Monituottajuus ja alueellisuus luovat terveydenhuollon johtajille haasteita

- Tuottajaverkosto muuttuu nopeasti ja tällöin terveydenhuollon johtajilta vaaditaan aivan uudenlaisia taitoja, esimerkiksi laskentaosaamista, totesi perusturvan ja terveydenhuollon toimialajohtaja Erkki Torppa Hämeenlinnasta terveydenhuollon johtajuuden haasteita pohtineessa seminaarissa Tampereen yliopistossa.

Ulla Toikkanen

Lääkärit pakotettiin ihmisoikeusloukkauksiin Irakissa

Irakilaiset lääkärit joutuivat osallistumaan ihmisoikeusloukkauksiin Saddam Husseinin hallinnon aikana Irakissa. Ihmisoikeusloukkaukset koskivat väärien potilasasiakirjojen laatimista, tietojen antamista viranomaisille ilman potilaan suostumusta ja myös osallistumista kidutukseen. Tiedot käyvät ilmi kyselytutkimuksesta, joka julkaistiin JAMA:ssa.

Maira Palosuo

Verisuonikirurgia on kustannustehokasta hoitoa

Alaraajojen valtimonkovettumistauti on yleinen sairaus 60 vuotta täyttäneillä. Lieväoireisen katkokävelyn ennuste on hyvä, jos riskitekijöihin puututaan. Sen sijaan krooninen kriittinen iskemia uhkaa potilaan raajaa ja henkeä. Amputaatioita on tehty Suomessa paljon, ja 80-luvulla ennustettiin, että ne lisääntyvät merkittävästi, ellei kriittisen alaraajaiskemian hoitoon puututa. Leikkausmenetelmien ja endovaskulaaristen hoitomuotojen kehityksen ansiosta verisuonikirurgian mahdollisuudet korjata riittämätöntä valtimoverenkiertoa ovat parantuneet ratkaisevasti. Amputaatioiden ehkäisy on verisuonikirurgian tärkein tehtävä. Viime vuosina useissa sekä koti- että ulkomaisissa julkaisuissa on osoitettu, että amputaatioita voidaan vähentää tekemällä enemmän pitkiä, nivuksesta distaalisuuntaan ulottuvia valtimo-ohituksia. Tässä lehdessä kerrotaan amputaatiotilanteesta HUS-piirissä (Eskelinen ym, s. 1633-38). Vaikka artikkelissa ei varsinaisesti ole analysoitu verisuonikirurgian ja amputaatiolukujen yhteyttä, artikkeli herättää joitakin mielenkiintoisia kysymyksiä.

Michael Luther

Yhtenäiset peruslaboratoriotutkimusten viiterajat käyttöön kaikissa Pohjoismaissa

Laboratorioiden yleisen tulkintaohjeen mukaan potilaan tutkimustulosta tulee aina verrata analyysin tehneen laboratorion antamiin viiteväleihin. Eri puolilla maata on ilmoitettu erilaisia viitevälejä aivan tavallisillekin laboratoriotutkimuksille. Tämä käytäntö on peräisin ajalta, jolloin laboratoriot pitivät itsenäisesti yllä analyysimenetelmiään. Viitearvofilosofian mukaan tulosten ei välttämättä tarvitsekaan olla lähellä absoluuttista totuutta, kunhan ne vain ovat toistettavia ja tulkitaan suhteessa laboratorion itse tuottamiin viiterajoihin. Käytäntö toimii niin pitkään, kun tuloksia verrataan vain kyseisen laboratorion viiterajoihin. Hoitava lääkäri saattaa kuitenkin verrata tulosta esimerkiksi kansainvälisestä tutkimuksesta poimittuun päätösrajaan tai vaikka Duodecimin Käypä hoito -suosituksessa mainittuun raja-arvoon.

