Aluetietojärjestelmäpalvelu alkoi Pirkanmaalla

Viime maanantaina käynnistyi aluetietojärjestelmäpalvelu, jonka avulla seitsemän pirkanmaalaisen kunnan potilaiden tiedot ovat hoitohenkilöstön luettavissa kaikissa sairaanhoitopiirin sairaaloissa ja kuntien sosiaali- ja terveydenhuollon laitoksissa, jos potilaat ovat antaneet luvan. Aluetietojärjestelmässä ovat mukana Vilppula, Tampere, Valkeakoski, Vammala, Äetsä, Virrat ja Mänttä. Järjestelmää on rakennettu Pirkanmaalla vuodesta 2002.

Ulla Toikkanen

Liikunta tärkeää myös nuorelle astmaatikolle

Astma on lapsuusiän yleisin pitkäaikaissairaus ja sen esiintyvyys lisääntyy tulevaisuudessakin, tuoreiden tutkimusten mukaan tosin ei enää samaa tahtia kuin ennen. Osalla nuorista astma on vähäoireinen ja aiheuttaa eniten harmia rasitustilanteissa, etenkin näin allergia-aikana.

Heikki Tikkanen

Uusittu eurooppalainen suositus Sydän- ja verisuonitautien ehkäisy käytännön lääkärintyössä

Sydän- ja verisuonitaudit, erityisesti ateroskleroosin aiheuttamat valtimotaudit, ovat edelleen tärkeä kuolleisuuden, sairastuvuuden ja ennenaikaisen toimintakyvyn menetyksen syy kaikissa Euroopan maissa. Ateroskleroosin aiheuttamien valtimotautien pääluokassa sepelvaltimotaudin osuus on kaikkein suurin, mutta väestöjen ikäjakauman siirtyessä yhä vanhempiin ikäluokkiin päin ahtauttavan aivovaltimotaudin osuus on suurentunut. Sepelvaltimotaudin ja ahtauttavan aivovaltimotaudin aiheuttama kuolleisuus ja sairastuvuus ovat useimmissa Euroopan maissa huomattavasti vähentyneet, mutta eräissä Itä-Euroopan maissa kehitys on viimeisen vuosikymmen aikana ollut epäedullinen.

Suomen Sisätautilääkärien Yhdistys - Suomen Kardiologinen Seura, Suomen Verenpainehdistys - Kunnallislääkärit, Suomen Työterveyslääkäriyhdistys - Suomen Neurologinen Yhdistys, Sosiaalilääketieteen Yhdistyksen Käyttäytymislääketieteen Jaos, Suomen Sydänliitto - Suomen Diabetesliitto - Aivohalvaus- Ja Dysfasialiitto

Eurooppalainen suositus Sydän- ja verisuonitautien ehkäisy käytännön lääkärintyössä Yhteenveto eri yhdistysten yhteisen työryhmän (Third Joint Task Force of European and other Societies on Cardiovascular Disease Prevention in Clinical Practice) suosituksesta 1

Hoitosuosituksissa pyritään esittämään kaikki oleellinen tieteellisesti perusteltu tieto kyseessä olevasta aihepiiristä, jotta lääkärit pystyisivät arvioimaan diagnostisten toimenpiteiden tai hoitotoimenpiteiden hyödyt ja haitat. Suositukset on tarkoitettu helpottamaan hoitopäätösten tekemistä käytännön lääkärintyössä.

Guy de Backer - Ettore Ambrosioni - Knut Borch-Johnsen - Carlos Brotons, Renata Cifkova - Jean Dallongeville - Shah Ebrahim - Ole Faergeman, Ian Graham - Giuseppe Mancia - Volkert Manger Cats - Kristina Orth-Gomér, Joep Perk - Kalevi Pyörälä - José L. Rodicio - Susana Sans - Vedat Sansoy, Udo Sechtem - Sigmund Silber - Troels Thomsen - David Wood

Kun flunssa iskee - entä sinuiitti?

