Löytyykö lihavuuden selitys suoliston mikrobeista?

Mikrobeista innostuneista osa on taipuvaisia uskomaan, että kaikki taudit ovat mikrobien aiheuttamia. Olihan mahahaavakin hyvä esimerkki. Vaikkei lihavuus varsinainen tauti olisikaan, on senkin aiheuttajaksi tyrkyllä mikrobeja. Tarkemmin sanottuna viruksia. Aiemmin on todettu, että adenovirus (Ad) -36 lisää rasvaa kanoilla, hiirillä ja myös kädellisillä. Lihavilla ihmisillä on myös todettu vasta-aineita Ad-36-virukselle.

Heikki Arvilommi

Ei vieläkään valoa nivelrikon hoitoon

Nivelrikko lisääntyy iän myötä siten, että keskivaikeita tai vaikeita nivelrikkomuutoksia on yli 60 %:lla 65 vuotta täyttäneistä. Nivelrikkoa on perinteisesti hoidettu kipulääkkein, vähentämällä nivelten kuormitusta, nivelensisäisin pistoksin, fysikaalisen hoidon ja liikunnan avulla sekä leikkauksellisesti. Suomessa hoitoon on tarjolla myös glukosamiini. Yhdysvalloissa sitä sen sijaan pidetään kondroitiinisulfaatin tavoin ravintolisiin kuuluvana valmisteena.

Kaisu Pitkälä

Viinin ja oluen juojien kauppakasseissa on eroja

Oluen ja viinin terveysvaikutuksissa on katsottu olevan eroja. Tanskalainen tutkimusryhmä analysoi ostoskassien sisältöjä supermarkettien kassoilla: olutta (6,6 % ostotapahtumista) ja viiniä (5,8 %) ostaneiden muut ostokset analysoitiin erikseen.

Jaana Suhonen

Isätkin kärsivät keskenmenoista

Keskenmeno lisää äidin riskiä sairastua masennukseen, ahdistuneisuuteen ja traumaperäiseen stressireaktioon. Varsin vähän on oltu kiinnostuneita lapsen menetyksen vaikutuksista isään. Englantilainen tutkijaryhmä haastatteli 38 pariskuntaa, jotka olivat menettäneet lapsen edellisen raskauden aikana. Vertailuryhmänä olivat 38 pariskuntaa, joille vastaavaa lapsen menetystä ei ollut sattunut. Vertailuryhmän isiin nähden lapsensa menettäneillä isillä ilmeni enemmän ahdistuneisuus- ja traumaperäistä stressihäiriötä ennen seuraavaa synnytystä. Elävän lapsen syntymän jälkeen isien oiretaso kuitenkin laski nopeasti.

Raimo K.R. Salokangas

Lääkärintodistukset tuottavat kielenkääntäjälle monia ongelmia

Ruotsissa tehtävien lääketieteellisten käännösten määrä lisääntyy koko ajan, sitä mukaa kun Ruotsissa aikoinaan työssä olleille suomalaisille myönnetään Suomessa eläkkeitä. Saadakseen korvausta Ruotsin-vuosiltaan näiden henkilöiden on haettava Ruotsista sairauskorvausta, ja tästä prosessista aiheutuu runsaasti käännöstyötä.

Tarja Salo Saarvanto

Vielä enalapriilin osuudesta tapausselostuksessa

nOli mielenkiintoista lukea Lääkärilehdestä (SLL 11/2006, s. 1205) sisätautilääkäri Juha Saltevon kommentti enalapriilin mahdollisesta osuudesta tapausselostuksessa (SLL 9/2006, s. 979-83) käsiteltyyn eosinofiiliseen oireyhtymään ja maksakasvaimiin.

Ari Mäenpää

Millaisen kuvan perusopetus nykyään antaa terveyskeskustyöstä?

nLääkärilehdessä (SLL 11/2006, s. 1245-50) vertailtiin eri lääketieteellisten tiedekuntien antaman perusopetuksen painotuksia. Tyytymättömimpiä saamaansa terveyskeskustyön opetukseen olivat - yllätys, yllätys - Helsingistä valmistuneet nuoret lääkärit.

Anna-Maija Salmi

Sepelvaltimotaudin sairaalahoidon tulokset parantuneet huomattavasti?

Sepelvaltimotautikohtaukset jaetaan hoidollisista syistä kahteen ryhmään. EKG:n perusteella määriteltyjen ST-nousuinfarktien hoidossa pyritään välittömään sepelvaltimotukoksen avaamiseen liuotushoidon tai pallolaajennuksen avulla. Epästabiili angina pectoris ja sydäninfarkti ilman ST-nousua sen sijaan on yhdistetty ryhmäksi, jonka hoito perustuu riskin arviointiin (1). Tässä ryhmässä suuren riskin potilaat hoidetaan useimmiten pallolaajennuksella tai ohitusleikkauksella parin vuorokauden kuluessa, pienen riskin potilaat taas konservatiivisesti. Tässä lehdessä (s. 1457-60) julkaistavan tutkimustuloksen mukaan tämän potilasryhmän kuolleisuus sairaalahoidon aikana väheni TYKS:ssa vuosien 1992-93 ja 2003 välillä peräti 66 %, vaikka potilaskunta vanheni keskimäärin kuusi vuotta ja mm. diabetesta sairastavien osuus kasvoi.

Raimo Kettunen

Sepelvaltimotautikohtaus ilman ST-nousua - miten hoito on kehittynyt?

Tutkimuksen tarkoituksena oli selvittää sepelvaltimotautikohtauksen hoidon muutosta.

Heikki Mäntymäki, Juhani Airaksinen, Saila Vikman, Liisa-Maria Voipio-Pulkki, Helena Tuunanen, Pekka Porela

Vanhusten sepelvaltimotauti ja sen hoito

Eläkeiän saavuttaneita angina pectoris -potilaita kehotettiin ennen oppimaan elämään sydänoireensa kanssa. Nykyään pyritään poistamaan elämänlaatua häiritseviä oireita. Aktiivisella hoidolla voidaan parantaa myös ennustetta.

Magnus Lindroos