Viilennyshoito rutiiniksi elvytetylle potilaalle?

American Heart Associationin (AHA) uusittu elvytysohjeistus suosittaa lievän hypotermian (32-34 °C) käyttöä 12-24 tunnin ajan, kun lähtörytminä on kammiovärinä (luokka IIA) (1). Ohjeistus perustuu kahteen satunnaistettuun, kontrolloituun tutkimukseen (2,3), joiden perusteella viilennyshoidon arvioitu NNT (number needed to treat) eloonjäämisen suhteen on noin 6, kun lähtörytmi on kammiovärinä. Siis kuusi potilasta hoitamalla yksi potilas enemmän lähtee kotiin. AHA:n suositus esittää lisäksi lievän hypotermian olevan mahdollisesti hyödyllinen sairaalan ulkopuolisen elvytyksen jälkeen myös silloin, kun lähtörytmi on muu kuin kammiovärinä (luokka IIB).

Ville Pettilä

Elvytetyn potilaan suonensisäinen hypotermiahoito

Viilennyshoito on onnistuneen elvytyksen jälkeisistä hoidoista ainoa, jonka on osoitettu parantavan potilaan ennustetta. Ulkoisesta viilennyksestä tehtyjen alkuperäistutkimusten jälkeen on tullut mahdolliseksi toteuttaa viilennys myös suonensisäisesti. Tässä raportissa kuvataan viilennyshoidon käytettävyyttä, arvioidaan viilennysprosessin nopeutta ja verrataan oman aineistomme tuloksia kontrolloituihin tutkimuksiin.

Sara Toivakka, Päivi Valta, Tero Varpula, Tuomas Oksanen, Markku Hynynen

Elvytetyn sydänpotilaan jatkohoito

Sydämenpysähdyksen tavallisimpana mekanismina on pahanlaatuinen kammioperäinen rytmihäiriö, jonka laukaisevana tekijänä suuressa osassa tapauksista on vaikea sydänlihasiskemia.

Juhani Koistinen

Polyneuropatioiden kliinis-neurofysiologinen perusdiagnostiikka

Polyneuropatia on ääreishermojen toimintahäiriö, jonka voivat aiheuttaa mm. diabetes, munuaissairaus, myrkytys, autoimmuunitauti, tulehdus tai perinnölliset tekijät.

Juhani V. Partanen

Vanhemmuuden monet roolit

Vanhemmuuden tukemiseksi kaivataan erikoissairaanhoidossa, perusterveydenhuollossa ja sosiaalipalveluissa vanhempien voimavaroja vahvistavia ja lapsen näkökulman nykyistä paremmin huomioon ottavia työkäytäntöjä. Roolikartta ja psykodraamaryhmät perustuvat psykiatri Jakob Levy Morenon rooliteoriaan.

Marjatta Kekkonen, Sanna Aavaluoma, Mari Rautiainen

Diabeetikkojen määrä Kelan rekisterissä kasvoi reilusti vuonna 2005

Kelan erityiskorvausrekisterissä suurin tautikohtainen potilasjoukko ovat verenpainetautia sairastavat. Verenpainepotilaiden määrä ylitti puolen miljoonan rajan jo alkuvuodesta 2005.

Timo Klaukka

HIV:n lääkehoito aloitettava varhain?

Noin 2 300 potilaan hoitotiedoista tehty tutkimus Yhdysvalloissa näyttääosoittavan, että HIV-positiivisten potilaiden lääkehoito tulisi käynnistää varhain, jo ennen kuin ensimmäisiä oireita alkaa ilmetä. Tällöin näyttäisi esiintyvän vähemmän munuaisvaurioita, neuropatioita, opportunistisia infektioita, lääkkeiden haittavaikutuksia ja myös AIDS-kuolemia. Hoitona oli lääkecocktail, johon kuului kolme tai useampia retroviruslääkkeitä. Tulos saattaisi muuttaa nykyisiä hoitosuosituksia, joissa lääkehoito kehotetaan aloittamaan, kun potilaan valkosolumäärä (CD4-solut) putoaa alle 200:n. Konferenssiesitelmänä raportoidut tulokset ovat aiheuttaneet vilkasta keskustelua. Toisaalta on huomautettu, ettei yhden tutkimuksen vuoksi tule vielä kiirehtiä hoitosuosituksien muutoksiin.

