Harvinaissairauksiin lääkkeitä hitaasti

Euroopan yhteisö on vuosina 2000-2004 nimennyt 255 kehittelytutkimuksissa ollutta lääkettä nk. harvinaissairauksien lääkkeiksi, joiden valmistajille taataan mm. markkinoinnin yksinoikeus ja erityisrahoitusta. Lääkkeistä kuitenkin vasta 18 (7,1 %) on tullut käyttöön. Vastaavana aikana tavanomaisista lääkkeistä jätettiin 193 myyntilupa-anomusta ja käyttöön hyväksyttiin 153 (79 %) lääkettä. Harvinaissairaudeksi katsotaan tauti, jota esiintyy enintään yksi tapaus 2 000 ihmistä kohti. Näitä sairauksia arvioidaan olevan yli 5 000, ja useimmat kaipaavat edelleen tehokasta hoitoa. Lääkkeiden kehittelynopeus harvinaissairauksiin arvioidaan EU:ssa liian hitaaksi ja tutkimustyön rohkaisemiseksi tarvitaan uusia toimenpiteitä.

Juhana E. Idänpään-Heikkilä

Epäselvä vatsakipu reisityrän oireena

64-vuotias nainen hakeutui terveyskeskuslääkärin lähetteellä päivystyspoliklinikalle epäselvän vatsakivun takia. Hän sairasti tyypin II sokeritautia ja käytti verenpainelääkitystä. Hänellä ei ollut esiintynyt aiemmin mitään vatsavaivoja, eikä hänelle ollut tehty suolistoleikkauksia. Oireisto oli alkanut pari päivää aiemmin lievänä, ajoittain kouristavana keskivatsakipuna, lämpöä ei ollut ja ruokahalu oli jonkin verran huonontunut. Vatsa oli toiminut viimeksi pari päivää sitten ja uloste oli ollut normaalia. Vatsan palpaatiossa lääkäri oli todennut lievän laaja-alaisen painoarkuuden. Hemoglobiini oli normaali ja pika CRP oli > 10 mg/l.

Eija Vaula

Kävelyllä

Jatko-opiskelijani palasi elämänsä ensimmäiseltä konferenssimatkalta Yhdysvalloista ja kysyin vaikutelmia: "Sietämätöntä, kun en päässyt lainkaan ulos kävelemään. Kaikki kollegat ajoivat autolla. Rämettyneet jalkakäytävät kasvoivat ruohoa". Kommentti palautti mieleen omat kokemukseni rapakon takaa. Auton takapenkille liimautuneelle kasvoi nopeasti eurooppalainen sielu. Jenkkilä ei ole kävelijöiden ja kävelyn paratiisia!

Laura Kolbe

Terveyskeskuksen sisäisen viestinnän kehittäminen - henkilöstön näkökulma

Terveydenhuollon organisaatioiden tiedonkulun kehittämistä ei ole Suomessa juurikaan tutkittu. Tässä hankkeessa tarkoituksena oli kehittää ja uudistaa terveyskeskuksen sisäisen viestinnän käytäntöjä.

Pekka Arvio, Veikko Hartola, Rauno Lehtonen, Irja Anttila, Airi Kiimalainen, Risto Raivio

Ovatko lääkärien arvioinnit peruskoulutuksestaan muuttuneet 15 vuoden aikana?

Suomalainen lääkärikoulutus on muuttunut viimeisten vuosien aikana merkittävästi. Kuinka hyvin lääkärikoulutus sitten vastaa käytännön työn vaatimuksia? Tästä saadaan luotettavaa näyttöä viisitoista vuotta jatkuneen seurantatutkimuksen avulla.

Harri Hyppölä, Esko Kumpusalo, Hannu Halila, Kari Mattila, Jukka Vänskä, Santero Kujala, Irma Virjo, Mauri Isokoski

Kööpenhaminan Rigshospitalet ottaa kalliit menetelmät hallitusti käyttöön

Kööpenhaminassa on kehitetty erikoissairaanhoitoon järjestelmä uusien, varsinkin kalliiden, menetelmien käyttöönottoa varten. Vuoden kestävä prosessi alkaa kliinikkoasiantuntijoille osoitetulla kyselyllä.

Minna Kaila, Pekka Kuukasjärvi, Risto P. Roine

Kokemuksia näyttöön perustuvan lääketieteen opetuksesta lääketieteen perusopiskelijoille

Tiedon kriittistä arviointia opetetaan lääketieteen perusopiskelijoille Helsingin yliopistossa verkko-opetuksen avulla.

Leila Niemi-Murola, Kalle Romanov, Eeva Ketola

Vuorovaikutus ei vaadi virheettömyyttä

Kun virheet pelottavat liikaa ja tiukka ammattimaisuus pakottaa piilottamaan tietämättömyyden, aito vuorovaikutus ei onnistu. Näyttelijä Elina Knihtilä toivoo, että lääkärit uskaltaisivat kohdata omat pelkonsa, koska niihin sisältyy kasvun mahdollisuus. Vuorovaikutustaidot eivät ole harvojen armolahja, vaan kuka tahansa voi oppia niitä, Knihtilä sanoo.

Liisa Koivula

Kansanterveyslaitosten maailmanjärjestö perustettiin Rio de Janeirossa

Kansanterveyslaitosten maailmanjärjestö perustettiin helmikuussa 2006 Rio de Janeirossa pidetyssä kansanterveyslaitosten pääjohtajien kokouksessa. Järjestön tavoitteena on vahvistaa kansanterveyslaitosten välistä yhteistyötä ja tukea eri maiden laitoksia niiden tehtävien toteuttamisessa.

Seppo Suomela

"Fuuga"

Harvoin tulee ajatelleeksi ihmisten henkistä monipuolisuutta ja laajuutta. Tavallisesti mieleen tulee ihmisen olemuspuolesta vain yksi tai kaksi piirrettä. Näemme toisesta, kuten itsestämmekin, helposti vain tietyn, hetkellisen ominaisuuden tai piirteen. Arvioitamme toisesta ihmisestä leimaa pinnallisuus ja aivan liian harvoin tulemme tutustuneeksi syvällisesti toisen persoonaan. Tutustuminen toisen harrastuksiin ja ajatusmaailmaan avaa uusia ulottuvuuksia lähimmäisestämme. Samalla tulemme tutkailleeksi omaa arkeamme ja saamme ehkä arvokkaita vihjeitä piilevistä mahdollisuuksistamme.

Veikko Karskela