Eteislepatuksen katetriablaatiohoito

Rytmihäiriölääkkeiden osoittauduttua teholtaan riittämättömiksi on katetriablaation merkitys eteislepatuksen hoidossa korostunut.

Tuomas Ahvenvaara - Paavo Uusimaa, Heikki V. Huikuri - M.J. Pekka Raatikainen

EKG sepelvaltimotautikohtauksen vaaran arvioinnissa

EKG on avainasemassa sepelvaltimotautikohtauksen diagnostiikassa, taudin vaaran arvioinnissa ja hoitostrategian luomisessa. Se antaa viitteitä uhkaavan sydänlihasvaurion laajuudesta ja paikasta.

Kjell Nikus - Markku Eskola

Sepelvaltimoiden pallolaajennushoito

Lääkeainestentit ovat merkittävin edistysaskel sepelvaltimotaudin hoidossa 10 viime vuoden aikana. Niiden avulla saavutetaan valtaosalla pallolaajennuksella hoidetuista potilaista yhtä hyvät pitkäaikaistulokset kuin ohitusleikkauksella.

Juha Hartikainen

Eteisväliseinän aukon sulku katetritekniikalla

Eteisväliseinän aukko (ASD) on perinteisesti suljettu avosydänleikkauksessa. Kymmenen viime vuoden aikana on aukkoja alettu sulkea myös katetriteitse käyttäen tähän tarkoitukseen kehitettyjä sulkulaitteita. Katetrisulun etuina ovat leikkausta vähäisempi trauma, lyhyempi sairaalahoito, nopeampi toipuminen ja varhaisempi työhön paluu.

Erik Engblom - Matti Luotolahti - Markku Saraste - Juhani Airaksinen

Lyhyesti: COPD:ssa inhalaatiosteroidit lisännevät murtumavaaraa

Lukuisia tutkimuksia on viime vuosina ilmestynyt siitä, lisäävätkö inhalaatiosteroidit murtumien esiintymistä. Nyt selvitettiin asiaa 40 157 COPD-potilaan otoksessa USA:ssa. Heistä 1 708:lla oli muu kuin nikamamurtuma, ja tälle ryhmälle valittiin 6 817 verrokkia; keski-ikä 63 vuotta, miehiä 94 %. Inhalaatiosteroidien käyttö kartoitettiin ja muunnettiin beklometasoniannoksiksi. Ajankohtainen suuriannoksinen käyttö (> 700 myyg/pv) oli yhteydessä kohonneeseen murtumavaaraan (OR = 1,68, 95 %:n luottamusväli 1,10-2,57) . Havaintoon sisältynee paljon virhemahdollisuuksia mm. muiden sairauksien osalta, mutta tutkimus tuo taas lisävaloa ongelmaan ja painottaa sairauden hoidon kannalta pienimmän tarpeellisen annoksen määräämistä.

Hannu Puolijoki

Lyhyesti: Astman pahenemisvaihe ja T-solujen määrän lisääntyminen

Yhdysvalloissa osoitettiin, että inhalaatiosteroidin lopettamisen jälkeen seuraavassa astman pahenemisvaiheessa tapahtuu nimenomaan T-solujen (sekä CD4+ että CD8+) houkuttelua ilmateiden limakalvoille. Kohteena oli 25 keskivaikeaa astmaa sairastavaa, joita hoidettiin flutikasonilla (inhaloiden 1 760 myyg/pv) sekä tarvittaessa otettavalla salbutamolilla 30 päivän ajan. Havainto kuvastanee nimenomaan esim. virusinfektioon eikä niinkään allergeeniin liittyvää tulehduksellista vastetta pahenemisvaiheessa, sillä eosinofiilien määrän kasvua havaittiin bronkusbiopsioissa flutikasonin lopettamisen jälkeen myös niillä, joille ei tullut sairauden pahenemisvaihetta.

Hannu Puolijoki

Mikä suun limakalvon muutos on tappava?

Suun limakalvon leukoplakiaan liittyy syöpävaara. Koska vain osa leukoplakioista etenee okasolusyöväksi, molekyylitason ennusmerkin löytäminen olisi tarpeen, jotta huolellinen potilasseuranta pystyttäisiin kohdistamaan täsmennetysti. Norjalainen tutkijaryhmä on aiemmin osoittanut, että aneuploidia (kromosomiluvun poikkeavuus peruskromosomiston kerrannaisluvusta) dysplastisessa leukoplakiassa on merkittävä riskitekijä muutoksen etenemiselle syöväksi. Potilaan tupakointi oli toinen leukoplakiaa pahanlaatuiseksi ohjaava tekijä.

Leena Koulu

Varhaiset infektiot eivät suojaakaan allergialta?

Allergioiden lisääntymisen syyt ovat epäselvät. Erot allergiatautien yleisyydessä länsimaiden ja kehitysmaiden välillä ovat antaneet uskottavuutta ns. hygieniahypoteesille. Sen mukaan vähentyneet infektiot ja entistä vähäisempi mikrobikokemus altistaisivat myöhemmälle allergialle. Imeväisiän infektioiden on mm. todettu suojaavan allergioilta, vaikkakaan ei kaikissa tutkimuksissa.

Heikki Arvilommi

Uusi teoria synnytyksen käynnistymisestä

Vaikka useita synnytystapahtumaan osallisia biokemiallisia tapahtumia on tunnistettu, varsinaista synnytyksen käynnistymissyytä ei tunneta. Hiirellä tehdyissä kokeissa havaittiin sikiön keuhkoista erittyvän pinta-aktiivisen proteiinin, surfaktantti-proteiini A:n (SP-A) osallistuvan varsin keskeisesti synnytyksen käynnistymiseen. Keuhkot alkavat erittää tätä proteiinia lapsiveteen raskauden viimeisen kolmanneksen aikana, ja sen määrä lisääntyy raskauden loppua kohden. Tämä proteiini stimuloi makrofageja tuottamaan kohtulihaksen supistustoimintaa käynnistäviä välittäjäaineita. Eläinkokeissa ennenaikainen synnytys käynnistyi 6-24 tunnin kuluessa siitä, kun lapsiveteen ruiskutettiin SP-A:ta. Vastaavasti lapsiveteen annosteltu SP-A-vasta-aine viivytti synnytystä yli 24 tuntia. Tutkijoiden mielestä on ilmeistä, että raskauden lopulla sikiön keuhkojen tuottama SP-A aktivoi sikiön makrofageja, jotka siirtyvät lapsivedestä kohtulihakseen ja alkavat tuottaa lihassupistuksia aiheuttavia välittäjäaineita. Kliinisiä, ihmisellä tehtyjä kokeita kaivataan sen vahvistamiseksi, pitääkö tämä havainto paikkansa, ja voidaanko kyseistä proteiinia käyttää synnytyksen käynnistämiseksi tai sen vasta-ainetta ennenaikaisen synnytyksen ehkäisyyn.

Pertti Kirkinen

Lymfooman geenivirheet avuksi diagnostiikkaan

Syöpä on monimuotoinen tautiryhmä. Vaikka histologiset muutokset olisivat samat, taudinkuva ja taudinkulku vaihtelevat yksilöllisesti. Käytettävissä olevat diagnostiset menetelmät auttavat kliinikkoa vain rajallisesti kunkin potilaan taudin yksilöllisen hoitovasteen ja ennusteen arvioinnissa.

Sirkku Jyrkkiö