77880 osumaa

Lääketehdas Actavis FDA:n hampaissa

Islantilainen Yhdysvalloissa toimiva Actavis-lääketehdas ei ole raportoinut vakavia odottamattomia haittavaikutuksia eikä ole toimittanut FDA:lle jaksottaisia haittavaikutusraportteja vaatimuksien mukaisesti. Actaviksen tuotantolaitoksen väitetään valmistaneen luvattomasti mm. buspironia, karbetapentaania, kloorifeniramiinia, guaifenesiinia ja pseudoefedriiniä sisältäviä valmisteita. Kuten tällä palstalla on kerrottu (SLL 2006;61:3235), Actavis kilpailee Barr Pharmaceuticals -yrityksen kanssa kroatialaisen Pliva-lääketehtaan ostamisesta. Actavis kertoo korjanneensa haittavaikutuksien raportoinnin vaatimuksien mukaiseksi ja uskoo valmistavansa lääkkeet lain edellyttämällä tavalla.

Juhana E. Idänpään-Heikkilä

Serono ja Bristol-Myers Squibb ostokohteina

Seronon myyntiaikeet olivat esillä vajaa vuosi sitten (SLL 2006;61:857), mutta ostajaa ei löytynyt. Nyt saksalainen Merck KGaA aikoo ostaa 64,5 % Seronon osakkeista. Tuloksena syntyisi uusi yritys Merck-Serono Biopharmaceuticals. Bristol-Myers Squibbin (BMS) toimitusjohtaja Peter Dolan joutui eroamaan tehtävistään mm. klopidogreelin (Plavix) patenttiongelmien vuoksi. Tämä käynnisti välittömästi arvelut Pfizerin, Schering-Ploughin ja AstraZenecan aikeista ostaa BMS. Arvellaan, että Sanofi-Aventis, joka on BMS:n yhteistyökumppani Yhdysvalloissa, olisi todennäköisin ostaja. Fuusion seurauksena syntyvä monikansallinen lääkeyritys olisi kooltaan jopa Pfizeria suurempi.

Juhana E. Idänpään-Heikkilä

Lentolippuverolla lääkkeitä kehitysmaille

Ranskan, Norjan, Britannian, Brasilian ja Chilen hallitukset aikovat kerätä lentolippujen erityisverolla rahaa lasten aidsin, tuberkuloosin ja malarian hoitoon kehitysmaissa. Ranskan vero on nyt 4 euroa turistiluokan ja 40 euroa ensimmäisen luokan lentolipusta. Kaikkiaan lasketaan, että rahaa riittäisi 100 000:n aidsia ja 150 000:n tuberkuloosia sairastavan lapsen hoitoon. Lisäksi 28 miljoonaa malariaa sairastavaa lasta saisi lääkehoitoa. Kuten aikaisemminkin, kehitysmaa-asiantuntijat varottavat, ettei raha kuitenkaan ratkaise ongelmia. Kehitysmailta puuttuu terveydenhuollon henkilöstöä, eikä koko terveydenhuoltojärjestelmä, mukaan lukien lääkkeiden jakelujärjestelmä, toimi. Useilta mailta puuttuu myös poliittinen tahto puuttua tilanteeseen.

Juhana E. Idänpään-Heikkilä

Pakkasyö ja ulkovarastoon tuupertunut vanhus

85-vuotias nainen löydettiin helmikuun pakkasaamuna tajuttomana ulkovarastonsa betonilattialta. Lähellä asuva tytär oli viimeksi nähnyt äitinsä edellisiltana kotonaan. Lääkäri- ja sairaankuljetusyksiköiden saapuessa paikalle todettiin, että potilas oli tajuton (GCS 3), hengitti harvaan, syketaajuus oli 30/min, verenpaine 99/80 mmHg ja oikea pupilli oli hieman vasenta suurempi. Oikealla puolella ohimolla oli mustelmaksi sopivaa sinerrystä. Tärykalvolta mitattu lämpötila oli 21,5 °C - ulkoilman lämpötila oli edelleen -20 °C. Kun potilasta siirrettiin ambulanssiin, rytmi muuttui asystoliaksi, jolloin aloitettiin paineluelvytys ja potilas intuboitiin.

Armi Vuori

Vajaa-aivoinen kansanosa

Teoksessa Suuret kysymykset (Ajatus-kirjat 2005), jota kuvataan eri alojen huippuasiantuntijoiden kirjoittamaksi, kerrotaan, että aivojensa rakenteen vuoksi naiset kykenevät joustavaan ja kokonaisvaltaiseen ajatteluun ja he havaitsevat asiayhteydet erityisen hyvin. Aivojensa takia nainen on sosiaalisesti ja kielellisesti etevämpi kuin mies. Miehetkin ovat jossain parempia: he "juoksevat upeasti" ja "heittävät palloa tarkasti". Miehen luonnehdinta, joka samanlaisena esiintyy lukuisissa ns. naisjohtamista ylistävissä tietokirjoissa, vastaa 1800-luvun kuvausta neekereistä. Isoaivopuoliskoja yhdistävän aivokurkiaisen suuremmasta koosta johtuvia naisten erityiskykyjä on Suomessa kuvannut mm. neurologian professori sanomalehtiartikkelissaan, ja huutokuoroon liittyneet muut asiantuntijat ovat kertoneet miehen aivojen joutavan karsiutumaan evoluutiossa.

Hannu Lauerma

Moniresistenttien mikrobien kantajien määrä ja kosketuseristyksen toteutuminen Prevalenssitutkimus Helsingin ja Uudenmaan, Kymenlaakson ja Etelä-Karjalan sairaanhoitopiireissä

Tutkimuksessa selvitettiin sairaalahoidossa olevien potilaiden määrää, jotka ovat altistuneet moniresistenteille mikrobeille tai ovat niiden kantajia. Kyseiset mikrobit ovat metisilliiniresistentti Staphylococcus aureus (MRSA), laajakirjoista beetalaktamaasia (ESBL) tuottavat enterobakteerit, tobramysiini- tai moniresistentti Pseudomonas aeruginosa (TRPA) ja vankomysiinille resistentti enterokokki (VRE). Lisäksi selvitettiin kosketuseristyksen toteutumista näiden potilaiden hoidossa Helsingin ja Uudenmaan (Hus), Kymenlaakson ja Etelä-Karjalan sairaanhoitopiirien alueella terveyskeskussairaaloissa ja erikoissairaanhoidossa.

Mari Kanerva, Veli-Jukka Anttila

Lääkäriliitto Fimnet Lääkärilehti Potilaanlaakarilehti Lääkäripäivät Lääkärikompassi Erikoisalani Lääkäri 2030