78324 osumaa

Lyhyesti: Helikobakteerin häätö näkyy myöhään metaplasiassa

Helikobakteeri on luokiteltu karsinogeeniksi, joka altistaa mahasyövälle. Syöpä on viimeinen vaihe tapahtumaketjussa tulehduksesta metaplasian ja atrofian kautta pahanlaatuiseen muutokseen. Se vie aikaa. Hyödyttääkö helikobakteerin häätö enää, jos muutokset ovat alkaneet? Tässä työssä seuranta-aika oli 12 vuotta. Alunperin noin 800 potilasta satunnaistettiin saamaan joko häätöhoito tai antioksidantteja. Kuuden vuoden jälkeen verrokkiryhmäkin sai häätöhoidon. Lähes kaikilla oli alussa helikobakteeri, lopussakin vielä joka toisella (reinfektioitako?). Mahan limakalvojen biopsioita tehtiin 3:n, 6:n ja 12 vuoden kuluttua. Tilastollisen mallin avulla katsottiin helikobakteerittoman ajan ja limakalvomuutosten suhdetta. Se näytti, että muutokset alkoivat parantua suhteessa bakteerittoman ajan neliöön! Suomeksi se tarkoittaa hitaasti. Tämä osoittanee kaksi asiaa. Ensinnäkin häätö kannattaa, vaikka - toiseksi - vaikutus on hidas.

Heikki Arvilommi

Lyhyesti: Bupropioni ei lisää kuoleman riskiä

Tupakasta vieroituksessa sovelletun bupropionin käyttöä on Iso-Britanniassa varjostanut pelko hoidon aikana sattuneista kuolemantapauksista. Tätä mahdollisuutta analysoitiin tutkimuksessa, missä oli mukana 9 329 henkilöä, joille oli kirjoitettu ensi kertaa tämä lääkeresepti. Lääkkeen käyttäjän kuolemanvaaraa arvioitiin 28 ensimmäisen hoitopäivän aikana, ja vaara olikin odotusarvoa vähäisempi (insidenssisuhde 0,50, 95 %.n lv 0,12-2,05). Sen sijaan lääkkeen sivuvaikutuksiksi tunnettuja kouristuskohtauksia esiintyi selvästi enemmän ensimmäisen 28 päivän aikana (riski 3,62 eli 1:6 219 ensikäyttäjää). Tupakointi on tunnetusti hengenvaarallista, eikä bupropioni siis näyttäisi vaaraa kasvattavan, lienee päinvastoin pidemmällä tähtäimellä, jos onnistuu lopettamaan tupakoinnin.

Hannu Puolijoki

Valdekoksibin myyntilupa peruutetaan EU-maissa

EMEA esittää tekemänsä hyötyjen ja riskisuhteen arvion perusteella valdekoksibin (Bextra, Pfizer) myyntiluvan peruuttamista. EMEA kehotti noin 6 kuukautta sitten Pfizeriä poistamaan valdekoksibin vapaaehtoisesti markkinoilta toistaiseksi, mihin valmistaja suostui. Myös FDA ja Australian lääkeviranomainen asettivat valdekoksibille rajoituksia, kuten tällä palstalla on kerrottu (SLL 2005;60:813 ja 1684). Syynä olivat havainnot vakavista ihoon ja sydämeen sekä verisuoniin kohdistuvista haittavaikutuksista. Valmistaja toimitti sittemmin lisäselvityksiä ja ehdotti mm. lääkkeen rajaamista potilaille, joille muut koksibit tai tulehduskipulääkkeet eivät tehoa tai sovi, mutta EMEA ei uskonut tällaista potilasryhmää löytyvän. EMEA:n mukaan selekoksibiin verrattuna valdekoksibiin on liittynyt vakavia ihohaittoja 3-4 kertaa enemmän ja niistä on tehty 12-14 kertaa enemmän ilmoituksia, joista osa lienee ollut kohun kimmoittamia.

