Lääkärit taas kärkisijoilla kymmenen arvostetuimman ammatin joukossa

Suomen Kuvalehti on teettänyt Ammattien arvostus -tutkimuksen, jonka perusteella suomalaiset arvostavat eniten kirurgin ammattia. Toisena listalla on erikoislääkäri, kolmantena lääkäri, neljäntenä ylilääkäri, kuudentena silmälääkäri, kahdeksantena neurologi ja jaetulla yhdeksännellä sijalla terveyskeskuslääkäri. Listalla on laitettu järjestykseen kaiken kaikkiaan 380 eri ammattia.

Raskaana oleville suositellaan vain lyhytvaikutteisia nikotiinikorvausvalmisteita

Suomessa suositellaan nikotiinikorvaushoitoa odottaville äideille, jotka eivät kykene muuten lopettamaan tupakointia.

Maria Kuronen

Nikotiinikorvaushoidosta raskauden aikana tarvitaan enemmän tietoa

Nikotiinikorvaushoitoa käsitellään BMJ:n tuoreessa pääkirjoituksessa. Kirjoittaja pohtii eri annostelutapojen vaikutuksia ja toteaa tietojen niistä olevan edelleen puutteelliset (BMJ 2004;328:965-6). Hän pohtii myös liiallisen nikotiininkorvauksen haittoja sikiölle. Nikotiinin nopeampi eliminoituminen raskauden aikana johtaa teoriassa lisääntyneeseen käyttöön sai nikotiinin sitten tupakasta tai korvaushoidosta. Englantilaisessa hoitosuosituksessa todetaankin varovaisesti, että korvaushoidosta saattaa olla hyötyä sekä äidille että sikiölle, jos se johtaa tupakoinnin lopettamiseen. Aiemmassa pienessä tutkimuksessa korvaushoitoa käyttäneiden naisten lapset olivat lumeryhmän lapsia painavampia. Todennäköisin syy siihen on häkäaltistuksen loppuminen. Korvaushoidon tehosta ja turvallisuudesta tarvitaan selvää näyttöä oikein tehdyistä kliinisistä tutkimuksista.

Tilaaja-tuottajamalli yleistyy suurissa kaupungeissa

Suuret kaupungit laajentavat tilaaja-tuottajamallia kiinteistöpalveluista ja kunnallistekniikasta muihin palveluihin. Eniten odotuksia mallin hyödyistä on sosiaali- ja terveystoimessa. Monissa kaupungeissa kustannustehokkuus on lisääntynyt mallin ansiosta. Myös suunnitelmallisuus samoin kuin tietoisuus laadusta ja kustannuksista ovat parantuneet. Nämä asiat tulevat ilmi Efektia Oy:n raportista, jonka tavoitteena oli koota tietoa ja vertailla kaupunkien kokemuksia tilaaja-tuottajamallin sovellutuksista.

Ulla Toikkanen

Tarvitaan muutakin kuin EBM:ää

Lääketieteen osaaminen perustuu kovan tieteen kulmakiviin: anatomiaan, fysiologiaan, biokemiaan, patologiaan, mikrobiologiaan ja farmakologiaan. Näiden parissa opiskeluaika vierähtää, mutta sen jälkeen lääkäri kohtaakin pahasti tieteellistä maailmaa sekoittavan tekijän: potilaan tunteineen, elämäntilanteineen, luonteenpiirteineen, arvoineen ja odotuksineen. Lancetin tuoreessa pääkirjoituksessa arvioidaan, että puolet sairastamisesta liittyy psykososiaalisiin tekijöihin. USA:ssa lääketieteellisen instituutin (IOM) asiantuntijat suosittelevatkin, että lääketieteen opetukseen liitettäisiin kattavasti sekä opiskeluaikana että sen jälkeen kuusi teemaa: mielen ja ruumiin yhteys, potilaan elämäntapa, lääkärin rooli ja käyttäytyminen, potilaan ja lääkärin välinen vuorovaikutus, terveydenhuollon sosiaaliset ja kulttuuriset näkökohdat ja terveyspolitiikka ja talous (1).

