Voiko syömishäiriöitä ehkäistä

Syömiseen liittyvät ongelmat ovat yksi tämän päivän lasten ja nuorten pahan olon ilmauksista. Kliinisen kokemuksen mukaan nämä ongelmat ovat lisääntyneet, ja niitä esiintyy yhä nuoremmilla lapsilla, vaikka epidemiologiset tutkimukset lasten ja nuorten lihavuutta lukuun ottamatta eivät osoita varsinaisten diagnoosiin johtavien syömishäiriöiden kiistatonta lisääntymistä. Kyse on kuitenkin merkittävästä ongelmasta, sillä laihuushäiriö on yksi nuoruusikäisten tyttöjen yleisimmistä pitkäaikaissairauksista. Ahmimishäiriö on tätäkin yleisempi, mutta ei samalla tavoin uhkaa fyysistä hyvinvointia. Lisäksi sen oireisiin liittyy salailua ja käyttäytymisen kontrollin menetystä, jota potilas voi hävetä. Siksi ahmimishäiriöstä kärsivä potilas ei yhtä usein tule hakemaan apua.

Hanna Ebeling

Miten ehkäistä väkivaltaa?

Aggressio ei itsessään ole hyvä eikä paha asia, vaan syvällä biologiassa oleva reagointitapa. Eräs sen johdannaisista on väkivalta, jota paheksutaan ja kammoksutaan samalla kun sen viihteellinen, stimuloiva merkitys on populaarikulttuurin keskeinen osa. Sillä ei ole rajoittajanaan samanlaista tabuluonnetta kuin seksillä, vaan kulttuurimme on sen kyllästämää pikkulasten sotaisista leluista alkaen. Pienen lapsen ei kuitenkaan tarvitse oppia väkivaltaa, vaan se on ihmisen myötäsyntyisessä käyttäytymisvalikossa. Sosiaalistumisen keskeisenä osana väkivaltaa opitaan säätelemään hyvinkin monimutkaisen sääntöverkoston, rangaistuksen pelon, empatian ja yhteishengen määrittelemällä tavalla.

Hannu Lauerma

Häiriintynyt syömiskäyttäytyminen ja sen varhainen toteaminen kouluterveydenhuollossa

Kouluterveydenhuolto on avainasemassa nuorten syömiskäyttäytymisessä ilmenevien häiriöiden havaitsemisessa, ennaltaehkäisyssä ja hoitoon ohjauksessa. Artikkelin tarkoituksena on kuvata syömishäiriön puhkeamista ennakoivan, nuorten itse ilmoittaman oireilun esiintyvyyttä ja siihen yhteydessä olevia tekijöitä murrosikäisten nuorten keskuudessa.

Lea Hautala, Pirjo-Riitta Liuksila, Hannele Räihä, Aija-Mari Väänänen, Aleksi Jalava, Antti Väinälä, Simo Saarijärvi

Tie vastaanotolle on pitkä

Suurelle osalle syömishäiriötä potevista sairaus on elämistä määrittävä, ahdistava salaisuus. Häpeän ja pelon lisäksi asiaan vaikuttaa sairaudentunnon puuttuminen, jolloin hoitoa ei pidetä edes tarpeellisena. Nuoret syömishäiriöiset etsivät ensimmäiset tietonsa taudista internetistä. Syömishäiriöihin perehtyneen lääkärin antama verkkoneuvonta olisi tarpeen, että syömishäiriöisen kynnys hakea apua oireisiinsa madaltuisi.

Sofi Oksanen

Periytyykö väkivaltainen käyttäytyminen sosiaalisesti?

Kaltoinkohtelu on lapseen kohdistuvaa fyysistä, psykologista tai seksuaalista väkivaltaa ja laiminlyöntiä, joka voi johtaa ylisukupolviseen väkivallan kierteeseen.

Jaana Haapasalo

Epävakaan persoonallisuushäiriön kliininen kuva ja ennuste

Epävakaa persoonallisuushäiriö on vakava mielenterveyden häiriö, johon liittyy intensiivistä subjektiivista kärsimystä, runsasta terveyspalveluiden käyttöä, merkittävää toimintakyvyn laskua ja suuri itsemurhakuolleisuus.

Maaria Koivisto, Erkki Isometsä

Basilaaritromboosi - diagnostinen ja hoidollinen haaste

Basilaaritromboosi eli kallonpohjavaltimon tukos on aivoinfarktin muoto, joka ilman hoitoa johtaa lähes aina kuolemaan.

Perttu J. Lindsberg

Lyhyesti: Tupakoinnin vähentäminen näkyy keuhkosyöpäriskissä

Tupakoinnin vähentämisen ja keuhkosyöpäriskin yhteyttä selvitettiin tanskalaisessa lähes 20 000 henkilön seurantatutkimuksessa, jossa 31 vuoden aikana diagnosoitiin 864 keuhkosyöpätapausta. Keuhkosyöpäriski aleni noin 25 % niillä, jotka vähensivät tupakointinsa noin kymmeneen savukkeeseen vuorokaudessa verrattuna henkilöihin, jotka jatkoivat noin 20 savukkeen päivävauhtia. Vaikka tupakoinnin lopettaminen on tavoite, läheskään kaikki eivät siinä onnistu. Tällöin potilasohjannassa olisi tärkeää muistaa myös tupakoinnin vähentämisestä koituvaa hyötyä.

Aulikki Nissinen

Lyhyesti: Myös fytoestrogeenit vaikuttavat keuhkosyöpäriskiin

Toisessa tanskalaisessa tutkimuksessa selvitettiin ravinnosta saatavien fytoestrogeenien vaikutusta keuhkosyöpäriskiin. Tapaus-verrokkiasetelmassa (1 674 tapausta ja 1 735 verrokkia) selvitettiin tutkimukseen tulleiden ruokavalio edeltävän vuoden ajalta. Tulosten mukaan fytoestrogeenien saanti vähensi lineaaristi keuhkosyöpäriskiä aina 46 %:iin saakka. Vaikka fytoestrogeenien suojaava vaikutus oli suurempi tupakoimattomilla kuin tupakoijilla, ravintoneuvontaa tulisi tutkijoiden mukaan tehostaa erityisesti tupakoijille, jotka eivät onnistu tupakoinnin lopettamisessa. Fytoestrogeeneja on mm. soijatuotteissa, viljassa, porkkanassa, pinaatissa, hedelmissä ja marjoissa. Tutkimusasetelmaan liittyvistä heikkouksista huolimatta tutkimus lisää tietoa kasvispitoisen ruokavalion monipuolisista hyödyistä.

Aulikki Nissinen

Diabeettisen nefropatian ennuste luultua parempi

Kovatasoinen suomalaistutkijaryhmä raportoi JAMAssa terminaalisen uremian ilmaantuvuudesta suomalaisten tyypin 1 diabeetikoiden keskuudessa. Tähänastiset pienehköt seurantatutkimukset ovat viitannet siihen, että terminaalinen uremia kehittyy jopa 20 %:lle 20 vuoden sairastamisen jälkeen. Kattavat suomalaisrekisterit ovat sallineet aikaisempiin raportteihin verrattuna huomattavasti laajemman ja tarkemman selvitystyön.

Robert Paul