Vauhdittuuko kohdunkaulan syövän torjunta?

Kohdunkaulan syövän tärkeimmän riskitekijän, ihmisen papilloomaviruksen eli HPV:n, aiheuttamia tartuntoja ehkäisevät kaksi rokotetta tulevat lähikuukausina markkinoille. Ne on aiottu annettavaksi 9-26-vuotiaille tytöille ja mahdollisesti pojille. HPV-rokotteiden tavoitteena on ehkäistä kohdunkaulan syövän kehittymistä. Toisaalta tiedämme, että hyvin organisoidulla kohdunkaulan syövän seulonnalla on vähennetty Suomessa kyseisen taudin ilmaantuvuutta ja sen aiheuttamaa kuolleisuutta yli 80 %. Seulonta on siis ollut tehokasta (1).

Pekka Nieminen, Ralf Bützow, Elina Heikkilä, Eija Hiltunen-Back, Ulla Puistola, Virpi Rantanen, Ilkka Räisänen, Anne Santalahti, Anne Talvensaari-Mattila, Juhani Vartiainen, Maarit Vuento, Merja Yliskoski, Ahti Anttila

Kansallisen terveysarkiston aikataulu uhkaa pettää

Elektronisen kansallisen potilastietoarkiston pitäisi olla käytössä koko maassa kolmen vuoden kuluttua. Tavoite on kova, joten sosiaali- ja terveysministeriö odotti koko terveydenhuollon löytävän sen kuuluisan "yhteisen tahtotilan". Toistaiseksi toive on kaikunut paikoin kuuroille korville.

Ulla Järvi

Konsensuskokous: Psykoterapian vaikuttavuuden tutkimusta tarvitaan lisää

Psykoterapia vaikuttaa, vakuuttavat alan tutkijat Espoon Hanasaaressa järjestetyssä Psykoterapia-konsensuskokouksessa. Kliinikon kannalta suureksi ongelmaksi nousee, miten apua tarvitsevalle löydetään oikeanlainen ja -pituinen terapiamuoto.

Teija Riikola

Viimeinen viikko Suomen Lääkäriliiton vaalissa alkaa - on äänestämisen aika

Lääkäriliiton valtuuskunnan (2007-2009) vaalissa on ehdolla 344 lääkäriä. Näistä 273 on käynyt vastaamassa vaalikoneen (www.laakariliitto.fi/vaalikone) 24 kysymykseen. Jos olet valintapäätöksessäsi epävarma, yksi mahdollisuus on testata omia näkemyksiäsi niiden ehdolla olevien mielipiteisiin, jotka ovat ladanneet mielipiteensä koneeseen. Kannattaa varmasti kokeilla vaalikoneella käyntiä!

Taito Pekkarinen

Suomi ohittanut Ruotsin lääketieteellisten artikkelien viittaustilastoissa

Suomalaisten lääketieteellisten artikkelien saamien viittausten määrä on maailman keskitason yläpuolella. Tanska on samalla tasolla, mutta Ruotsi jää keskitason alapuolelle. Norja jää Pohjoismaiden viittausvertailussa häntäpäähän, mutta kehitys on siellä nouseva. Ruotsin valtiollisen tiedeneuvoston bibliometrisessa analyysissä tarkasteltiin Web of Science -tietokantaan rekisteröityjä eri tieteenalojen julkaisuja vuosilta 1982-2004.

Marianne Jansson

Lasten terveysstrategia ei ole tavoittanut köyhiä

WHO:n ja Unicefin kymmenen vuotta sitten kehittämä strategia kehitysmaiden tappavien lastentautien hoidon parantamiseksi ei ole toteutunut toivotulla tavalla. Integrated Management of Childhood Illnesses (IMCI) -strategian mukainen ohjelma on tavallisesti käynnistetty kaupunkialueilla, mutta se ei ole edennyt köyhille alueille ja syrjäseuduille, joissa tarve on suurin. Intervention leviämistä selvittäneessä tutkimuksessa todettiin puutteita mm. prioriteettien määrittelyssä ja ohjelmien laajentamisen tuessa. Tutkimus julkaistiin Bulletin of WHO -lehdessä.

Pneumokokkikonjugaattirokote tarjolla rokotusohjelmaan

Kansalliseen rokotusohjelmaan on tarjolla neljä uutta rokotetta, joita arvioimaan ollaan perustamassa asiantuntijaryhmiä. Rotavirus-, HPV- ja vesirokkorokotteiden lisäksi ohjelmaan pyrkii myös pneumokokkikonjugaattirokote.

Suvi Sariola

Poliisi kaipaa lisää huolellisuutta näytteiden ottoon rikostapauksissa

Joka kymmenenteen seksuaalirikosepäilyyn liittyy terveydenhuollon puutteellisesti ottamia näytteitä. Keskusrikospoliisin mukaan näytteitä paitsi otetaan väärin, myös pakataan ja säilytetään väärin.

Essi Kähkönen

Iholeishmaniaasi on mainio valepukeutuja

Iholeishmaniaasidiagnoosia pääsee harvoin tekemään kotimaassa. Hiekkakärpäsen levittämää leishmaniaasia esiintyy kuitenkin suomalaistenkin suosimissa matkailumaissa Välimeren eteläpuolella ja Turkissa. Se voi olla sinnikäs, hoitoresistentti yksinäinen näppylä tai muutaman näppylän ryhmä kasvoilla tai raajassa, ja sitä on voitu pitää sarkoidoosina, atyyppisena mykobakterioosina, jopa ihosyöpänä tai iholymfoomana. Hampurissa tehty tutkimus osoitti, että leishmaniaasi oli siellä alidiagnosoitu. PCR-menetelmä löysi Leishmanian ihomuutoksista, joita oli histologisen kuvan perusteella pidetty granulomatoottisen tulehduksen eri variaatioina. Mukana oli mm. sarkoidoosi, vierasesine- ja rengasgranulooma. Osassa tapauksista Leishmanioiden määrä ihossa oli liian pieni, jotta diagnoosiin olisi päästy suoraan histologisen kuvan perusteella. PCR-menetelmä toimi kuitenkin parafiiniin pedatusta kudosnäytteestä, mikä mahdollistaa diagnoosin tekemisen vielä jälkeenpäinkin. Voi olla, että leishmaniaasi löytyisi Suomessakin useammin, jos osaisimme epäillä sitä, ja kysyä potilaiden tavalliset turistimatka-anamneesit.

Sirkku Peltonen

Rollaattoristako apua keuhkoahtaumatautiin?

Kanadalaiset selvittivät, tosin vain 31 COPD-potilaan (FEV1 < 59 % viitearvosta) kohdalla, olisiko kotiin luovutettu rollaattori avuksi kuntoutuksessa. Ohjelmassa 18:lle annettiin rollaattori 8 viikoksi. 6 minuutin kävelytestissä rollaattorin käyttäjät paransivat tuloksiaan, mutta elämänlaatuun muutosta ei tullut. Kahdeksan käytti apuvälinettä vähemmän kuin kolmesti viikossa; säännöllisillä käyttäjillä tulokset olivatkin parempia. Tällaista apuvälinettä kotiin luovutettaessa olisi aina tarkistettava, käytetäänkö sitä, ja valittava pitkäaikaiskäyttöön vain siihen motivoituneet. Tuttu juttu Suomessakin: osa apuvälineistä jää vähälle käytölle.

Hannu Puolijoki