Hoitomyöntyvyys vaikuttaa hämmästyttävästi ennusteeseen - myös lumetta käyttävillä

Vuonna 2003 julkaistussa CHARM-tutkimuksessa osoitettiin kandesartaaniin myönteiset vaikutukset vähentyneinä kuolemina sekä sairaalahoitoina. Nyt samasta aineistosta on selvitetty, miten hoitomyöntyvyys vaikuttaa ennusteeseen. Tutkijat selvittivät ennustetta neljässä ryhmässä: niillä, jotka käyttivät aktiivilääkettä tai lumelääkettä vähintään 80-prosenttisesti tai vähemmän kuin 80-prosenttisesti. Käyttöaste perustui kliiniseen arvioon ja palautettujen tablettien määrään. Hoitomyöntyväisissä ryhmissä (lääkkeestä tai lumeesta käytetty vähintään 80 %) oli merkitsevästi enemmän miehiä ja tupakoimattomia, heillä oli vähemmän muita sairauksia ja heidän sydämen vajaatoimintansa oli lievempi kuin heikommin hoitomyöntyväisillä.

Kaisu Pitkälä

Setuksimabi ja sädehoito pään ja kaulan alueen syövän hoitoon

Pään ja kaulan alueen levyepiteelisyöpää hoidetaan leikkauksella ja sädehoidolla. Viikoittain sädehoidon aikana annettava sisplatiini parantaa kirurgisen hoidon ulottumattomissa olevan syöpäpotilaan ennustetta. Kemosädehoito on lisännyt eri aineistoissa kolmen vuoden elossaololukua 15-20 %:sta 35-50 %:iin, uusimmissa vaativissa protokollissa jopa 70 %:iin.

Sirkku Jyrkkiö

Liuskatesti sikiön sukupuolen määrittämiseksi

Tieteellisessä lehdessä on nostettu esiin huoli kaupallisesta ja muihin kuin lääketieteellisiin tarkoituksiin kehitetystä testistä, jota Yhdysvalloissa markkinoidaan odottaville perheille sikiön sukupuolen määrittämiseksi. Yksityinen yhtiö kauppaa 99,9 %:n tarkkuutta testille, jossa äiti ottaa sormenpäästään kapillaariverinäytteen, imeyttää se paperille ja lähettää yhtiön laboratorioon. 250 dollarin maksua vastaan äiti voi lukea internetistä sikiön sukupuolen muutaman päivän kuluttua.

Pertti Kirkinen

Valehtelijalla on todellakin otsaa

Valehtelu on vaativa inhimillinen suoritus. Funktionaalisella magneettikuvauksella on osoitettu, että terveen koehenkilön aivojen otsalohkon toiminta voimistuu molemmilla puolilla hänen valehdellessaan. Mutta entä aivojen koko? Kalifornialaistutkijat valitsivat tilapäistyötä hakevista kolme ryhmää: patologisia valehtelijoita (huijareita), antisosiaalisia ja normaaleja verrokkeja. Heiltä määritettiin aivojen otsalohkon harmaan ja valkean aineen volyymi.

Raimo K.R. Salokangas

Mikroembolisaatio arteriellissa priapismissa

Priapismi jaetaan hemodynaamisesti iskeemiseen ja noniskeemiseen (arterielliin) tyyppiin. Edellinen on selvästi yleisempi, kivulias ja hoidettava mahdollisimman nopeasti. Arterielli priapismi on seurausta kontrolloimattomasta valtimoveren virtauksesta corpus cavernosumien sinusoideihin, ja erektio jää yleensä tumesenssin asteelle. Tila on kivuton, ja sen syynä on yleensä syvää siitinvaltimoa vaurioittanut perineumin vamma. Tutkijoiden kymmenestä oman klinikan potilaasta (keski-ikä 32 vuotta) hoidettiin kahdeksan selektiivisellä vammautuneen puolen syvän siitinvaltimon embolisaatiolla. Kaikilla hoito johti tumesenssin vähenemiseen ja kuudella erektiokyvyn paranemiseen. Tutkijat suosittelevat toimenpiteen tekemistä mahdollisimman pian, ilman seurantavaihetta sekundaaristen verisuonimuutosten välttämiseksi peniksen alueella.

