Euroopan lääkearviointivirasto muuttaa nimensä

Samalla kun 10 uutta maata liittyi toukokuun alussa Euroopan yhteiseen lääkevalvontaan, sen Lontoossa sijaitseva virasto muutti nimensä Euroopan lääkelaitokseksi (Europan Medicines Agency). Vanha nimen lyhennys (EMEA) kuitenkin säilyy ennallaan. Lääkkeitä arvioiva komitea Committee for Proprietary Medicinal Products (CPMP) saa uuden nimen Committee for Medicinal Products for Human Use ja sen lyhenteeksi tulee CMPHU. Toukokuussa kokoontuvassa komiteassa ei enää ole kustakin jäsenmaasta kahta edustajaa, vaan vain yksi, eli sen koko tulee pienenemään 30:stä 25 jäseneen.

Juhana E. Idänpään-Heikkilä

Orionin ja Abbottin yhteistyö laajenee

Orion siirtää kalsiumherkistäjä levosimendaanin (Simdax) markkinointioikeuden mm. Yhdysvalloissa, Britanniassa, Ranskassa ja Saksassa Abbottille, mutta säilyttää itsellään markkinoinnin Pohjoismaissa. Samalla Abbott osallistuu myös lääkkeen kehittelytutkimuksiin ja myyntilupien hakemiseen. Yhdysvalloissa ja Saksassa markkinoille tulo on viivästynyt odoteltaessa vuonna 2005 valmistuvia lisätutkimuksia. Abbott on arvioinut, että lääkkeestä saattaisi tulla todellinen menekkituote eli nk. blockbuster-valmiste.

Juhana E. Idänpään-Heikkilä

Ibuprofeeni supermarketteihin

Yhä useampi maa on siirtänyt itsehoitovalmisteita apteekkimyynnistä kulutustavarakauppoihin, kuten supermarketteihin. Jo vuosikymmeniä mm. ibuprofeenia on voinut ostaa Yhdysvalloissa ja Britanniassa pieninä pakkauksina kulutustavarakaupoista. Pohjoismaista Tanska ja Norja ovat siirtyneet samaan käytäntöön ja näin tekevät nyt myös Australia ja Uusi Seelanti. Etuna on ollut lääkkeiden helpompi saatavuus vuorokauden ajasta ja paikasta riippumatta, ja myös lääkkeiden kuluttajahinnat ovat laskeneet.

Juhana E. Idänpään-Heikkilä

Britannia vaivoin uusiin lääkenimiin

Kuten tällä palstalla on aikaisemmin kerrottu (SLL 2004;59:664), Britannian lääkäreitä, muuta terveydenhuollon henkilöstöä ja lääketeollisuutta odottaa hankala siirtymisvaihe, kun lääkkeiden brittiläisistä nimistä siirrytään nyt kansainvälisiin WHO:n vahvistamiin nimiin. Joskus vanha ja uusi nimi eroavat toisistaan paljon, kuten bentsheksolin (benzhexol) muuttuessa triheksyfenidyyliksi (trihexyphenidyl). Adrenaliinista ja noradrenaliinista tullaan käyttämään toistaiseksi rinnan sekä vanhoja että uusia nimiä (epinephrine ja norepinephrine). Kuluu arviolta ainakin kaksi vuotta, ennen kuin nimet on vaihdettu uusiksi kaikissa yhteyksissä, ja sen vuoksi lääkkeiden käsittelyssä kehotetaan erittäin suureen tarkkuuteen siirtymävaiheen aikana.

Juhana E. Idänpään-Heikkilä

Anestesialääkärin ja -sairaanhoitajan välinen työnjako

Anestesialääkärien puute asettaa jo paikoin rajoituksia sairaaloiden leikkaustoiminnalle. Anestesialääkäreille ja -sairaanhoitajille suunnatun kyselyn tarkoituksena oli selvitettää nykyisiä lääkäri- ja sairaanhoitajaresursseja, työnjaon käytäntöjä ja mielipiteitä työnjaon kehittämisestä.

