77901 osumaa

Kolmen ja viiden päivän amoksisilliinikuurit yhtä tehokkaita lasten keuhkokuumeen hoidossa

BMJ (2004;328:791-4) julkaisi ISCAP Study Groupin tutkimuksen, jossa verrattiin keskenään kolmen ja viiden päivän amoksisilliinikuureja lasten lievän keuhkokuumeen hoidossa Intiassa. Tutkimuksen tuloksena oli, että lasten lievän keuhkokuumeen hoitaminen suun kautta annettavalla amoksisilliinilla kolmen päivän ajan oli halvempaa ja yhtä tehokasta kuin viiden päivän kuurilla. Kolmen päivän amoksisilliinikuuri voi myös vähentää antimikrobiresistenssiä.

Ulla Toikkanen

Levinneen rintasyövän hoidon tärkein tavoite on hyvä elämänlaatu

Rintasyöpä diagnosoidaan alle kymmenellä prosentilla potilaista levinneenä, mutta etäpesäkkeitä löytyy valitettavasti myöhemmin noin 40%:lla potilaista. Tehostunut alkuvaiheen hoito näyttää vähentäneen uusiutumia ensimmäisinä sairastumisen jälkeisinä vuosina, mutta niitä voi ilmaantua vielä useiden vuosien, jopa vuosikymmenten kuluttua sairastumisesta (1).

Päivi Hietanen

Lyhyesti: Aivoinfarktin liuotushoidon ajoitus

Aivoinfarktin liuotushoito hyödyttää potilasta, jos siihen päästään viimeistään 3 tunnin kuluttua oireista. Nyt julkaistun, tarkan meta-analyysin mukaan (n = 2 775) hyöty lumelääkkeeseen verrattuna on 2,8-kertainen (1,8-4,5), jos liuotushoitoon päästään alle 1,5 tunnin kuluessa oireista, kun hyöty mitataan usealla validoidulla pisteytysasteikolla. Vastaava luku on 1,6 (1,1-2,2) jos aikaikkuna on 1,5-3 tuntia, 1,4 (1,1-1,9) jos se on 3-4,5 tuntia ja 1,2 (0,9- 1,5) jos se on 4,5-6 tuntia. Kuolleisuus näissä kohorteissa ei poikennut lumelääkkeestä, lukuun ottamatta viimeistä, jossa kuolleisuus oli 1,45-kertainen (1,02- 2,07). Tutkimuksen uutinen ei ole siinä, että mitä aiemmin liuotushoitoon päästään, sitä parempi, vaan siinä, että myös 3 tunnin jälkeen hoidosta on hyötyä, mutta tällöin kuolleisuusriski kasvaa.

Robert Paul

Lyhyesti: Influenssarokotus parantaa PTCA:n tulosta?

Argentiinalaiset kardiologit satunnaistivat puolet talviaikaan pallolaajennushoitoon tulleista potilaista (n = 301) saamaan influenssarokotteen ennen toimenpidettä. Rokotteen saaneen ryhmän kuolleisuus oli seuraavan vuoden aikana pienempi (6 % vs. 17 %, p = 0,002) ja heillä oli myös vähemmän sydäntapahtumia. Rokotuksen hyöty kohdistui lähinnä sydäninfarktin takia hoidettuihin potilaisiin. Lisätutkimuksia influenssarokotuksen sydänkohtauksilta suojaavasta vaikutuksesta on tulossa. Influenssarokotus on joka tapauksessa harvinaisen kustannustehokas ehkäisevän lääketieteen menetelmä. Onkin taas syytä korostaa riskiryhmien, mm. sydänpotilaiden, mahdollisimman kattavaa rokottamista.

Juhani Airaksinen

Lääkäriliitto Fimnet Lääkärilehti Potilaanlaakarilehti Lääkäripäivät Lääkärikompassi Erikoisalani Lääkäri 2030