Väärä tieto ei saa sijaa potilaiden nettikeskusteluissa

Potilaat käyttävät yhä enemmän verkon keskustelumahdollisuuksia. Sairauksiin keskittyvät virtuaaliyhteisöt ovat herättäneet epäilyksiä siitä, leviääkö maallikoiden nettikeskusteluissa myös väärää tietoa lääketieteellisistä aiheista.

Miia Soininen

Ympäristömyrkyt häiritsevät mieshormonien tuotantoa

Naishormoneja muistuttavat kemikaalit eli ympäristöestrogeenit häiritsevät miesten siittiötuotantoa. FM Tapio Haaviston tuore väitöstutkimus kuvaa dietyylistilbestrolin ja dioksiinin sikiöaikaisen altistumisen vaikutuksia rotalla.

Miia Soininen

Ministeri Hyssälä pitää hallituksen menokehystä liian tiukkana

- Sosiaali- ja terveydenhuollon menokehys on liian tiukka, jotta ministeriö voisi reagoida nopeasti muuttuviin tilanteisiin. Nyt esimerkiksi vanhustenhuollossa tarvittaisiin pikaisia lisäresursseja.

Ulla Järvi

Työkaluja tieteellisen tietotulvan seuraamiseen

Tietoverkkojen vuolaus on tuonut tieteellisen kirjallisuuden seuraamiseen ongelmia: miten tietotulvaa voi ylipäätään seurata ja miten erottaa hyvä laatu huonosta? Etenkin kiireinen kliinikkolääkäri joutuu tekemään tiukkoja valintoja ammattilehtien seuraamisessa. Verkosta löytyy kuitenkin apu tähänkin, sillä automaattiset hakupalvelut poimivat hakusanan tai aihealueen mukaan artikkeleita luettaviksi. JAMAssa (19.4.) esiteltiin julkaisuseurantapalvelu, jossa arvioidaan myös artikkelien laatutaso.

Marianne Jansson

Työuran alku on riskialtista aikaa - tapaturmat onneksi usein lieviä

Nuoren työntekijän riski joutua tapaturman uhriksi on suurempi kuin kokeneen. Nuorille sattuvat vahingot ovat kuitenkin yleensä lieviä, ja ne aiheuttavat harvoin sairauslomia.

Ulla Järvi

Odottaville äideille suositetaan D-vitamiinilisää

Englantilaisessa 198 lapsen seurantatutkimuksessa selvitettiin, miten äidin raskauden aikainen ravitsemus- ja D-vitamiinitilanne vaikuttavat lapsen kehon koostumukseen ja luiden tiheyteen yhdeksän vuoden kuluttua. Raskauden loppuajan 25-OH-D-vitamiinipitoisuus oli 31 %:lla äideistä epätyydyttävällä ja 18 %:lla puutostasolla. Vitamiinipitoisuus oli suurempi äideillä, jotka ottivat D-vitamiinia tai olivat käyneet UV-hoidossa. Äidin alhainen D-vitamiinipitoisuus raskauden aikana oli yhteydessä yhdeksänvuotiaan lapsen alhaiseen luumineraalipitoisuuteen sekä koko kehossa että lantiorangassa. Napalaskimon alentunut kalsiumpitoisuus oli samoin yhteydessä lapsen heikompaan luumassaan. Tulosten pohjalta tutkijaryhmä suosittaa D-vitamiinilisää odottaville äideille varsinkin talvikuukausina.

Aulikki Nissinen

Masennus edeltää sydäninfarktia useammin kuin päinvastoin

Sydäninfarktin aikaan ilmenevän masennuksen on todettu lisäävän sydänkuolemien vaaraa. Aiemmin oletettiin, että pääosa masennuksista oli reaktiota sydäninfarktiin. Tarkempi analyysi kuitenkin osoitti, että 53 % sydäninfarktiin sairastuneista oli kärsinyt masennuksesta jo ennen infarktin vuoksi sairaalaan tuloa, valtaosa jo kuukauden ajan. Ennen infarktia masennukseen sairastuneista 63 % toipui masennuksestaan paroksetiinin avulla, lume auttoi 46 %:a. Puolessa tapauksista sydäninfarktin yhteydessä ilmenevä masennus on todettavissa infarktin hoidon aikaan. Juuri näiden masennusten, varsinkin jos ne ovat vaikea-asteisia, hoito näyttää myöskin olevan tuloksellisinta ja vähentävän merkittävästi sydänkuolleisuutta. Infarktin jälkeen puhkeavilla masennuksilla näyttää sen sijaan olevan suhteellisen hyvä spontaani paraneminen.

Raimo Kr Salokangas

Autologinen virtsarakon korvike saatiin toimimaan meningomyeloseelepotilailla

Synnynnäiset epämuodostumat, kasvaimet ja neurologiset sairaudet voivat tuhota virtsarakon tai tehdä sen toimintakelvottomaksi. Kun konservatiivinen hoito menettää tehonsa, tulee ajankohtaiseksi kystoplastia, jossa rakko tai sen osa poistetaan ja korvataan kudossiirteellä. Tähän asti ihanteellisimpana korvikemateriaalina on käytetty potilaan omasta suolesta saatua segmenttiä. Näihin toimenpiteisiin voi liittyä merkittäviä haittoja.

Ossi Lindell

Paikallisen melanooman levinneisyyden selvittämiseen ei tarvita PET-tutkimusta

Melanooman ensilinjan hoito on kirurgista. Jos tauti on laajasti levinnyt, kirurgiset toimenpiteet ovat yleensä tarpeettomia, ellei yksittäisten metastaattisten etäpesäkkeiden radikaalileikkaus tule kyseeseen. PET-tutkimuksesta on odotettu välinettä, jolla voitaisiin havaita mahdollinen laajempi levinneisyys ajoissa. Retrospektiivisessä tutkimuksessa potilaiden (n = 64) melanooma oli luokitukseltaan T2-4, eikä kliinistä epäilyä laajemmasta levinneisyydestä ollut. PET ei paljastanut kenenkään kohdalla piilevää metastasointia. Kahdella potilaalla oli väärä positiivinen löydös. Potilaista 19:llä oli imusolmukkeessa metastaasi. PET löysi näistä vain 2. Tässä potilassarjassa PET-tulos ei muuttanut hoitosuunnitelmaa. Varhaisen vaiheen melanooman diagnostiikassa PET-tutkimuksesta ei näytä olevan hyötyä. PET-tutkimuksesta on käytettävissä olevan tiedon mukaan apua vasta silloin, kun on kliinisesti epäiltävissä metastasointi, joka ei tule muilla menetelmillä esille.

Sirkku Jyrkkiö

Laparoskooppinen vai avoin fast track -paksusuolikirurgia?

Brittiläisessä monikeskustutkimuksessa haluttiin selvittää saadaanko tehostetulla toipumisohjelmalla (fast track) eroa tähystys- ja avokirurgian välille. Kirjallisuudessa on aiemmin osoitettu, että tehostetulla ohjelmalla potilaat toipuvat nopeammin kuin perinteisesti hoidetut. Näyttöä ei kuitenkaan ole siitä, että tähystysleikatut toipuisivat paremmin kuin avoleikatut fast track -potilaat.

Tom Scheinin