Päivi Hietanen

Terve ja häiriintynyt narsismi

Käytännön hoitotyötä tekevälle narsismista ja sen ymmärtämisestä on tullut merkittävä haaste. Narsistisilla ongelmilla, jotka vallitsevan käsityksen mukaan ovat lisääntyneet, on keskeinen asema erityisesti persoonallisuushäiriöiden ja rajatilojen etiologiassa ja oireistossa.

Jorma Myllärniemi

Narsistisen häiriön hoito

Narsistisella häiriöllä tarkoitetaan itsekeskeistä, huomionkipeää, kateellista, toisia omiin tarpeisiinsa hyväksikäyttävää, ihailua vaativaa, itsestään ja ominaisuuksistaan suuria kuvittelevaa käyttäytymistä.

Gustav Schulman

Identiteettiä vahvistava peilaus somaattisissa hoitosuhteissa

Somaattinen sairaus hoitoineen voi heikentää ihmisen autonomian perustana olevaa kykyä itsesäätelyyn. Sairaus voi muuttaa kehon fysiologisia viestejä niin, että emotionaalinen perustila siirtyy mielihyvän sävyttämästä hyvänolontunteesta epävarmuuden, pahanolon ja kivulloisuuden suuntaan. Emotionaalisen taseen heilahtaessa pahanolon suuntaan, ihminen tulee epävarmaksi itsestään ja muuttuu loukkaantumisherkäksi. Nämä muutokset heijastuvat ihmisen sosiaalisiin suhteisiin ja vaikuttavat käyttäytymiseen ja toimintakykyyn.

Irja Idman

Lyhyesti: Ikäsyrjintää statiinien käytössä?

Statiinien hyödyllisyys sekundaaripreventiossa on osoitettu ainakin 80. ikävuoteen saakka. Ontariossa selvitettiin lähes 400 000 ikääntyvän sydän- ja verisuonitautipotilaan (> 65 v) aineistossa statiinien käyttöä. Vain 19 % käytti statiineja. Käyttäjät olivat nuorempia, useammin miehiä, sepelvatimotautisia, ja he olivat useammin korkeasta sosiaaliluokasta ja kaupungeista. Matalan, keskitason ja korkean riskin ryhmissä käyttäjiä oli - yllättäen - 38 %, 27 % ja 23 %. Statiinien käyttö väheni lineaarisesti mitä iäkkäämmästä ja korkeamman riskin potilaasta oli kyse siten, että yli 80-vuotiasta korkean riskin potilaista enää 4 % käytti statiineja. Ilmeisesti statiinien käytön hyödyistä iäkkäillä, korkean riskin potilailla on edelleen väärinkäsityksiä.

Kaisu Pitkälä

Lyhyesti: Anti-IgE-vasta-ainehoito hyödyttää vaikeita astmaatikkoja

Kahden monikeskustutkimuksen tulosten perusteella arvioitiin, keille allergisista astmaatikoista olisi hyötyä omalitsumabista, anti-IgE-vasta-ainehoidosta. Potilaita oli aktiiviryhmässä 542 ja lumehoidossa 528. Lääke annosteltiin neljästi viikossa 16 viikon ajan ihon alle, annos oli 0,016 mg/kg/IgE (IU/ml); kaikilla oli käytössä stabiilina pidettävä inhaloitava beklometasonihoito. Hoidosta hyötyivät eniten ne, joilla oli käytössä suuri annos (> 800 myyg/pv) beklometasonia, joilla oli useita päivystyskäyntejä hiljattain astman takia sekä ne joiden ventilaatiofunktiot olivat kehnompia. Aktiivia hoitoa tuli jatkaa vähintään 12 viikon ajan, jotta vaste saatiin näkyviin.

Hannu Puolijoki