Onnistuuko syöpäpotilaiden palliatiivinen hoito Husin alueella?

Haastattelututkimuksen tarkoituksena oli selvittää oireenmukaisen hoidon porrastusta erikoissairaanhoidon ja perusterveydenhuollon välillä, potilailla esiintyviä oireita ja hoidon laatua. Hoitaville lääkäreille osoitetussa kyselyssä kartoitettiin tiedonkulkua hoitolinjasta, palliatiiviseen hoitoon liittyviä ongelmia ja koulutuksen tarvetta.

Tiina Tasmuth - Tiina Saarto - Eija Kalso

Sairaus ja seksuaalisuus - kyselytutkimus valmistuville lääkäreille

Sairastumisen vaikutukset seksuaalielämään otetaan harvoin puheeksi terveydenhuollon hoitotilanteissa. Syyksi arvellaan henkilöstön koulutuksen tiedollisia ja taidollisia puutteita.

Nina Närte - Mikko Seppänen - Elise Kosunen

Tapaturma- ja liikennevakuutuksen täyskustannusvastuu

Sosiaali- ja terveysministeriön johdolla valmistellaan muutosta lakisääteisen tapaturma- ja liikennevakuutuksen perusteella korvattavan sairaanhoidon kustannusten rahoittamisesta. Pyrkimyksenä on luopua vuoden 1993 alusta lähtien toteutetusta väliaikaisesta täyskustannusvastuujärjestelmästä, ns. laastariverosta, jolla nämä vakuutusjärjestelmät ovat vastanneet julkisen terveydenhuollon antaman sairaanhoidon kustannuksista, ja siirtyä pysyvään suoralaskutusmalliin, jolloin maksettavaksi tulevat todelliset palvelun tuottamisesta aiheutuneet kustannukset. Muutoksen on tarkoitus tulla voimaan vuoden 2005 alussa.

Arja Lehtinen - Esa Rahkonen

Kärsivä ihmiskunta ja lääkärit

Kovin mahtipontinen otsikko, joka minulle on annettu. Voin vain toivoa, että se ei heti ensi näkemältä johda Lääkärilehden lukijaa siirtymään seuraavaan artikkeliin. Kun lähdemme purkamaan sen viestiä, löydämme sanat kärsimys, ihminen ja lääkäri. Tällä kokonaisuudella on jo vastaansanomatonta merkitystä: kärsimys on olennainen osa ihmisenä olemista, ja lääkärin perustehtävä on kärsimyksen vähentäminen. Kysymykseksi nousee miten hyvin toteutamme tätä tehtävää.

Pirjo Mäkelä

Psyykenlääkkeet ja korkea ikä

Sirpa Hartikainen ja Timo Klaukka kirjoittivat psyykenlääkkeiden käytöstä vanhuksilla kriittiseen sävyyn artikkelissaan Psyykenlääkkeiden käyttö kiihtyy korkeaan ikään saakka (SLL 11/2004, s. 1160-1). Käytön huippu niin unilääkkeillä, neurolepteillä kuin masennuslääkkeilläkin osui tutkimuksessa 90. ikävuoden tienoille. Tarvitseeko noin joka kolmas hyvin iäkäs uni- tai rauhoittavia lääkkeitä, vai ovatko ne vain unohtuneet käyttöön, kysyttiin. Vastauksena oli päätelmä, että kaikkein vanhimpien lääkekuormaa olisi vihdoinkin aihetta ryhtyä keventämään.

Airi Sohlman

Kirjoittajat vastaavat Airi Sohlmanille Terveydenhuollon arki ohittaa valitettavan usein hyvän seurannan

Kiitokset kollega Airi Sohlmanille ajatuksia herättävistä kommenteista. Toimme esiin kirjoituksessamme, että kaikkien psyykenlääkkeiden käyttö yleistyy hyvin korkeaan ikään (85-100 vuoteen) saakka. Tiedot perustuivat Kelan kattavaan lääkerekisteriin, joka ei kuitenkaan kerro lääkityksen tarpeesta suhteessa potilaan kliiniseen tilaan, eikä myöskään hoidon tuloksellisuudesta.

Sirpa Hartikainen Timo Klaukka

Avoin koodi ja rauta

GNU/Linux ja avoimen koodin ohjelmistot ovat kaikille tuttuja. Voitaisiinko sama periaate ulottaa myös laitteistoihin?

Erkki Karjalainen

Ajankohtainen oppikirja vanhenemisesta

Olen useiden vuosien ajan toivonut suomenkielisen vanhenemista käsittelevän oppikirjan ilmestymistä. Nyt toive on toteutunut. Jyväskylän yliopiston opettajat ja tutkijat ovat toimittaneet gerontologian oppikirjan lääketieteen, hoitotieteen ja sosiaalityön opiskelijoiden sekä käytännön työssä toimivien työntekijöiden tarpeisiin.

Sirkka-Liisa Kivelä

Uusi opas omalääkärijärjestelmästä

Lääkärisopimuksen allekirjoituspöytäkirjan määräysten mukaisesti asetettiin omalääkärijärjestelmän selvitys- ja kehitystyöryhmä, jossa on ollut edustettuina Kunnallinen työmarkkinalaitos, sosiaali- ja terveysministeriö, Suomen Kuntaliitto ja Suomen Lääkäriliitto. Työskentely aloitettiin laatimalla uusi Omalääkäriopas. Työryhmä kuuli toimintansa alkuvaiheessa perusterveydenhuollon valtakunnallisia asiantuntijoita, joiden näkemyksiä hyödynnettiin oppaan uudistamisessa. Nyt valmistunut opaskirja antaa lukijalleen läpileikkauksen omalääkärijärjestelmän historiasta aina tulevaisuuden haasteisiin asti unohtamatta omalääkäreiden palkkausjärjestelmän esittelyä. Sitä voidaan käyttää ohjekirjasena omalääkärijärjestelmän käyttöönottoa suunniteltaessa. Opas on tarkoitettu sekä johtavien lääkäreiden, muiden terveydenhuollon johtajien että kunnan päättäjien avuksi perusterveydenhuoltoa kehitettäessä. Myös käytännön omalääkäri ja hänen tiiminsä voivat hyödyntää opasta toiminnassaan.

Kaisa Nissinen-Paatsamala

Liiton lausunto sosiaali- ja terveysministeriölle: Sähköisten potilastietojen liikuttava joustavasti

Sähköisen potilastietojärjestelmän käyttöönotto on yksi kansallisen terveysprojektin tärkeimmistä tavoitteista, mutta järjestelmän täytyy tukea lääkärin työtä ja potilaan hoitoa eikä vaikeuttaa niitä. Sähköisten potilastietojen on liikuttava joustavasti terveydenhuollon toimipisteestä toiseen, toteaa Lääkäriliitto sosiaali- ja terveysministeriölle antamassaan lausunnossa.

Katja Patronen