Naisten henkirikollisuus Suomessa

Naisten osuus suomalaisista henkirikoksista on hieman kasvanut; se oli keskimäärin 9 % vuosina 1977-1990 ja 11 % vuosina 1991-2004.

Hanna Putkonen, Jutta Collander

Sappitiehytkivet - miten valita tutkimus- ja hoitomuoto?

Magneettikolangiografia on nykytietämyksen valossa ensisijainen diagnostinen tutkimus sappitiehytkiviä epäiltäessä.

Ilmo Kellokumpu, Matti Kairaluoma

Hoitomyöntyvyys ja sen edistämiskeinot

Hoitomyöntyvyyden mittausmenetelmät ovat luotettavuudeltaan erilaisia, mutta yksinkertaisinkin eli asiasta suoraan potilaalta kysyminen voi antaa hoitomyöntyvyydestä riittävän tarkkaa tietoa kliinistä hoitotapahtumaa ajatellen.

Erkki Jokisalo

Pitkävaikutteiset psykoosilääkeinjektiot - menneisyyttä vai tätä päivää?

Puolivuosisataisen historiansa aikana nykyaikainen psykoosilääkehoito on kehittynyt askeleittain.

Jukka Hintikka, Antti Liuska, Marko Sorvaniemi

Pitkävaikutteisen risperidonin käyttökokemuksia Pohjois-Karjalasta

Pohjois-Karjalan keskussairaalan psykiatrian klinikassa aloitettiin pitkävaikutteisen risperidonin käyttö erityisluvalla vuoden 2002 loppupuolella. Lääkkeen käyttö rajoittui aluksi kaikkein ongelmallisimpiin tilanteisiin, joissa muilla lääkehoitoratkaisuilla ei päästy tyydyttävään lopputulokseen. Vähitellen käyttö on laajentunut, ja vuoden 2005 loppuun mennessä hoitoa on saanut noin 250 sairaalapotilasta.

Lintuinfluenssarokotetta testattiin ihmisillä

Sanofi-Aventis on julkaissut testitulokset lintuinfluenssarokotteestaan. Rokote on kehitetty H5N1-virusinfektioon Vietnamissa vuonna 2004 kuolleen miehen viruksen avulla. Kaikkiaan 450 vapaaehtoisella testattu rokote synnytti vasta-aineita vain kahden suuren, 90 mikrogramman annoksen jälkeen. Annos on 12 kertaa mm. kausiluontoisen influenssarokotteen annosta suurempi. Mikäli rokotetta tarvitaan pandemiatilanteessa, rokotteen rajallisen valmistuskapasiteetin kannalta suuri annos on hankala. Nyt testattua rokotetta ei voi pitää taudin täsmärokotteena. Täsmärokotteen valmistamiseksi on tiedettävä se virustyyppi, joka mahdollisesti aiheuttaisi tartunnan ihmisestä toiseen ja lopulta pandemian.

Juhana E. Idänpään-Heikkilä

Uusia lääkkeitä EU-maihin

Euroopan lääkelautakunta (CHMP) Lontoossa on hyväksynyt bimatoprostia ja timololia sisältävät silmätipat (Ganfort, Allergan Pharmaceuticals Ireland) glaukoomaan potilailla, joilla beetasalpaaja tai prostaglandiinijohdos yksin eivät anna riittävää apua.

Juhana E. Idänpään-Heikkilä

Paksusuoliärsytyksen lääke tegaserodi hylättiin uudelleen

Euroopan lääkelautakunta hylkäsi jo toistamiseen paksusuolen ärsytystilojen hoitoon kehitetyn tegaserodin (Zelnorm, Novartis). Hylkäyspäätös tehtiin jo viime vuoden lopulla, mutta Novartis valitti päätöksestä, kuten tällä palstalla on kerrottu (SLL 2005; 60:5278). Sama lääke on hyväksytty vuosia sitten sekä Australiassa että Yhdysvalloissa paksusuolen ärsytystilojen hoitoon (SLL 2002;57:1016 ja 2003;58:1562-5).

Juhana E. Idänpään-Heikkilä

Kohtalokas lääketutkimus muuttanee käytäntöjä

Tiedelehtien pääkirjoituksissa on käyty vilkasta keskustelua siitä, mikä yhdysvaltalaisen lääketutkimusyritys Parexelin tutkimuksessa meni vikaan. Lääketutkimusyritys antoi kuudelle terveelle vapaaehtoiselle suoneen monoklonaalista vasta-ainetta (TGN1412, TeGenero) testatakseen sitä ensimmäisen kerran ihmisellä. Kaikilla lääkityillä ilmeni välittömästi pään ja kaulan voimakasta turvotusta, useiden elimien inflammatorinen reaktio ja vajaatoiminta sekä tajuttomuus. Runsaan viikon kestäneen intensiivisen hoidon jälkeen neljä potilaista on toipumassa, mutta kahden tila on edelleen kriittinen. TGN1412:n oletetaan laukaisseen T-soluista massiivisen sytokiinien vapautumisen, tai aine harhautti T-solut "hyökkäämään" elimistön omia soluja vastaan. Lääkettä annettiin noin 10 minuutin välein koehenkilöille, mitä pidetään virheenä. Koelääke tulisi testata aluksi vain yhdellä ihmisellä ja tarkkailla riittävän kauan sen haittavaikutuksia.

Juhana E. Idänpään-Heikkilä

Glukosamiinista lisääntyvästi haittavaikutuksia Ruotsissa

Ruotsin lääkevalvontaviranomainen (Läkemedelsverket) tiedottaa lääkäreille nivelrikon hoitoon käytetyn glukosamiinin raportoiduista haittavaikutuksista. Vuoden 2002 jälkeen on markkinoille tullut kymmenkunta valmistetta ja käyttö on lisääntynyt jyrkästi. Yhteensä on ilmoitettu yli 80 merkittävämpää haittavaikutusta. Mukana on erityyppisiä ihottumia, angioödeemaa, raajojen turvotusta, näkökyvyn häiriöitä, hyperkolesterolemiaa, sokeritasapainon häiriöitä diabetespotilailla, astman vaikeutumisia, mahan ja pohjukaissuolen haavaumia, koliitteja, nivelkipuja, hematuriaa ja INR-arvojen kohoamisia varfariinihoidossa olevilla potilailla. Tiedotteessa todetaan, että alustavissa tutkimuksissa haittoja todettiin vähän, mutta kliininen käyttö on muuttanut tilanteen. Edelleen viitataan äskettäin NEJM:n julkaisemaan tutkimukseen, jossa hoidon teho asetettiin kyseenalaiseksi.

Juhana E. Idänpään-Heikkilä