Flunssa ja sen seurauksena ilmenevä sinuiitti ovat ihmisen tavallisimpia infektioita. Flunssan ja sinuiitin yksiselitteinen erottaminen toisistaan on vaikeaa. Sinuiitteja diagnosoidaan ja myös hoidetaan avohoidossa antibiooteilla liian usein niin meillä kuin muuallakin. Sinuiitin ylidiagnostiikan välttämiseksi suositellaan flunssaoireisen potilaan seurantaa ensimmäisen viikon ajan ilman radiologisia tai laboratoriotutkimuksia tai muuta kuin oireenmukaista hoitoa. Jos antibioottihoitoa tarvitaan, niin hoidoksi suositellaan amoksisilliinia 7-10 päivän ajan.

Anne Pitkäranta - Heikki Puhakka

Nuorten astman erityispiirteitä

Nuoruusiän astma on usein vähäoireinen, mutta keuhkoputkien ärsytysalttius jatkuu siitä huolimatta. Tärkeimmät syyt astmaoireiden jatkumiseen tai uusiutumiseen ovat tupakointi, atopia ja perintötekijät.

Merja Kajosaari

Fysioterapia yhdyntäkipua aiheuttavan vulvan vestibuliittioireyhtymän hoidossa

Vulvan vestibuliittisyndrooma (VVS) aiheuttaa emättimen eteisen kosketusarkuutta ja on tärkeä dyspareunian syy. Potilaat ovat yleensä muuten terveitä nuoria naisia.

Vuokko Jernfors - Soile Rekonen - Jorma Paavonen

Lyhyesti: Myös kielellinen sujuvuus heikkenee luteaalivaiheessa

Tiedetään että kuukautiskiertoon liittyy mielialan vaihtelua. Vähemmän tiedetään kognitiivisten toimintojen vaihtelusta kuukautiskierron aikana. Englantilaiset tutkijat määrittivät 15 vapaaehtoisen terveen, premenopausaalisen naisen mielialan, kognitiiviset toiminnot ja kortisoliaineenvaihduntaa kuukautiskierron follikkeli- ja luteaalivaiheen aikana. Follikkelivaiheeseen verrattuna luteaalivaiheen aikana tutkittavat kokivat vähemmän mielihyvää, vaikka eivät olleet varsinaisesti masentuneita, selvisivät huonommin kielellistä sujuvuutta mittaavassa testissä, mutta nopeustestissä heidän reaktioaikansa oli nopeampi. Luteaalivaiheessa kortisolin vuorokausieritys ja syljen dihydroepiandrosteronieritys olivat alhaisemmat kuin follikkelivaiheessa. Näyttääkin siltä, että luteaalivaiheen aikana naisen hypotalamus-aivolisäke-lisämunuais-akselin toiminta on alentunut ja että tällä voi olla vaikutusta luteaalivaiheen muuttuneeseen mielialaan ja kognitiiviseen suorituskykyyn.

Raimo Kr Salokangas

Lyhyesti: Varhainen altistuminen tupakansavulle aiheuttaa keuhko-oireita

Laajassa 18 922 iältään 20-44-vuotiasta eurooppalaista käsittäneessä tutkimuksessa havaittiin, että sekä jo kohdussa tai myöhemmin ympäristön kautta tapahtunut altistuminen vanhempien tupakoinnille altistaa hengitystieoireille ja keuhkofunktioiden (FEV1, FVC) mataluudelle myöhemmällä iällä. Kohdunaikainen altistuminen oli vaarallisempaa naisille, synnytyksen jälkeinen miehille. Ventilaatiofunktiotuloksia oli käytössä 15 901 henkilöltä.

(Hp)

Ikääntyneiden masennukseen muutakin kuin pillereitä

Ikääntyneiden vakava masennus on suhteellisen harvinaista, mutta lievemmästä masennuksesta kärsii 15-30 % vanhuksista. Tähän saakka ikääntyneiden masennuksen hoidossa on ollut näyttöä vain lääkehoidosta, mutta viime vuosina on ilmaantunut tutkimuksia muidenkin hoitomuotojen vaikuttavuudesta. Satunnaistetussa tutkimuksessa selvitettiin nyt, voidaanko kotiin tuodulla, ratkaisukeskeisellä ja aktivoivalla terapialla lievittää lievän masennuksen oireita.

Kaisu Pitkälä