Maahanmuuttajien terveyspalvelujen käyttöä tutkittu

Maahanmuuttajaväestön sairastavuus on vähäisempää kuin kantaväestöllä lukuun ottamatta vatsa- ja lantiokipua, sappikivitautia naisilla ja dialyysihoitoja.

Joroisten terveyskeskuslääkärin valitus hylättiin KHO:ssa

Lantto valitti KHO:een Terveydenhuollon oikeusturvakeskuksen noin kaksi vuotta sitten tekemästä päätöksestä, jolla hänen ammatinharjoittamisoikeuttaan rajoitettiin niin, että hänellä on oikeus toimia vain julkisen terveydenhuollon toimintayksikössä toisen lääkärin johdon ja valvonnan alaisena.

Lääkärikouluttaja-palkinto Kirsi Majamaa-Voltille

Majamaa-Voltti on toiminut vuodesta 1999 Oulun yliopistollisen sairaalan sisätautien klinikassa erikoislääkärinä. Valtaosan tästä ajasta hän on toiminut teho-osaston vastaavana lääkärinä. Tehtävässään hän on omien potilastöidensä ohessa perehdyttänyt jokaisen sairaalaan tulevan erikoistuvan lääkärin tehohoidon ja kardiologian akutologiaan.

Ouluun kidutettujen kuntoutusyksikkö

”Pohjois-Suomi tarvitsee oman kidutettujen kuntoutusyksikön. Tarve kävi ilmi tarkoissa taustaselvityksissä”, diakoniajohtaja Hannu Rahikainen Oulun Diakonissalaitokselta kertoo. Tällä hetkellä Suomen ainoa kidutettujen kuntoutusta tarjoava yksikkö löytyy Helsingin Diakonissalaitokselta. Moni turvapaikanhakija on jäänyt vaille tarvitsemaansa apua pitkän etäisyyden vuoksi. Vaikka maahanmuuttaja olisi saanut lähetteen Helsingin kuntoutusyksikköön, jo välimatka on koitunut kuntoutuksen esteeksi. ”Kansainväliset sopimukset kidutettujen hoidosta velvoittavat Suomeakin, mutta julkinen terveydenhuolto ei ole tarpeeseen kyennyt riittävästi vastaamaan”, Rahikainen toteaa.

EU-tutkimushanke selvittää infektioiden osuutta syövän kehittymisessä

Nelivuotiseen INCA-tutkimushankkeeseen osallistuu tutkijoita 13 maasta ja 30 tutkimuslaitoksesta. Suomesta mukana on dosentti Päivi Ojalan tutkimusryhmä Helsingin yliopistosta.

Influenssan rokottaminen kannattaisi taloudellisesti

Tieto ilmenee Kansanterveyslaitoksen rokoteosaston tekemästä Terveiden lasten influenssarokotuksen taloudellinen arviointitutkimus -tutkimuksesta, jonka Stakes on julkaissut Terveystaloustiede 2006 -kirjasessa.

Terveyskeskusopetuksen uudet haasteet

Perusterveydenhuolto on suomalaisen terveyspolitiikan linjausten mukaan terveydenhuollon kivijalka. Toimiva ennaltaehkäisy, sairauksien seulonta ja perustason hoito sekä toimiva hoidon porrastus ovat olennaisen tärkeitä asioita väestön terveyden ja terveydenhuollon kustannusten kannalta. Miten näitä taitoja pitäisi opettaa yhä kasvaville opiskelijajoukoille yliopistoympäristössä? Perusopetuksessa tulee ottaa huomioon myös yleislääketieteen näkökulma, niin että eri erikoisaloilla saatuja tietoja ja taitoja voitaisiin soveltaa myös hoidettaessa valikoitumattomia perusterveydenhuollon potilaita.

Marja Aira, Pekka Mäntyselkä

Nya utmaningar för hälsocentralundervisning

Enligt den finländska hälsopolitikens riktlinjer är primärvården en grundpelare för hälso- och sjukvården. Fungerande profylax, screening för sjukdomar, nivån på primärvården och adekvat nivåstrukturerad vård är synnerligen viktiga frågor med hänsyn till befolkningens hälsa samt kostnaderna för hälso- och sjukvård. Hur kan man bäst undervisa om detta i universitetsmiljö för en växande skara studerande? Grundundervisningen bör fokusera även på ett allmänmedicinskt perspektiv, så att de kunskaper och färdigheter som inhämtas kan tillämpas även vid behandling av oselekterade patienter inom primärvården.

Marja Aira, Pekka Mäntyselkä

Terveyden edistämistä etsimässä

Maan parhaat asiantuntijat kiertävät parhaillaan maata terveyden edistämisen soihtua kantaen. Aihetta onkin. Terveyden edistäminen on jäänyt monella tavalla varjoon suomalaisessa terveyspolitiikassa. Sen tärkeys tunnustetaan taas kaikissa puheissa, mutta todellisia tekoja on viime vuosina löytynyt terveydenhuollon palvelujen kehittämisestä, kansallisen terveysprojektin toteuttamisesta ja ehkä konkreettisimmin hoitotakuun jämerästä etenemisestä. Ylimääräiset voimavarat on käytetty sairaanhoidon järjestämiseen; joissakin tapauksissa varmasti myös perusterveydenhuollon kustannuksella.

Harri Vertio

Jononpurkurahaa olisi kaivattu perusterveydenhuoltoonkin Potilasmäärä kasvoi mutta lisärahaa ei tullut lanttiakaan

- Perusterveydenhuoltoon ei saatu killinkiäkään lisää jononpurkua varten, mutta potilaiden määrä on joissain palveluissa lisääntynyt jopa kolmasosalla, sanoo avohoidon johtajaylilääkäri Matti Pietikäinen Kuopiosta. Hoitotakuun vaikutus on hänen mielestään ollut ensisijaisesti hyvä, mutta "joku sentti" erikoissairaanhoidon määrärahasta olisi sentään pitänyt ohjata jatkohoitoa toteuttavaan perusterveydenhuoltoonkin.

Suvi Sariola