Minna Niskanen - Anne Vakkuri - Olli Meretoja - Seppo Alahuhta

Suomalaisten koettu terveys parantunut, terveyden koulutuserot säilyneet 1979-2002

Terveys 2015 -ohjelman yhtenä tavoitteena on se, että koettu terveys säilyy vuoteen 2015 mennessä vähintään samana kuin vuonna 2000. Koettu terveys ennustaa muun muassa laitoshoitoon siirtymistä ja kuolleisuutta. Kansanterveyslaitoksen aikuisväestön terveyskäyttäytymistutkimuksen aineistolla tutkittiin miesten ja naisten koetun terveyden kehitystä ja jakautumista koulutuksen ja työmarkkina-aseman mukaan vuosina 1979-2002.

Ossi Rahkonen - Kirsi Talala - Mikko Laaksonen, Eero Lahelma - Ritva Prättälä - Antti Uutela

Päänsärkypotilaan hoito

Päänsärky on neurologisista oireista yleisin. Lähes kaikilla ihmisillä on joskus päänsärkyä. Lihasjännityspäänsärystä on nyttemmin tullut yleisin päänsäryn muoto. Syynä tähän pidetään liikuntatottumusten ja työelämän muutoksia, erityisesti yhä yksipuolisemmiksi muuttuneita työtehtäviä ja staattisia työasentoja. Migreeniä sairastaa kymmenesosa väestöstä, ja se on kuudenneksi yleisin sairauspoissaolon syy työikäisillä. Nämä kaksi päänsärkytyyppiä kattavat noin 90 % päänsärkytapauksista. Vaikka muut päänsäryt ovat suhteessa lihasjännityspäänsärkyyn ja migreeniin harvinaisia, ovat ne silti merkityksellisiä, sillä joukossa on hoitamattomana vaarallisia tauteja, joiden viivästynyt diagnoosi voi aiheuttaa korvattavan potilasvahingon.

Kuntien vastattava syöpäpotilaiden erikoistekniikoin toteutetun kivunhoidon kustannuksista

Helsingin Sanomien yleisönosastossa 5.2.2004 ilmaisimme huolemme tietoomme tulleista tapauksista, joissa kotihoidossa olevat syöpäpotilaat ovat itse joutuneet maksamaan ihon alle tai selkäydintilaan annosteltavat kipulääkkeensä. Osalla potilaista ei ole ollut tähän varaa, ja heidät on sen takia otettu sairaalahoitoon. Tämä on paitsi epäinhimillistä, yhteiskunnan kannalta myös kallista. Tulkintamme mukaan tämä on myös sosiaali- ja terveysministeriön asiasta antaman ohjeen (Dnro 1/54/2002) vastaista. Nämä annostelutavat ovat erikoistekniikoita, jotka sairaalan tai terveyskeskuksen poliklinikka aloittaa, ja jotka vaativat lääkärin valvontaa ja toteuttajaltaan erityisosaamista. Kyse on kotisairaalatyyppisestä hoidosta.

Eero Vuorinen, Voitto Järvimäki, Eija Kalso

Apteekkien yhteistyötoive lääkäreille: Tietokoneelta tulostettu PKV-resepti pitäisi varmentaa leimasimella

PKV-reseptien väärentäminen on valitettavan yleistä Helsingin seudulla. Väärennökset seuraavat aikaansa ja apteekeissa onkin saatu kiinni tietokoneella tulostetun näköisiä väärennettyjä reseptejä. Edelleen apteekkeihin tuodaan myös PKV-reseptejä, joiden päälle on kaatunut kahvia tai muuta sopivaa liuosta. Resepti saattaa myös olla muuten suhruinen ja edellisten toimitusten tarrat irronneita tai irrotettuja. Nämä väärennökset on apteekissa helpompi havaita kuin edellä mainitut tietokonereseptit.

Sinikka Kesseli-Pulkkinen

Syventävä tietopaketti infektioiden kirurgisesta hoidosta

Kirjassa on tiiviissä muodossa katsauksia erilaisista kirurgisesti hoidettavista infektioista. Yli 450 sivulla käsitellään infektiopesäkkeen hallinnan yleisperiaatteet, eri elinten infektioiden hoitotoimet, erikoisongelmat, hoidon tuloksen arviointi ja lopuksi kirurgisten infektioiden mikrobilääkehoidon perusteet.

Arto Rantala