Peliriippuvuus

Raha-automaattiyhdistys järjesti taannoin seminaarin, jossa pohdittiin maassamme järjestettävää rahapelitoimintaa ja siihen liittyvien haittojen, mm. peliriippuvuuden ongelmia. RAY:llähän on raha-automaattien, kasinopelien ja pelikasinojen yksinoikeus maassamme, perustuen rahojen käyttöön yleishyödyllisiin tarkoituksiin tukemaan sosiaali- ja terveydenhuollon järjestöjä. RAY harjoittaa pelitoimintaa yhteistyössä lähes 7 000 yrittäjän kanssa, sekä omissa pelisaleissa ja pelikasinossaan. Joka toinen suomalainen käyttää RAY:n tarjoamia pelipalveluja. Valtiolle ja sosiaalialan järjestöille ohjautuu noin 70 % RAY:n liikevaihdosta (vastaavat luvut ovat esim. Espanjassa 40 % ja Hollannissa vain 20 %). Sitä mukaa kuin rahapelit yleistyvät ja monipuolistuvat, kasvavat myöskin haittatekijät. Seminaarissa arveltiin, että noin kahdella prosentilla pelaajista on jonkinasteinen peliriippuvuus. Tämä merkitsee, että noin 65 000 henkilöllä on ainakin jonkinlaisia vaikeuksia pelaamisensa kanssa.

Claes Andersson

Kohti näyttöön perustuvaa kansallista terveydenhuoltoa

Näytöstä (evidence) on tullut iskusana, jonka merkitys tahtoo tavallisesti rajoittua kliinisiin, prospektiivisiin, satunnaistettuihin ja kontrolloituihin tieteellisiin tutkimuksiin sekä niiden metodologiaa ja tuloksia yhdistelemällä rakennettuihin meta-analyyseihin. Terveydenhuollossa ja siihen sisältyvässä sairaanhoidossa on paljon muutakin luotettavaa näyttöä: vuosisataisia empiirisiä havaintoja ja kokemuksia, epidemiologiaa sekä pitkäjänteistä tilasto- ja rekisteritietoa. Kaikkia olemassa olevia tietovarantoja ja analyysikeinoja ei ehkä vain osata yhdistellä eikä hyödyntää. Yhdistelyssä on toki vaaransakin: saadaan esiin tilastollisia riippuvuuksia, joilla ei ole mitään tekemistä tosielämän kanssa.

Mauno Konttinen

Ihmisen pitää saada kuolla vanhuuteen

Vanhuuden kuihtumista kuvaava nimike marasmus senilis pitäisi ottaa takaisin kuolinsyytilastoon. Jos näin ei tehdä, on vaarana, että kuolinsyytilastot vääristyvät, kun kuolintodistuksen laatijat väkisin yrittävät keksiä kuolinsyyksi jonkin taudin. Ilmeisen usein esimerkiksi on tapana kirjoittaa kuolintodistukseen peruskuolinsyyksi koronaariskleroosi, jos ruumiinavauksessa ei löydy mitään selvää kuolinsyytä - iäkkäiden ihmisten sepelvaltimoissahan on aina jonkin verran skleroosia.

Ari Rinne, Antti Jääskeläinen, Ari Koivumaa, Heikki Aho

Lääkäri ja informaatioteknologia

Tarvittavan tiedon määrä kasvaa jatkuvasti. Myös sen hankkimisen keinot ovat parantuneet, sillä kehittyvä informaatioteknologia tarjoaa yhä nopeampia ja monipuolisempia sovelluksia tiedonvälitykseen. Tällä, aiemmin tutkimus ja tekniikka -nimeä kantaneella palstalla kerrotaan muun aineiston ohella, mitä telelääketieteen sovelluksia on tarjolla ja kuinka ne auttavat lääkäriä työssään.

Ilkka Winblad, Jarmo Reponen

Annapurna - internetissä toimiva kevyt, reaaliaikainen ajanvarausjärjestelmä

Annapurna on internetissä toimiva ajanvarausjärjestelmä, joka on rakennettu ilmaisista osista. Se on pienen kokonsa vuoksi (alle 2 megatavua) käyttökustannuksiltaan edullinen. Se ei tarvitse erillistä tietokanta-ajuria eikä lisenssejä ja toimii millä tahansa Windows-palvelimella, jossa on cgi-ohjelmien ajotuki. Näin rakennettu ohjelma soveltuu pienen lääkäriaseman tai laboratorion tarpeisiin.

Juha Nickels

Martti Johannes Siirala ­ suomalaisen terveydenhuollon kehittäjä

Lääketieteen ja kirurgian tohtori Martti Johannes Siiralan (1889-1948) elämäntyön tärkein vaihe sattui yhteen Suomen itsenäisyyden ensimmäisten vuosikymmenien kanssa. Hän oli mukana käynnistämässä useita niistä toiminnoista, joiden avulla maamme terveydenhuollon kehitys saatiin vähitellen nousevalle uralle.

Arno Forsius

Hippulat vinkuu eli hirveän monta molekyyliä

Sain hiljattain valmistuneena lääkärinä luettavaksi Duodecimin tuoreen kehitysbiologian kirjan. Minua pyydettiin arvioimaan teoksen hyödyllisyyttä lääketieteen perusopinnoissa.

Silja Kosola

Cézannen jalanjäljissä

Aix-en-Provance on kaunis kaupunki Etelä-Ranskassa, hivenen Marseillen pohjoispuolella. Se on Paul Cézannen ja Emile Zolan kotikaupunki, joka edelleen ratsastaa kuuluisien poikiensa maineella. Etenkään Cézanneen ei voi olla kaupungissa törmäämättä, sillä kaduille on merkattu hänen jalanjälkensä ja talojen seiniin hänen perheenjäsentensä asuinsijat.

Ulla-Kaija Lammi

Vihreämpää ruohoa lännessä

Muiden pohjoismaiden terveydenhuoltojärjestelmien kehitystä on Suomessa seurattu viime aikoina tarkasti. Palkkataso lienee tunnetuin asia, johon haluaisimme ottaa lännestä mallia. Ruotsissa palkkaneuvottelujen hyvien tulosten takana on luultavimmin paikallinen sopiminen. Norjan ja Tanskan perusterveydenhuollossa taas on selkeitä yrittäjyyden elementtejä, ja tuloksena tyytyväisiä ja sitoutuneita lääkäreitä. Pohjoismaisten lääkäriliittojen yhteistyöfoorumi Nordiska Läkarrådet antoi viime viikolla mahdollisuudet kysyä suoraan naapurimaiden lääkäreiltä heidän järjestelmiensä parhaista puolista, kehityssuunnista ja näkemyksistä suomalaisten suunnitelmien suhteen.

Samuli Saarni

Selvitys valtuuskunnan vaaleista 2003 Äänestysprosentti matalin 30 vuoteen

Vain 52,6 prosenttia äänioikeutetuista äänesti Lääkäriliiton valtuuskunnan vuoden 2003 vaaleissa. Nyt tehty selvitys paljasti, että ikäryhmittäin tarkasteltuna eniten laski nuorten äänestysaktiivisuus. Aktiivisia äänestäjäryhmiä olivat erikoislääkäreistä anestesiologit sekä lastentautien ja yleislääketieteen erikoislääkärit. Muita ahkerammin äänestivät myös päätoimisesti sairaalassa tai terveyskeskuksessa työskentelevät.

Jukka Vänskä