Eturauhassyövän hormonaalinen hoito lisää diabeteksen ja sepelvaltimotaudin riskiä

Suomessa todetaan yli 5 000 uutta eturauhassyöpätapausta vuodessa. PSA-mittauksien yleistymisen myötä todetaan yhä enemmän oireettomia, paikallisia ja hyväennusteisia eturauhassyöpiä. Lähes 90 % uusista tautitapauksista on paikallisesti rajoittuneita, jolloin viisivuotisennuste on melkein 100 %. Jos odotettavissa oleva elinikä ei ole kovin pitkä, esim. potilaan iän takia, on paikallisen eturauhassyövän aiheuttama elinikäinen kuolemanriski varsin vähäinen. Huolestuttava havainto onkin se, että paikalliseen eturauhassyöpään sairastuneiden miesten kuolleisuus muihin syihin on suurempi kuin niillä miehillä, joilla paikallista eturauhassyöpää ei ole todettu. Osa lisääntyneestä kuolleisuudesta saattaa johtua eturauhassyöpään annetuista hoidoista.

Sirkku Jyrkkiö

Reagoi postoperatiiviseen trombosytoosiin

Trombosytoosi jaetaan etiologiansa perusteella primaariin ja sekundaariseen. Primaarista tavataan myeloproliferatiivisissa sairauksissa, sekundaarista taas verenvuotoon, infektioon ja maligniin sairauteen liittyen, sekä myös operatiivisten toimenpiteiden, kuten suurten urologisten leikkausten jälkeen.

Ossi Lindell

Kotiruoka tekee ihmeitä!

70. ikävuoden jälkeen monet ihmiset vähentävät energian saantiaan, alkavat laihtua ja heille kehittyy lihaskatoa. Seurauksena tästä on toiminnanvajeita, infektioherkkyyttä, kaatumisia ja murtumia. Haurastuminen kiihtyy laitoshoitoon siirryttäessä. Hollannissa tehdyssä satunnaistetussa kontroidussa tutkimuksessa, johon osallistui 178 vanhainkodissa asuvaa vanhusta (keski-ikä 77 v), selvitettiin, voisiko kodinomaisella tarjoilulla, kauniilla kattauksella ja valinnanmahdollisuuksilla lisätä vanhusten energiansaantia. Osastoja arvottiin kahteen ryhmään, joissa puolessa käytettiin kauniita pöytäliinoja ja kukkia ja ruoka tarjoiltiin tarjoiluastioista. Kontrolliosastoilla pitäydyttiin valmiiksi annostellussa ruoassa, jonka asukkaat olivat saaneet valita kaksi viikkoa etukäteen ja joka tarjoiltiin muoviastioissa ruokakärryistä. Puolen vuoden seurannassa kodinomaisissa olosuhteissa ruokaa nauttineet söivät keskimäärin 991 kJ enemmän kuin kontrollinsa. Lupaavaa oli, että lihaskadon ja infektoiden ehkäisyn kannalta tärkeää proteiinia interventioryhmäläinen sai vuorokaudessa keskimäärin 8,6 g enemmän. Heidän ravitsemustilansa oli parantunut, kun se kontrolleilla oli heikentynyt. MNA-mittarin mukaan heikossa ravitsemustilassa olevien määrä oli interventioryhmässä vähentynyt 17 %:sta 4 %:iin, kun se kontrolliryhmässä oli lisääntynyt 11 %:sta 23 %:iin.

Kaisu Pitkälä

Tyroksiinihoito pienentää struumaa myös lapsilla

Krooninen autoimmuunityreoidiitti (AIT) on hypotyreoosin yleisin syy. AIT:ssä kilpirauhanen voi myös suurentua struumaksi ilman hypotyreoosia. Tyroksiinihoito pienentää tutkitusti kilpirauhasen kokoa aikuisilla AIT-potilailla. Lapsilla tyroksiinihoito aloitetaan yleensä vasta, jos heillä struuman lisäksi todetaan hypotyreoosi.

Camilla Schalin-Jäntti

Ryhmäterapia ehkäisee synnytyksen jälkeistä masennusta

Synnytyksen jälkeinen masennus on haitallista, ei vähiten kehittyvän lapsen kannalta. Aiemmin sairastettu masennus ja rasittava psykososiaalinen tilanne lisäävät huomattavasti synnytyksen jälkeisen masennuksen riskiä. Jos riskiäidit tunnistetaan, miten heitä pitäisi hoitaa, jottei masennus puhkeaisi? Tutkimukseen valittiin 99 sosiaalitukea saavaa äitiä, joilla oli riski sairastua synnytyksen jälkeiseen masennukseen. Interventioryhmään kuuluvat 53 äitiä osallistuivat synnytyksen jälkeen neljän viikon aikana neljään, tunnin kestäneeseen, 3-5 äidin ryhmäterapiaistuntoon ja niitä seuranneeseen booster-istuntoon. Interventio oli luonteeltaan interpersoonallisesti orientoitunutta. Vertailuryhmän 46 äitiä hoidettiin synnytyksen jälkeen tavallisesti. Äidit tutkittiin ennen interventiota ja kolme kuukautta sen jälkeen. Interventioryhmän äideistä 2 (4 %) sairastui seuranta-aikana masennukseen, kun vastaava määrä verrokkiäideillä oli 8 (20 %). Aineiston pienuudesta huolimatta ero oli merkitsevä (p = 0,04). Sen sijaan depressiopisteissä ja toimintakyvyssä syntyneet erot eivät tulleet merkitseviksi, vaikka olivatkin interventioryhmässä parempia. Näyttää siltä, että suhteellisen kevyellä ja varsin lyhyen koulutuksen vaativalla ryhmäinterventiolla voidaan merkitsevästi vähentää synnytyksen jälkeistä masennusta riskiäitien ryhmässä. Tärkeää olisikin paneutua varhaisessa vaiheessa fyysisten riskitekijöiden ohella myös psyykkisiin riskitekijöihin ja suunnitella niiden edellyttämä synnytyksen jälkeinen hoito.

