Ilmansaasteet ovat myös sydänsairauksien riskitekijä

Pitkään on tiedetty keuhko- ja sydänpotilaiden ongelmista ilmansaasteista kärsivillä alueilla. Keuhkojen osalta tämä on ehkä herkemmin ymmärrettävääkin, mutta tietämystä alkaa kertyä sen suhteen, että saasteet voivat kiihdyttää myös ateroskleroosin etenemistä.

Hannu Puolijoki

Sikiöaikaiset tekijät altistavat anoreksialle ja bulimialle

Syömishäiriöiden etiologia on mitä ilmeisimmin monitekijäinen, ja sekä geneettisillä että varhaisilla ympäristötekijöillä on osuutensa. Raskauden aikaisten komplikaatioiden on havaittu lisäävän mm. skitsofrenian ja mielialahäiriöiden riskiä.

Raimo K.R. Salokangas

Onko lääkeverkkoputkissa eroja?

Pisimpään käytössä olleita lääkeverkkoputkia verrattiin REALITY- monikeskustutkimuksessa. Tutkimukseen satunnaistettiin yli 1 350 potilasta, joilta hoidettiin pallolaajennuksella lähes 2 000 ahtaumaa. Ahtaumat sijaitsivat pääosin pienikaliiberisissa sepelvaltimoissa, joissa uudelleen ahtautumisen vaara on tavallista suurempi. Lähes kolmanneksella potilaista oli diabetes ja neljännes potilaista hoidettiin sepelvaltimokohtauksen takia.

Juhani Airaksinen

Haasteellinen leveäkompleksinen takykardia

Suomen Lääkärilehden numerossa 7/2006 (2006;61:724-6) on Ilman ajanvarausta -palstalla esitetty potilastapaus, jonka sisältö antaa aiheen huomautukseen. Potilaalla oli sairaalaan tullessa pitkäkestoinen leveäkompleksinen takykardia, jonka aikana oli voimakasta kipua rinnassa, kylmänhikisyyttä ja matala verenpaine. Takykardia uusiutui ja sitä hoidettiin rytminsiirrolla ja antamalla amiodaronia. Kirjoittaja esittää kysymyksessä olevan kammiotakykardia. Tähän EKG-löydös sopii, joskin distaalisen johtoradan ylläpitämä haaratakykardia ja supraventrikulaarinen takykardia voivat myös tulla kysymykseen.

Lauri Toivonen

Ensihoito selkeää, jatkossa tarvitaan erityisosaamista

Kiitän dosentti Lauri Toivosta täsmennyksestä Ilman ajanvarausta -palstalla olleeseen leveäkompleksista takykardiaa koskevaan tapaukseen. Toivonen viittaa kirjoituksessaan siihen, että kyseisen tyyppinen takykardia esiintyy jo syntyneen infarktiarven laukaisemana, eikä yleensä akuutin sydäninfarktin yhteydessä.

Vesa Lund

Erityiskorvausoikeudet ja väestön sairastavuus kaksi eri asiaa

nTimo Klaukka ja työryhmä ovat vuosikausia tehneet hyvää työtä analysoidessaan ja raportoidessaan sairausvakuutukseen liittyvien Kelan rekisterien tietoja. Niin myös Lääkeinfo-palstalla Lääkärilehdessä 8/2006. On kuitenkin tärkeä korostaa, että esitetyt tiedot todella kuvaavat erityiskorvauksiin oikeutettujen määrää - ei suoraan sairastavuutta. Vaikka kirjoittajat toki selvästi sanovat tämän artikkelin alussa, käytetyt sanonnat johtavat lukijaa kovin helposti harhaan. Näin käy varsinkin yleislehtien ja maallikoiden lainatessa tietoja.

Pekka Puska

Paras lääkäri on lähete- ja antibioottiautomaatti?

nVirologian kurssilla ei 1970-luvulla opetettu sitä, että virustauti muuttuu kuin taikaiskusta bakteeriperäiseksi aina, kun etelänmatka lähestyy, VIP-henkilö tai terveydenhuoltohenkilön omainen sairastuu flunssaan, tai kun huippu-urheilija (po. ammattiurheilija) sairastuu, erityisesti tärkeän kisan lähestyessä.

Tapani Kiminkinen

Farmakogenetiikka ja yksilöllinen lääkehoito

On yleisessä tiedossa, että lääkehoidon teho ja potilaiden alttius lääkkeiden aiheuttamille haittavaikutuksille vaihtelevat suuresti yksilöittäin. Osa tästä vaihtelusta johtuu ympäristötekijöistä, kuten lääkeaineiden yhteisvaikutuksista. Viisikymmentä vuotta sitten oivallettiin, että tehon vaihtelu ja yksilöllinen haittavaikutusriski saattavat osittain johtua myös potilaan perimästä. Tämä johti uuden tieteenalan, farmakogenetiikan, syntyyn (1). Farmakogenetiikka tutkii perintötekijöiden vaikutusta lääkeaineiden aineenvaihduntaan, tehoon ja haittavaikutusriskiin.

Mikko Niemi

Glykemiaindeksi, pulmallinen mittari

Glykemiaindeksi kuvaa sitä, miten nopeasti ja voimakkaasti hiilihydraatteja sisältävä ruoka vaikuttaa verenglukoosiin. Se saadaan laskemalla 50 g imeytyvää hiilihydraattia sisältävän annoksen aiheuttaman verenglukoosikäyrän pinta-ala prosentteina saman glukoosimäärän aiheuttamasta vasteesta (1). Nopeiden ja voimakkaiden verenglukoosin vaihtelujen ajatellaan pitkällä aikavälillä rasittavan glukoosiaineenvaihduntaa erityisesti riskiyksilöillä ja suurentavan diabeteksen sekä sydän- ja verisuonitautien riskiä.

Antti Aro

Aikuispotilaan krooninen poskiontelotulehdus: missä syy, mikä hoito?

Uusi kliininen poskiontelotulehduksen määritelmä perustuu potilaan oirekuvaan, kliinisiin sekä röntgenologisiin tutkimuslöydöksiin, taudin vaikeusasteeseen ja taudin kestoon.

Jura Numminen, Sanna Toppila-Salmi