Veli Kairisto

Alaraaja-amputaatiot Hus-piirissä - tukkeavan valtimotaudin merkitys korostumassa

Yleisin alaraaja-amputaation syy on kriittinen iskemia, johon usein liittyy diabetes. Omatoimisesti selviytyvälle potilaalle tehdään sääri- tai reisiamputaatio vain, jos raajaa ei voi pelastaa verisuonikirurgisella ohitusleikkauksella.

Elina Eskelinen - Eeva-Maija Hietala - Henrik Sell - Leena Kauppila, Ilkka Mäenpää - Juha Pitkänen - Päivi Salminen-Peltola - Suvi Leutola, Antti Eskelinen - Aarne Kivioja - Erkki Tukiainen - Asko Lukinmaa, Peter Brasken - Mauri Lepäntalo

Yhdistelmäpillereiden riskit ja sivuvaikutukset

Ehkäisypillerit tarjoavat tehokkaan ehkäisyn lisäksi useita hyötyjä käyttäjille.

Helena Tinkanen - Satu Suhonen

Suositus kliinisen kemian perustutkimusten viiteväleistä

Tavallisimpien kliiniskemiallisten tutkimusten viitevälit suositetaan muutettaviksi 1.5.2004 pohjoismaisen viitearvoprojektin tulosten mukaisiksi.

Jarkko Ihalainen - Kari Pulkki - Solveig Linko - Esa Hämäläinen, Matti Laitinen - Virva Huotari - Minna Loikkanen, Ulla-Riitta Nordberg - Olli Peltola - Veli Kairisto

Lapsuuden traumaperäinen stressireaktio ja kognitiivis- behavioraalinen terapia

Lapsuuden erilaisista traumakokemuksista johtuva psyykkinen oireilu on yleistä.

Kirsti Kumpulainen

Lyhyesti: C-reaktiivinen proteiini ja paksusuolen syöpä

C-reaktiivisen proteiinin (CRP) on todettu ennustavan sekä sydäntapahtumia että -kuolleisuutta. Nyt on löydetty viitteitä sen yhteydestä paksusuolen syöpään. Vuonna 1989 aloitetussa amerikkalaisessa 23 000 henkilön seurantatutkimuksessa diagnosoitiin vuoteen 2000 mennessä paksu- ja peräsuolisyöpä 172 henkilöllä, joille otettiin kohortista 342 verrokkia. Seurannan alussa määritetyn kohonneen CRP:n todettiin liittyvän paksusuolisyövän ilmaantumiseen sekä miehillä että naisilla. Yhteys oli voimakkaampi tupakoimattomilla kuin tupakoijilla ja se säilyi, vaikka diabetespotilaat poistettiin analyyseistä. Peräsuolisyövan kohdalla yhteys jäi osoittamatta tapausten vähyyden vuoksi. Vaikka lehden pääkirjoituksessa korostetaan löydöstä varmistavien tutkimusten tarvetta, siinä myös ennakoidaan syövän mahdollista ehkäisyä esim. asetyylisalisyylihapolla.

Aulikki Nissinen

Lyhyesti: Myoomien jäädytyshoitoa kokeillaan

Oireilevien myoomien hoito on tavallisesti kohdun poisto. Haluttaessa vähemmän invasiivista ja fertiliteetin säilyttävää hoitoa voidaan kokeilla myoomien resekoimista, embolisaatiota tai antiestrogeenista lääkehoitoa. Hoitovalikoiman uusi keino on laparoskopiassa tehty myooman jäädytys. Myooman sisälle tunneloidaan monopolaaripoltolla 4-5 mm leveä kanava, johon työnnetään jäädytysinstrumentin kärki. Parhaimmillaan päästään lähes -90 celciusasteen jäädytykseen. 19 potilaalla 20:stä saatiin näin lähes vuodotta ja ilman postoperatiivista oireilua hyvä vaste. Oireet hävisivät ja myoomien koko väheni 80 %. Menetelmä on vielä kokeiluvaiheessa, eikä pitkäaikaisseurantoja ole.

Pertti Kirkinen