Ranbaxyn AIDS-lääkkeet pannasta

Kuten tällä palstalla on kerrottu (SLL 2005;59:3512 ja 4614), WHO poisti kehitysmaille tarkoitetulta HIV/AIDS-lääkelistaltaan noin vuosi sitten kolme intialaisen lääketehdas Ranbaxyn valmistetta, joiden nk. samanarvoisuutta osoittavissa tutkimuksissa oli todettu epäselvyyksiä. Valmistaja itse poisti vapaehtoisesti neljä muuta lääkettä. Vertailevan samanarvoisuustutkimuksen tulee osoittaa, että nk. kopiovalmiste (geneerinen lääke) on hoitoteholtaan alkuperäisen lääkevalmisteen veroinen. Nyt luotettava tutkimuslaitos on tutkinut lääkkeet uudelleen ja WHO on palauttanut listalleen kaikki seitsemän Ranbaxyn HIV/AIDS-lääkettä. Aikaisemmin samoja ongelmia ilmeni myös intialaisen Ciplan lääkkeissä, jotka nekin palautettiin uusittujen tutkimuksien jälkeen WHO:n listalle (SLL 2004; 59:4854). Intiassa valmistetut, 2-3 lääkeainetta samassa tabletissa sisältävät lääkkeet ovat vuositasolla laskeneet HIV-potilaan hoitokulut 140-400 dollariin, kun alkuperäislääkkeillä sama hoito maksaa 400-600 dollaria.

Juhana E. Idänpään-Heikkilä

Natalitsumabi tulee takaisin MS-tautiin?

Uusi lupaava multippeliskleroosin hoidon monoklonaalinen vasta-aine natalitsumabi (Tysabri, Elan ja Biogen Idec) vedettiin pois käytöstä muutama kuukausi sitten vakavien leukoenkefalopatioiden vuoksi, kuten tällä palstalla kerrottiin (SLL 2005:60: 1429 ja 2801). Tuhansien hoidettujen potilaiden joukosta ei kuitenkaan ole löytynyt uusia tapauksia, ja lääkkeellä käynnissä olleiden tutkimuksien potilaita ja tuloksia on analysoitu uudelleen. Useat MS-potilaat halusivat jatkaa lääkehoitoa erityisluvalla. Valmistaja tulee hakemaan lääkkeelle myyntilupaa sekä Euroopan että Yhdysvaltojen lääkevalvontaviranomaisilta, mutta hoitoon tulevilla potilailla ei saisi olla immunologisia häiriöitä tai samanaikaista interferonihoitoa.

Juhana E. Idänpään-Heikkilä

Lancet kritisoi lääkkeiden suoramainontaa

Uudessa-Seelannissa muutama vuosi sitten käynnistynyt reseptilääkkeiden suoramainonta yleisölle aiheuttaa jatkuvasti keskustelua. Lääketeollisuus on tarjonnut käytäntöä myös Eurooppaan, mutta kuluttajajärjestöt ja osa lääkeyrityksistäkin on vastustanut ajatusta, kuten tällä palstalla on kerrottu (SLL2002;57:3488 ja 2005:60:558). Yhdysvalloissa reseptilääkkeiden suoraan yleisömainontaan televisiossa, lehdissä ja mm. urheilutapahtumissa kulutettiin vuonna 2004 jo 4,1 miljardia dollaria. Uusista lääkkeistä annetaan yleisölle usein ruusuinen kuva, ja potilaat painostavat lääkäreitä määräämään niitä. Mainonta on tuotekohtaista, se ei kerro muista hoitovaihtoehdoista eivätkä uuden hoidon riskit avaudu maallikolle. Useat seikat ovat johtaneet uusiin pohdiskeluihin. Eräässä potilastapauksessa vaimo oli mainoksen nähtyään kehottanut miestään vaatimaan lääkäriltä rofekoksibia. Mies kuitenkin menehtyi ja leski nosti kanteen lääkkeen valmistajaa vastaan. Useat lääketehtaat ovat jo pidättäytyneet uusien reseptilääkkeiden suoramainonnasta puolen vuoden tai vuoden ajaksi. Yhdysvaltojen lääketeollisuusyhdistys pyytää lääkevalvontaviranomaista apuun tarkistamaan ennakolta yleisömainokset.

