78337 osumaa

Lääkäriliitto pitää lakia hedelmöityshoidoista tärkeänä

Ensimmäinen Suomessa koeputkihedelmöityksen avulla alkunsa saanut lapsi syntyi vuonna 1984. Nykyisin arvioidaan, että hedelmöityshoitojen avulla syntyy vuosittain noin 1 500 lasta. Tahaton lapsettomuus on yleistynyt viime vuosina osittain synnyttäjien iän kohoamisenkin seurauksena. Sen arvioidaan Suomessa koskevan noin 15:tä prosenttia hedelmällisessä iässä olevista pareista. Hedelmöityshoitoja on käytetty myös silloin, kun pyritään välttämään lapselle vanhempien sukusolujen kautta mahdollisesti periytyvää vakavaa sairautta.

Auli Malinen, Heikki Pälve

Läkarförbundet anser att lagen om fertilitetsvård är viktig

Det första barnet som i Finland kom till genom provrörsbefruktning föddes år 1984. Uppskattningsvis föds i dagsläget cirka 1500 barn årligen tack vare fertilitetsbehandling. Ofrivillig barnlöshet har blivit vanligare under senare år, vilket delvis kan tillskrivas högre ålder bland barnaföderskor. Omkring 15 % av par i fertil ålder beräknas vara ofrivilligt barnlösa i Finland. Assisterad befruktning har även tillämpats när man försökt undvika att barn via sina föräldrars könsceller riskerar att drabbas av svår ärftlig sjukdom.

Auli Malinen, Heikki Pälve

Saako Suomessa nyt hoitoa?

Suomalaisen terveydenhuollon ikuisuusongelma, pitkät hoitojonot, näyttää vähitellen jäävän historiaan. Hoitoon pääsyn määräaikoja säätelevät lakimuutokset ovat olleet voimassa runsaan vuoden. Kun yksi ongelma on saatu hoidettua, onko tilalle tullut pari kolme uutta? Näin jotkut uumoilivat uudistusta valmisteltaessa. Onko tämän ponnistuksen vaatimat resurssit otettu - niin kuin väitettiin - ikäihmisten hoidosta, ennaltaehkäisevästä työstä, mielenterveyspotilailta ja kroonisesti sairailta?

Jouko Isolauri

Lääkäriliitto Fimnet Lääkärilehti Potilaanlaakarilehti Lääkäripäivät Lääkärikompassi Erikoisalani Lääkärilehden työpaikat