Juhana E. Idänpään-Heikkilä

Trastutsumabitutkimuksen tulokset vain välianalyyseistä

Tällä palstalla kerrottiin äskettäin Britannian terveysministerin lausunnosta, jossa hän esitti rintasyöpälääke trastutsumabia (Herceptin, Roche) ensisijaiseksi hoidoksi välittömästi taudin toteamisen jälkeen (SLL 2005; 60:4510). Kongressissa esitetyt tutkimustulokset näyttivät hänen mielestään tukevan näkemystä. Lääkkeellä ei kuitenkaan ole tähän hyväksyttyä indikaatiota, eikä Roche ole vielä valmis sitä hakemaankaan. Nyt on käynyt ilmi, että "vallankumouksellisina" pidetyt tulokset saatiin tutkimuksen välianalyyseistä, jotka tunnetusti voivat antaa lääkkeen tehosta hyvinkin positiivisia tuloksia. Kahden tutkimuksen yhteisanalyysi osoitti tässä tapauksessa hyvää tehoa, mutta kumpikaan tutkimus ei yksin osoittanut samaa. Myöskään lääkkeen tunnetusta sydäntoksisuudesta ei saatu tietoa tuloksien puutteellisen käsittelyn vuoksi. Pääkirjoituksessaan Lancet neuvoo pitämään pään aina kylmänä, kun vain alustavat tulokset ovat tiedossa. Lehti kehottaa lääkevalvontaviranomaisia vaatimaan luotettavaa tutkimusnäyttöä ja olemaan piittaamatta poliittisten tahojen, erityisten intressiryhmien ja median painostuksesta.

Juhana E. Idänpään-Heikkilä

Doping vaatii tarkkuutta reseptien kirjoituksessa

Ruotsin lääkeviranomainen (Läkemedelsverket) muistuttaa lääkäreitä lääkkeistä, joita ei heti tunnista dopingaineiksi, mutta urheilija voi niitä käyttäessään ajautua vaikeuksiin. Käsipallonpelaaja käytti prostatahypertrofian lääkettä finasteridia (Proscar, MSD) kaljuuntumisen ehkäisyyn. Lääke peittää testeissä anabolisten steroidien käyttöä ja urheilijaa uhkaa nyt dopingsyyte.

Juhana E. Idänpään-Heikkilä

Inhaloitavan insuliinivalmisteen hyväksyntä lykkääntyi

Tällä palstalla on äskettäin kerrottu (SLL 2005;60:4386), että Euroopan lääkelautakunta hyväksyi inhaloitavan humaani-insuliinivalmisteen (Exubera, Aventis/Pfizer EEIG). Myös Yhdysvalloissa FDA:n neuvonantajalautakunta esitti valmisteen hyväksymistä, mutta katsoi, ettei näyttöä turvallisuudesta ollut riittävästi keuhkosairauksissa (SLL 2005:60:3754). Nyt FDA:n lopullinen päätös on lykkääntynyt valmisteen kemiasta toimitettujen lisäselvityksien vuoksi. Lääke näyttäisi siten tulevan käyttöön ensimmäiseksi Euroopassa.

Juhana E. Idänpään-Heikkilä

Absiksimabitutkimus aivohalvauksessa lopetettiin

Tällä palstalla kerrottin aikaisemmin, että monoklonaalisen vasta-aineen absiksimabin (Reopro, Lilly ja Centocor) tutkimus (AbESTT-II trial) aivohalvauksessa keskeytettiin. Analysoituaan tutkimuksen yli 800 potilasta sekä tutkimuksen riippumaton seurantaryhmä (Independent Data-Monitoring Committee, IDMC) että lääkkeen valmistajat ovat päättäneet lopettaa tutkimuksen kokonaan turvallisuussyistä. Kehittelyn loppuvaiheessa on kolme muuta (desmoteplaasi, ankrod ja NXY-059) valmistetta samaan käyttöaiheeseen.

Juhana E. Idänpään-Heikkilä

Lääkäriliitto Fimnet Lääkärilehti Potilaanlaakarilehti Lääkäripäivät Lääkärikompassi Erikoisalani Lääkärilehden työpaikat