Juhana E. Idänpään-Heikkilä

HIV-lääkkeiden lipidihaitat arvioitu

Euroopan lääkelautakunta (CHMP) Lontoossa on julkaissut arvionsa retroviruslääkkeiden lipidihaitoista, kuten lipodystrofiasta ja hyperlipidemiasta, jotka ovat tyypillisiä näiden lääkkeiden haittavaikutuksia. Ongelmaan liittyen on analysoitu kahden pitkäaikaistutkimuksen tulokset. Toisessa (nk. DAD-tutkimus) sydäninfarktin vaara lisääntyi yhdistelmähoidossa olleilla. Toinen tutkimus ei antanut tätä tulosta. Retroviruslääkkeiden hyötyjä pidetään haittoja suurempina, mutta lääkelautakunta kehottaa silti jatkamaan DAD-tutkimuksessa olevien seurantaa kolme vuotta eteenpäin. Lopullinen arvio valmistunee vuonna 2009.

Juhana E. Idänpään-Heikkilä

Lääketutkijat pörssikeinottelijoiden urkittavina

Kansainvälisesti tunnetut lääketutkijat ovat ilmaisseet huolensa siitä, että investointiyhtiöt ja pörssien tiedonhankkijat utelevat heiltä trendejä ja ennakkohavaintoja vielä julkaisemattomista lääketutkimuksista. Pienetkin tiedonjyväset ovat arvokkaita suurille sijoittajille ja pörssinikkareille, jotka pyrkivät ennakoimaan, minkä yrityksen tulossa oleva uusi lääkekeksintö saattaisi johtaa läpimurtoihin ja tuntuviin voittoihin. Konsultaatio tapahtuu tavallisesti puhelimitse ja 15 minuutin keskustelusta on voitu maksaa 200-300, joskus jopa 1 500 dollaria. Eräät tutkijat ovat jopa solmineet pysyvän konsultaatiosopimuksen sijoittajayhtiön kanssa. Ongelmasta on käynnistymässä eturivin lääketutkijoiden kesken vilkas kansainvälinen keskustelu.

Juhana E. Idänpään-Heikkilä

Monisairaan potilaan pitkittynyt vatsakipu - osa II

Monisairas 75-vuotias naispotilas hakeutui polttavan vatsakivun vuoksi yleislääkärin vastaanotolle. Vatsakipuja hänellä oli ollut aina, mutta tällä kertaa vatsakivut olivat sietämättömät ja potilas oli joutunut käyttämään vahvoja kipulääkkeitä muun lääkityksensä lisäksi. Kuumetta tai ripulia ei ollut; suolen toiminta ja ulosteen väri olivat normaalit. Hänelle oli aikaisemmin tehty tonsillektomia, hysterektomia ja strumektomia. Lisäksi hänellä oli metaboliseen oireyhtymään sopivia löydöksiä, kuten hyperlipidemia, obesiteetti, tyypin 2 diabetes ja verenpainetauti, jotka olivat kohtalaisessa hoitotasapainossa. Leikkauksen jälkeinen hypotyreoosin ja hyperparatyreoosin korvaushoidot olivat kohdallaan.

Anna-Kaisa Pere

Televisiosta mieleen juolahtanutta - osa II

Nurkassa kököttävästä diktaattorista tulvi mainospätkiä ensi-iltaansa ehtivästä H.G. Wellsin tieteiskirjaan perustuvasta elokuvasta Maailmojen sota. Siinä Tom Cruise laukkaa lapset kainalossaan pitkin poikin mannerta mekaaniset härvelit perässään. Amerikkalainen ydinperhe on ties kuinka monetta kertaa uhattuna.

Harriet Finne-Soveri

Epävakaasta persoonallisuudesta kärsivien potilaiden päiväsairaalahoito Tampereella Objektisuhdeteoriaan perustuva tuloksellisuustutkimus

Epävakaasta persoonallisuudesta kärsii noin 2-3 % väestöstä.

Leena Vikeväinen-Tervonen

Mitä on terveyspalvelujen tarve?

Suomen lainsäädäntö korostaa sitä, että tarve on terveyspalvelujen suunnittelun pohja. Tarpeen käsitettä ei lainsäädäntö kuitenkaan määrittele.

Taina Mäntyranta, Outi Elonheimo, Mats Brommels

Sairaalalääkäri on huono nimike erikoistuvasta lääkäristä

Maamme yliopistosairaalat voidaan jakaa kahteen ryhmään: ensimmäisen muodostavat Kys, Tays ja Tyks ja toisen Hyks ja Oys. Sairaaloiden erikoistuvista lääkäreistä käyttämät virkanimikkeet noudattavat tätä jakoa. Jostain minulle käsittämättömästä syystä Hyksissä ja Oysissä käytetään näistä nuorista kollegoista nimikettä sairaalalääkäri. Kolme muuta yliopistollista sairaalaa käyttää oikeaa nimikettä erikoistuva lääkäri.

Esko Länsimies