Hoito-ohjelmat terveyskeskuslääkärin arkityössä Hämeenlinnan seutuhanke II

Kanta-Hämeen sairaanhoitopiirin internet-sivuilla on ollut vuodesta 1999 alkaen kattavat ja ajantasaiset alueelliset hoito-ohjelmat täydentämässä kansallisia hoitosuosituksia. Selvitimme niiden hyödyllisyyttä terveyskeskuslääkäreiden kokemana.

Ari Palomäki - Marina Erhola - Pekka Jaatinen - Markku Järvinen, Olli-Pekka Lehtonen - Markku Nurmikari - Minna Kaila

Lääkärien johtamistaidot kollegoiden arvioimana

Johtotehtävissä olevalla lääkärillä tulisi olla taitoa talous-, prosessi- ja henkilöstöjohtamiseen. Myös kliinisessä työssä tarvitaan entistä enemmän johtajantaitoja, sillä siinä tarvitaan yhteistyötä muiden terveydenhoitoalan ammattilaisten, potilaiden ja heidän läheistensä kanssa.

Esko Kumpusalo - Maria Nummela - Irma Virjo - Kari Mattila, Liisa Neittaanmäki - Hannu Halila - Santero Kujala

Tietosuojan merkitys terveydenhuollossa

Tietosuoja on tärkeä osa perustuslain turvaamaa yksilön oikeutta yksityisyyteen.

Reijo Aarnio

Ajoterveys on lääkärin - ajokyky ja liikenneturvallisuus kaikkien huolena

Eduskunnan tekemä muutos tieliikennelakiin on koetellut lääkäreiden mielenrauhaa. Kun lääkäri toteaa potilaansa terveyden pysyvästi huonontuneen niin paljon, ettei autolla ajo ole enää turvallista, lääkärille tulikin asiasta ilmoitusoikeuden sijaan ilmoitusvelvollisuus poliisille. Koska laki on tulossa voimaan 1.9.2004, voisi sitä ehkä tarkastella laajempaa taustaa vasten.

Veikko Viitasalo

Syrjiikö terveydenhuoltomme alkoholisteja?

Kollegat Tamara Tuuminen ja Ranan Rimon olivat päätyneet hämmästyttäviin päätelmiin alkoholiongelmien hoidosta ja hoitoon käytetyistä varoista (SLL 27-29/2004, s. 2728-9). He olivat perehtyneet voimassa olevan päihdehuoltolain löysiin suosituksiin hoidon tarpeiden perusteista ja niiden mukaan arvioineet, että hoitoa tarjotaan rajaton määrä aina kun vain alkoholiongelmainen päätyy niin haluamaan. Päihdehuoltolaki on todella löysän ympäripyöreästi kirjoitettu niin kuin muutkin sosiaali- ja terveydenhuollon puitelait. Priorisoinnin perusteluna se ei kuitenkaan ole koskaan toiminut, vaan päihdehuollon erityispalvelujen resurssit on määritelty kunnanvaltuustojen kokouksissa kuntakohtaisesti, yleensä paljon alle todellisen tarpeen.

Rauno Mäkelä

Vanhuuteen kuoleminen on käypä kuolemansyy

Kollegat Rinne, Jääskeläinen, Koivumaa ja Aho puhuvat asiaa ehdottaessaan, että ihmisen pitää saada kuolla vanhuuteen (SLL 24/2004, s. 2518-9). Kiertäessäni vuosia sitten vanhainkodissa ja terveyskeskuksen vuodeosastolla törmäsin ongelmaan, joka on yleislääkärille ja geriatrille edelleen jokapäiväinen. Vanhus kuolee pikkuhiljaa hiipuen maattuaan vuosia sängyn pohjalla. Mitään tutkimuksia ei useinkaan ole tehty vuosiin. Perustautina on useimmiten joko dementia tai halvauksen jälkitila. Juuri mitään tautia ei voi edes sulkea pois, toisin kuin sairaalapotilailla. Kuolemansyytä määrittäessä mietitään, mikähän yleinen tauti tänään olisi vuorossa, jotta läänistä ei tulisi kyselyä. Omaisetkaan eivät tahdo ymmärtää, jos ehdottaa lääketieteellistä obduktiota. Näiden diagnoosien perusteella laaditaan tilastot kuolemansyistä.

Heimo Kovanen

Potilaan sähköisen kuvatiedon hyödyntäminen

Potilaasta kerätty sairauskertomustieto on multimedia-aineistoa, jossa kuvantaminen on keskeisessä asemassa. Digitaalisessa muodossa olevia kuvia voidaan muokata, tallentaa ja siirtää halutulla tavalla. Alueelliset arkistot ja telekonsultaatiot muuttavat toimintatapoja tehokkaammiksi. Radiologia on näyttänyt esimerkkiä, miten digitaalista tietoa käytetään.

Jarmo Reponen

Brasilia - AIDS-taistelun etulinjassa

14 vuotta sitten Maailmanpankin ennuste Brasilian AIDS-epidemian leviämisestä oli synkkä: 1,2miljoonaa tartunnansaanutta vuoteen 2000 mennessä. Näin ei kuitenkaan käynyt. Brasilian terveysministeriö on aktiivisella ja rohkealla politiikallaan kyennyt ennaltaehkäisemään lähes puoli miljoonaa uutta HIV-tartuntaa ja kääntämään myös AIDS-kuolleisuuden jyrkkään laskuun. Ylimmän poliittisen johdon sitoutuminen ja kansalaisjärjestöjen näkyvä rooli heti epidemian puhjettua ovat vaikuttaneet keskeisesti AIDSin taltuttamiseen.

Yli tuhat sivua sairauksien ehkäisyä

Sairauksien ehkäisy tuli hyllyyni puoli vuotta sitten, mutta en ollut tähän mennessä löytänyt sitä käyttökirjakseni. Nyt kun tätä arvostelua varten tutustuin kirjaan, huomasin teoksesta löytyvän paljon hyödyllistä. Aion käyttää sitä käsikirjana sopivissa yhteyksissä.

Pertti Mustajoki

Vallankumous ilman paukkuja

1980-luvun alussa diabeetikkojen ruokavaliohoidon tueksi kehitetystä glykemiaindeksistä (GI), jolla mitataan hiilihydraattien vaikutusta aterianjälkeiseen verenglukoosivasteeseen, on kehittynyt muodikas käsite, johon liittyy uskomuksia edullisista vaikutuksista myös lihaville ja aivan terveillekin ihmisille. Australialaiset ovat tehneet aiheesta paksun kirjan, jonka ensimmäinen kirjoittaja on ravitsemustieteen professori Sydneystä ja kanssakirjoittajat ovat diabeteksen hoitoon perehtyneet ravitsemusterapeutti ja lääkäri samalta seudulta. Asiantuntijoilta odottaisi näyttöön perustuvaa synteesiä ja katsausta ravinnon hiilihydraattien moninaisista vaikutuksista aineenvaihduntaan ja terveystekijöihin. Osa kirjasta vastaa suunnilleen odotuksia, mutta ongelmiakin löytyy. Kirjan nimestä alkaen.

Antti Aro