Ossi Lindell

Inhalaatiosteroidien verisuonivaikutukset astmassa moninaisia

nInhalaatiosteroidien vaikutukset eivät perinteisen käsityksen vastaisesti kohdistu pelkästään keuhkoputkien limakalvoihin ja siellä oleviin soluihin ja bronkiaaliseen hyperreaktiviteettiin. Vaikutuksia on myös inflammaation aiheuttamaan hyperperfuusioon, permeabiliteettiin, limakalvoturvotukseen ja mm. uusien suonien syntyyn. Perusta vaikutuksille on osin kohdegeenien kautta välittyvää, osin muuta kautta. Nämä vaikutukset ovat hyvin sopusoinnussa jo aiemmin tiedettyjen limakalvovaikutusten kanssa ja saattavat osin selittää myös sitä, miksi inhalaatiosteroidin ja keuhkoputkia laajentavan lääkkeen yhteisvaikutus on toisinaan varsin hyvä. Asiasta löytyy tuore hyvä katsaus, josta voi täydentää tietämystään.

Hannu Puolijoki

Kenen vuoksi eroja hoitokulttuureissa?

Sain hiljattain kokea henkilökohtaisesti omaisena, millaisia eroja on sekavan vanhuksen hoitokäytännöissä Suomen ja Ruotsin välillä. Nämä erot tuntuivat suuremmilta kuin tunnin lentomatka Tukholmasta Helsinkiin. Mutta miksi niitä on? Potilaan, lääkärin tai muun henkilökunnan vuoksi? Ovatko potilaat erilaisia Suomessa? Vai vaikuttavatko erilaiset taloudelliset olosuhteet tai erilainen koulutus? Ovatko potilaan, omaisten tai henkilökunnan odotukset lääkäriä kohtaan erilaisia Suomessa ja Ruotsissa? Monia kysymyksiä nousi mieleeni!

Katariina Ohlsson

Lapsen kehityksen seuranta - pisteet kotiin jo imeväisiässä

Lapsen kehityksen seuranta ja arviointi on aina tärkeä osa lapsen kohtaamista niin lastenneuvolassa, yleislääkärin vastaanotolla kuin erikoissairaanhoidon eri aloilla. Kehityksen arviointi ei ole helppoa. Siinä on otettava huomioon toisaalta kehitys kokonaisuutena ja toisaalta sen eri osa-alueet. Normaalin kehityksen etenemisnopeus vaihtelee suuresti. Lapsen kehitys on kokonaisvaltainen tapahtuma, jossa eri osa-alueet vaikuttavat toisiinsa ja kehittyvät toistensa tukemina. Yksittäiset poikkeavat havainnot ovat harvoin merkittäviä. Niitä on osattava tulkita ja etsittävä jatkotutkimuksin tukea tulkinnalle.

Liisa Metsähonkala

Milloin magneettikuvauksesta on hyötyä selkäkipupotilaan tutkimisessa?

Selkäsairaudet on tavallinen työkyvyttömyyden syy. Yleensä selkäkipu laantuu muutamassa viikossa, mutta 10-15 %:lla potilaista kipu kroonistuu. Patologis-anatomisten löydösten korrelaatio selkäkipuun on ongelmallinen. Välilevyrappeumaa tavataan jo murrosikäisillä, ja keski-ikäisistä lähes kaikilla on jonkinasteinen välilevyrappeuma rangassaan, usein oireeton. Taudin luonnollisesta kulusta ei ole riittävästi tietoa, ja lisäksi selkäsairauksien diagnostisissa kriteereissä on vaihtelua.

Harri Hämäläinen, Irma Soini

Kuinka Vauvan neurologinen arviointi -menetelmä Vane pystyy ennustamaan pienten keskosten neurokognitiivista kehitystä?

Vane on imeväisikäisen kehitysseurantamenetelmä. Sen ennusteellisesta arvosta ei ole tarkkaa tietoa. Selvitimme menetelmän kykyä ennustaa keskosten poikkeavaa neurokognitiivista kehitystä (CP-vammaa tai viivästynyttä kognitiivista kehitystä).

Kirsi Mustonen, Elina Hermanson, Matti Koivu, Vineta Fellman, Lennart von Wendt