Juhana E. Idänpään-Heikkilä

Ruotsalaisviranomaiset varoittavat keskeyttämästä masennuslääkkeiden käyttöä raskauden aikana

New England Journal of Medicine (2006;354:579-87) on julkaissut tutkimuksen, jossa selviteltiin raskauden loppuvaiheessa käytettyjen SSRI-masennuslääkkeiden yhteyttä vastasyntyneiden pulmonaalihypertensioon; artikkelia referoidaan tässä lehdessä Lääketieteen maailmasta -palstalla (s. 819). Ruotsin Läkemedelsverket kommentoi tutkimuksen mediassa aloittamaa vilkasta keskustelua masennuslääkkeiden yhteydestä epämuodostumiin. Läkemedelsverket neuvoo, ettei raskaana olevan tule keskeyttää lääkitystä omin päin keskustelematta hoitavan lääkärin kanssa. Sen tekemän laskelman mukaan pulmonaalihypertensiota esiintyy tavanomaisesti 2 tuhatta vastasyntynyttä kohti ja SSRI-masennuslääkkeillä hoidettujen äitien lapsilla esiintyvyys olisi 6-12 tuhatta vastasyntynyttä kohti. Siten noin 99 % SSRI-lääkkeillä hoidetuista äideistä synnyttäisi tässä suhteessa terveen lapsen. Läkemedelsverket korostaa, että masennus on vakava sairaus, josta hoitamattomana voi olla vakavia seuraamuksia sekä äidille että lapselle. Kun nyt julkaistut tutkimustulokset on analysoitu huolellisesti, päätetään, onko syytä muuttaa nykyisiä hoitosuosituksia.

Juhana E. Idänpään-Heikkilä

Lasten ADHD-lääkkeisiin lisää varoituksia?

FDA:n neuvonantajakomitea ehdottaa lasten tarkkaavaisuus- ja ylivilkkauslääkkeisiin (ns. ADHD-lääkkeet) laatikoitua varoitusta mm. äkkikuolemista, sydämenpysähdyksistä ja toksisista reaktioista. Tällä palstalla kerrottiin äskettäin näihin lääkkeisiin liittyneen lapsilla ja aikuisilla hypertensio-, sydäninfarkti- ja aívohalvaustapauksia (SLL 2006;61:444). Neuvonantajakomitea kävi läpi kaikki metyylifenidaattia ja amfetamiinia sisältävien ylivilkkauslääkkeiden dokumentaatiot ja päätyi äänin 8-7 esittämään varoituksen lisäämistä. Päätöksen takana oli osin huoli lääkkeiden liikakäytöstä. Yhdysvalloissa 10-vuotiaista koulupojista peräti 10 % käyttää näitä lääkkeitä ylivilkkaushäiriöihin, ja käyttö lisääntyy nopeasti. Arviolta 2,5 miljoonaa lasta kuuluu käyttäjäkuntaan ja menekki on tullut merkittäväksi myös lääkeyrityksille. Lääkkeitä myyvät Novartis ja Shire Pharmaceuticals suhtautuvat kielteisesti varoituksien lisäämiseen.

Juhana E. Idänpään-Heikkilä

Fluorokinolonien käyttö eläinlääkkeinä tarkasteluun

Euroopan lääkelaitos (EMEA) on käynnistänyt EU-maissa konsultaation fluorokinolonien käytön mielekkyydestä ravintoa tuottavilla eläimillä. EU-maissa ei ole tässä yhtenäistä käytäntöä. Maailman terveysjärjestö (WHO) ja useat lääkevalvontaviranomaiset ovat ilmaisseet huolensa fluorokinoloneille resistenttien ihmis- ja eläinpatogeenien esiintymisestä. Jos tällaiset kannat lisääntyvät, siitä voi olla haitallisia seuraamuksia sekä ihmisten että eläinten terveydelle, ja taloudelliset menetykset voivat olla mittavia. Mikrobilääkeresistenssiongelmiin tulee hakea ratkaisuja kansainvälisin toimenpitein, sillä vastustuskykyiset bakteerit voivat levitä ruoan mukana maailmanlaajuisesti.

Juhana E. Idänpään-Heikkilä