

Reisiluun kaulan murtumien hoito -artikkelista puuttui viittaus Käypä hoito -suositukseen

Suomen Lääkärilehdessä 36/2006 (s. 3577-84) julkaistiin katsausartikkelimme Reisiluun kaulan murtumien nykyhoito. Kirjoituksemme menee osittain päällekkäin alkuvuodesta Duodecimin Terveysportissa elektronisessa muodossa julkaistun lonkkamurtumapotilaiden hoitoa käsittelevän Käypä hoito -suosituksen kanssa. Käsikirjoituksen kirjoitus- ja lähetysaikataulusta johtuen kyseinen merkittävä valtakunnallinen hoitokäytäntösuositus jäi kirjoituksessamme huomioimatta ja referoimatta, mikä olisi ollut ilman muuta aiheellista. Pahoittelemme tätä syvästi.

Antti Eskelinen, Pekka Paavolainen, Jarmo Vuorinen, Ville Remes

Mistä tyypin 2 diabetes johtuu?

Tyypin 2 diabetes on oppikirjojen mukaan vahvasti perinnöllinen ja puhkeaa geenien ja epäedullisten ympäristötekijöiden yhteisvaikutuksesta. Vuonna 1992 diabeteksen esiintyvyys keski-ikäisessä miesväestössä oli noin 10 %, naisväestössä noin 7 % (1), mutta vuosikymmen myöhemmin vastaavat luvut olivat jo 16 % ja 11 % (2). Muutos on hälyttävä: diabeetikkoja on siis Suomessa jo noin puoli miljoonaa. Perintötekijöissä ei näin lyhyessä ajassa tapahdu muutoksia - onko yhteiskunta siis todellakin muuttunut näin "diabetogeeniseksi"?

Johan G. Eriksson

Suomalaisten ruoankäyttö ja terveysriskit karttoina

Terveellisten ruokatottumusten edistäminen ja lihavuuden ehkäisy ovat keskeisiä kansanterveystyön tavoitteita. Toimintastrategioiden suunnittelun tueksi kuvaamme terveyttä edistävän ruokavalion, lihavuuden ja seerumin suurentuneen kolesterolipitoisuuden alueellisia eroja Suomessa.

Minna Similä, Olli Taskinen, Satu Männistö, Marjaana Lahti-Koski, Tiina Laatikainen, Liisa Valsta