Raimo K. R. Salokangas

Anestesialääkäripula - nyt ja vielä kymmenen vuoden kuluttua?

Kiitän Kajantietä, Halilaa, Ihalaista ja Vänskää tärkeästä keskustelun avauksesta, joka koski lähitulevaisuuden erikoislääkärityövoiman määrää ja riittävyyttä (SLL 38/2006, s. 3865-70). Tutkimus onkin saanut ansaitsemaansa julkisuutta. Tutkimuksen pohdintaosassa tuodaan ansiokkaasti esille tutkimusasetelman sekä saatujen tulosten että niiden sovellettavuuden rajoituksia. Kirjoituksessa arvioidaan, että kymmenen vuoden kuluttua anestesiaerikoislääkäreitä olisi 21 % enemmän kuin nyt. Miksi tämä hieman "ruusuinen" skenaario - ainakaan suhteessa kysyntään - ei ehkä ole todennäköinen? Arvioin käytännön lääkärinä ja rekrytoijana lyhyesti kysynnän ja tarjonnan merkitystä "lääkärimarkkinoihin" yleensä ja erityisesti anestesialääkärien osalta. Maakuntien ja alueiden sekä sairaalatyyppien eroavaisuuksista johtuviin syihin en tässä yhteydessä puutu.

Harri Tohmo

Kaikkien lääkäriryhmien palkat eivät ole kehittyneet samoin

Tutkimuspäällikkö Jukka Vänskän artikkeli (SLL 40/2006, s. 4132-6) lääkärien palkkakehityksestä oli erinomaista luettavaa. Vänskä tuo esiin valtakunnallisen tilastoinnin virheitä kuvatessaan mm. miten tilastokeskus laskee merkittävän osan päivystyskorvauksista säännöllisen työajan ansioiksi. On todella tärkeää, että Lääkäriliitolla alkaa olla oma tietopankki lääkärien ansiorakenteista ja niiden kehityksestä oikean tilastoseurannan pohjaksi.

Olli Meretoja

Vaginalcytologisk screening på defensiven - varför?

Laura Kotaniemi-Talonen och medarbetare diskuterar vaginalcytologin (Papa-seulonta) i diagnostiken av cervikala neoplasier (intraepiteliala och invasiva) (SLL 40/2006, s. 4068-9). Ingen har på allvar ifrågasatt värdet av denna screening. Diagnosen är ett resultat av cytologisk screening, kolposkopi samt efterföljande histopatologisk undersökning. Det vore synnerligen intressant att veta den verkliga träffsäkerheten av cytologin - jämförd med kolposkopi och histopatologi - i diagnostiken av intraepiteliala och invasiva neoplasier i cervix. I hur många av de i Finland årligen diagnostiserade aktuella neoplasierna har histopatologin visat att den cytologiska diagnosen varit rätt? Varför diskuterar författarna inte HPV (humant papillomvirus) -testet?

Elias Rubinstein

Onko ehkäisytableteilla yhteys nuorten naisten masennukseen?

Nuorten naisten lisääntynyt masennuslääkkeiden käyttö on viime aikoina noussut keskusteluun. Koululaiskyselyissä on tullut esille myös koulutyttöjen huonontunut fyysinen terveys. Ilmiötä selitetään lisääntyneillä ulkonäkö- yms. paineilla.

Marjatta Aito

Selkäydinvaurioisen potilaan hoidossa ja kuntoutuksessa riittää haasteita

Selkäytimen vaurio, varsinkin tapaturmainen selkäydinvamma, muuttaa lähes aina ihmisen loppuelämän äkillisesti ja kokonaisvaltaisesti. Selkäydinvaurion aiheuttamat neurologiset puutosoireet ja muut seuraukset määräytyvät vaurion laajuudesta ja sijainnista selkäytimessä. Seurauksena on yleensä vaikean liikuntavamman lisäksi muita hankalia ja pysyviä elintoimintojen häiriöitä. Hoito- ja kuntoutustoimintaan osallistuvalla työryhmällä pitää olla asiantuntemusta mm. virtsarakon, sukupuolielinten ja suolen toimintahäiriöistä, spastisuudesta, autonomisen hermoston toiminnasta, painehaavoista, kivusta, syringomyeliasta, heterotooppisesta luutumisesta, osteoporoosista, liikuntaelimistön toimintahäiriöistä ja psykososiaalisista ongelmista (1). Potilaiden laadukas hoito ja kuntoutus edellyttävät keskittämistä (2).

Hannu Alaranta, Eija Ahoniemi