Ravitsemus- ja terveysneuvonta äitiys- ja lastenneuvoloissa

Äidin ravitsemus raskauden ja imetyksen aikana on tärkeää paitsi äidin hyvinvoinnille myös lapsen kasvulle ja kehitykselle.

Tarja Piirainen - Erika Isolauri - Anu Huurre -, Ulla Hoppu - Kirsi Laitinen

Polionhävitysohjelma lähenee tavoitettaan - poliovirustartuntojen vaara ei silti ole ohi

Maailman terveysjärjestön johtaman polioeradikaatio-ohjelman ansiosta poliovirus on vähitellen häviämässä maailmasta. Poliota esiintyy endeemisenä vielä Intiassa, Pakistanissa, Afganistanissa, Egyptissä, Nigeriassa ja Nigerissä. Niin kauan kun poliota esiintyy jossakin päin maailmaa, on kuitenkin vaarana, että virusta kulkeutuu myös poliovapaisiin maihin kuten Suomeen. Edelleen on hyvä muistaa poliohalvauksen mahdollisuus aina, kun äkillisesti alkaneiden halvausoireiden syy ei ole ilmiselvä.

Merja Roivainen - Tarja Sarjakoski - Tapani Hovi

Elintarvikevälitteisten epidemioiden selvityskeinot

Epidemioiden selvitys ja torjunta on monitieteellistä joukkuepeliä. Elintarvikevälitteisten epidemioiden selvityksissä tarvitaan asiantuntemusta mm. kliinisen lääketieteen, mikrobiologian, elintarvikevalvonnan, ympäristöterveydenhuollon, epidemiologian, biostatistiikan, tiedonkäsittelyn ja riskiviestinnän aloilta. Epidemian aiheuttajan, syyn ja laajuuden menestyksellinen selvittäminen edellyttää epidemiologisten, mikrobiologisten ja ympäristötutkimusten tietojen systemaattista keräystä, soveltavaa tutkimusten suunnittelua sekä tulosten yhdistämistä toisiinsa.

Pekka Nuorti - Katri Jalava

Toteamus essitalopraamin vain teknisestä molekyylimuutoksesta on harhaanjohtava

Arvovaltaisten organisaatioiden edustajat kirjoittavat masennuslääkkeiden käytöstä (Suomen Lääkärilehti 17/2004, s. 1796-8), ja päättävät kirjoituksen lauseeseen geneerisen substituution yleistymisestä ja siihen liittyvistä teknisenä pidettävistä molekyylimuutoksista, mistä sitalopraamin muunnos essitalopraamiksi on hyvä esimerkkki. Mielestäni kirjoittajien toteamus on huonosti harkittu ja käytettävissä olevan tieteellisen datan valossa väärä.

Erkka Syvälahti

Kahden lääkkeen tehoerojen osoitus on vaikeaa

Kiitämme professori Erkka Syvälahtea vastineesta, jossa hän korostaa voimakkaasti tietyn enantiomeerin paremmuutta raseemiseen lääkkeeseen verrattuna. Ainahan näin ei ole, ja molekyylin muunnokset saattavat olla vain yksi keino kiertää patenttisuojan päättymistä. Yhtä mieltä olemme Syvälahden kanssa siitä, että kliiniset tutkimukset depressiossa ovat vaativia ja vaikeita, ja erityisesti kahden vaikuttavan aineen välisen eron osoittaminen voi vaatia käytännössä niin suuria potilasaineistoja, ettei tutkimus ole realistinen. Meta-analyysikaan ei ole patenttiratkaisu, koska senkin tulos on riippuvainen sen osana käytettyjen tutkimusten laadusta, joka tunnetusti voi vaihdella. Eläinkokeet ja kokeelliset tutkimukset jäävät nekin tässä suhteessa suuntaa antaviksi.

Timo Klaukka, Juhana E. Idänpään-Heikkilä

Uudet HIV-lääkkeet ovat tervetullut lisä lääkityksen yksinkertaistamiseksi

Olemme iloisia, että Juhana Idänpään-Heikkilä ja Timo Klaukka kiinnittivät huomioita Suomen Lääkärilehden numerossa 15-16/2004 siihen, että atatsanaviiri ja emtrisitabiini ovat kerran vuorokaudessa annosteltavia HIV-lääkkeitä. Päinvastoin kuin he väittivät, Suomessa on ollut markkinoilla aikaisemmin neljä kerran vuorokaudessa annosteltavaa HIV-lääkettä: didanosiini, efavirentsi, lamivudiini ja tenofoviiri.

Matti Ristola, Asko Järvinen

Selkeästi sukupuoli-taudeista

Kirjan toimittajat ovat pitkän linjan kliinikoita ja ansioituneita kirjoittajia. Timo Reunala on Tampereen yliopiston iho- ja sukupuolitautiopin professori ja Jorma Paavonen synnytys- ja naistentautiopin professori Helsingin yliopistossa. Timo Rostila on iho- ja sukupuolitautien erikoislääkäri ja toimii kaupunginepidemiologina Helsingissä. Heidän näkemyksensä, kokemuksensa ja ammattitaitonsa ovat mahdollistaneet kattavan kirjan sukupuolitaudeista. Kirjoittajina on lisäksi kolmisenkymmentä muuta asiantuntijaa. Neljässä luvussa käydään läpi epidemiologia, varsinaiset sukupuolitaudit, kliiniset erityisongelmat ja suhde yhteiskuntaan.

Heidi Alenius

Laastarivero poistuu - ilman ongelmiako?

Tapaturma- ja liikennevakuutuksen täyskustannusvastuusta on ollut ansiokas Anja Lehtisen ja Esa Rahkosen kirjoitus Lääkärilehdessä 17/2004. Käsittelen tässä nyt muutamia seikkoja, jotka voivat aiheuttaa erilaisia ongelmia asian käsittelyssä jatkossa.

Timo Kosonen

Ilmoitusvelvollisuus jakaa liikennelääkärienkin mielipiteet Ajokyvyn arviointiin tarvitaan lisää valmennusta

Lääkärit tarvitsevat lisää koulutusta ja ohjausta voidakseen arvioida luotettavasti potilaidensa ajokykyä. Arviointi tulee erityisen ajankohtaiseksi syksyllä, kun tieliikennelain muutos velvoittaa lääkärin ilmoittamaan poliisille potilaan heikentyneestä ajokunnosta. Lain muutoksesta eivät ole yksimielisiä edes liikennelääketieteen erityispätevyyden saaneet lääkärit: osa on valmis käyttämään kaikki keinot liikenneturvallisuuden parantamiseksi, kun taas toisten mielestä ilmoituspakko murentaa potilassuhteen luottamuksellisuuden.

Katja Patronen

PC-1, interleukiini 6 ja tuumori-nekroositekijä alfa insuliini-resistenssin, ylipainon ja tyypin 2 diabeteksen ehdokasgeeneinä Agata Kubaszek

26.3.2004 Kuopion yliopisto