Växelverkan mellan läkare och patient

Mina tankar om växelverkan mellan läkare och patient bygger på erfarenheter som jag har som anhörig i samband med min frus sjukdom och död i början av 90-talet och senare som prostatacancerpatient och aktiv inom Finlands prostatacancerförening.

John Vikström

Yksi kansa, yksi arkisto - kuinka temppu tehdään?

Valtakunnallinen sähköinen potilaskertomusarkisto on tulossa. Mutta missä potilastiedot itse asiassa silloin ovat ja kuinka niitä käytetään ja hallitaan?

Helena Eronen

Keski-ikäisillä paljon annettavaa työelämässä

Professori Juhani Ilmarinen on jo pitkään Työterveyslaitoksella tutkinut ikääntymisen ja toimintakyvyn välisiä suhteita. Hän on myös sinnikkäästi kiertänyt puhumassa erilaisissa tilaisuuksissa ikääntymiseen liitetyistä virheellisistä luuloista ja välttämättömästä tarpeesta sovittaa työelämää vanhemmallekin väestönosalle sopivaksi. Nyt hän on koonnut ikääntymiseen liittyvän laajan aineiston yksien kansien väliin ja tuloksena on mittava kokoomateos ajankohtaisesta aiheesta.

Santero Kujala

Painavia näkemyksiä kuolemasta ja kuolevan hoidosta

Kirjan toimittaja Juha Hänninen toteaa, että eettisessä keskustelussa oikeudesta kuolla, saada inhimillistä apua ja muiden velvollisuudesta auttaa päädytään useimmiten vastakkainasetteluun eutanasian puolesta tai sitä vastaan. Uudeksi hyvää kuolemaa koskevan ammatillisen ja julkisen keskustelun kohteeksi on lisäksi noussut kuolevan sedaatio. Se ja eutanasia kattavat tämän kirjan volyymistä noin puolet. Kirjan alkuosan artikkelit koskevat hoitotahtoa, kuolemaan liittyvää eksistentiaalista toivoa ja ahdistusta, kuoleman lääketieteellistymistä, hoitojen lopettamista sekä lapsen ja vanhuksen kuoleman erityispiirteitä. Sedaatioartikkelien kautta siirrytään eutanasiaan, jota tarkastellaan monipuolisesti: lääketieteellisestä, moraalifilosofisesta, teologisesta ja kulttuurisesta sekä juridisesta näkökulmasta, itsemääräämisoikeuden ja vapauden kannalta, suomalaisten lääkärien mielipiteissä ja vielä Hollannin käytäntöjen valossa. Kautta kirjan painottuu kärsimyksen lievittämisen ja itsemääräämisoikeuden kunnioittamisen ensisijaisuus.

Vuokko Rauhala

EVVK = Eikö Valtuuskunnan Vaali Kiinnosta

Lääkäriliiton valtuuskunnan vaalit olivat ja menivät, jäsenkunnassa sen suurempaa huomiota herättämättä, äänestysprosentti 47,6 %.

Auli Malinen

Ensikertalainen keräsi huiman äänisaaliin Kollegat evästävät ihotautilääkäri Kari Saarista valtuuskuntatyöhön

Iho- ja sukupuolitautien erikoislääkäri Kari Saarinen haluaa parantaa yksityislääkärin asemaa. Hänen mielestään liitto voisi ottaa enemmän vastuuta erikoislääkärien jatkokoulutuksen järjestämisestä. - Työssäni olen nähnyt, että joustavat työaikajärjestelyt innostavat erikoislääkäreitä sairaalatyöhön, uudessa valtuuskunnassa aloittava Saarinen sanoo.

Tanja Hannus

Valtuuskunnan tuore jäsen Ulla Palmu: Lääkärien on pidettävä puolensa

Lääkäriliiton vasta valitussa valtuuskunnassa aloittaa joulukuussa työskentelynsä terveyskeskuslääkäri Ulla Palmu Saarijärveltä. Hän uskoo, että tuleviin kolmeen vuoteen on luvassa tiukkojakin tilanteita. - Tärkeintä kuitenkin on, ettemme tappele keskenämme, vaan löydämme kollegiaalisen hengen hoitaa kaikkien lääkärien asioita.

Tanja Hannus

Entinen ja nykyinen johto tapasivat toisiaan

Lääkäriliiton puheenjohtaja Pekka Anttila ja toiminnanjohtaja Heikki Pälve kutsuivat liiton aiemmat toiminnanjohtajat, puheenjohtajat ja hallintopäälliköt perinteiseen lounastilaisuuteen 8. marraskuuta 2006. Ravintola Töölönrannassa järjestetyssä, lämminhenkisessä tilaisuudessa keskusteltiin Lääkäriliiton ajankohtaisista asioista.

Kliiniset ja biologiset ennustetekijät paksu- ja peräsuolen syövässä

Kolorektaalikarsinooma on yleisimpiä syöpäkasvaimia länsimaissa, Suomessa kolmanneksi yleisin. Vuosittain Suomessa todetaan noin 2 500 uutta tapausta ja tautiin menehtyy noin 1 100 suomalaista joka vuosi. Kirurgia on kolorektaalikarsinooman hoidon kulmakivi, ja se on ainoa hoitomuoto, joka voi pysyvästi parantaa syövän, jos kaikki syöpäkudos saadaan poistetuksi.

Marja Hilska

Pahanlaatuisen gliooman geeniterapia

Aivojen glioomista, joita todetaan Suomessa vuosittain runsaat 300, aikuisilla yli puolet on pahanlaatuisia eli syöpäkasvaimia (luokkaa III ja IV). Leikkaus-, säde- ja solunsalpaajahoidon kehittymisestä huolimatta potilaiden ennuste on huono. Geeniterapia on osoittautunut yhdeksi lupaavaksi pahanlaatuisten glioomien hoitomuodoksi. Adenovirusvälitteisessä geeniterapiassa adenoviruskuljettimen avulla syöpäsoluun kuljetetaan hoitogeeni, tymidiinikinaasigeeni. Siirretyn geenin avulla solu tuottaa tymidiinikinaasientsyymiä, joka muuttaa elimistöön lääkkeenä saatetun viruslääkkeen, gansikloviirin, syöpäsoluja tappavaksi yhdisteeksi. Yksittäin tymidiinikinaasi tai gansikloviiri ovat solulle vaarattomia, mutta yhdessä ne aiheuttavat kohdesolun tuhoutumisen. Geeniterapia toteutetaan kasvaimen leikkauksen yhteydessä. Geeniterapian turvallisuutta ja tehoa tutkittaessa käytetään merkkigeeninä beetagalaktosidaasigeeniä, jonka värjäytymisominaisuuksien avulla voidaan havaita geenin siirtyminen kohdesolukkoon.

Kristiina Tyynelä