77901 osumaa

Masennuslääkkeiden käyttö lisääntyi, mutta kustannukset alenivat vuonna 2003

Masennuslääkkeistä sai Kelalta vuonna 2003 korvausta noin 300 000 henkilöä. Määrä kasvoi yli kymmenellä tuhannella, mutta lääkkeiden kustannukset pienenivät yli 5 miljoonaa euroa. Geneeriset valmisteet, lääkevaihto ja lisääntynyt hintakilpailu ovat vaikuttaneet eniten sitalopraamin myynnin arvoon. Mirtatsapiini nousi vuoden 2003 aikana toiseksi eniten käytetyksi masennuslääkkeeksi sitalopraamin jälkeen.

Timo Klaukka - Juhana E. Idänpään-Heikkilä

Lasten masennuslääketutkimuksille huutia

Tällä palstalla on seurattu keskustelua SRRI-lääkkeiden heikosta tehosta ja itsemurhariskeistä lasten masennuksen hoidossa (SLL 2003;58:4828 ja 4017 sekä 2004;59:1274, 1273 ja 177). Nyt australialainen tiedemiesryhmä on arvioinut kriittisesti seitsemän aiheesta julkaistua tutkimusta, joista kuudessa vertailu oli tehty lumelääkkeeseen. BMJ:ssa julkaistu arvio on murskaava. Tutkijoiden johtopäätökset SRRI-lääkkeiden tehosta lasten masennuksessa ovat olleet liioiteltuja. Toipuminen lumelääkeryhmässä on ollut vahva ja aktiivilääkkeen etu on jäänyt kliinisesti kyseenalaiseksi. Haittavaikutuksia on mitätöity. Ryhmän mukaan depressiolääkkeitä ei voi suositella lasten masennuksen hoitoon ja lääketutkimuksien tulosten laatua olisi pitänyt arvioida paremmin ennen niiden julkaisemista.

Juhana Idänpään-Heikkilä

Piraattilääke myynnissä Ruotsissa

Ruotsin lääkevalvontaviranomainen (Läkemedelsverket) varoittaa yleisöä maassa luvattomasti myynnissä olevasta, ihosairauksiin käytettävästä 999-salvasta, joka on ilmeisesti alkuperältään kiinalainen. Valmisteesta on löytynyt deksametasonia. Ruotsissa oli vuonna 1997 luvattomasti myynnissä samantapainen salva, ja viranomaiset joutuivat myös puuttumaan vuotta myöhemmin Boråsista käynnistyneeseen mm. triamkinoliinia sisältäneen Psorial-nimisen salvan postimyyntiin. Piraattilääkkeet ovat jo huolena Pohjoismaissakin, kuten Tanskasta ja Ruotsista löytyneet luvattomat tuotteet (SLL 2003; 58:4715 ja 2004;59:927) osoittavat.

Juhana Idänpään-Heikkilä

Lääketutkimuksen maakohtaisissa ohjeissa myöhästelyä

Vuonna 2001 hyväksytty EU:n lääketutkimusdirektiivi tulee kansallisesti voimaan kuluvan vuoden toukokuun alussa. Britannia, Tanska, Ruotsi, Ranska, Saksa, Irlanti, Italia, Espanja, Itävalta ja Belgia ovat julkistaneet direktiivin voimaansaattamisen laki- ja säännösluonnokset jo vuonna 2003 ja pysynevät siten säädetyssä määräajassa. Maaliskuussa tehdyn selvityksen mukaan Kreikka, Portugali ja Suomi ovat jälkijunassa ja saattavat myöhästyä direktiivin voimaansaattamisessa. Paitsi kansallisia lainsäädännön muutoksia, voimaantuloon liittyy yksitoista erillistä ohjeistoa, joiden arvioidaan käsittävän yhteensä noin 200 sivua.

Juhana Idänpään-Heikkilä

Aldosteronin estäjä hyväksytty

Spironolaktonia selektiivisempi aldosteronin estäjä eplerenoni (Inspra, Pfizer) on hyväksytty käyttöön Alankomaissa ja sen ennustetaan tulevan muihin EU-maihin nk. tunnustamismenettelyn kautta lähikuukausina. Lääke sopii erityisesti sydämen toiminnanvajeeseen äskettäin sairastetun infarktin jälkeen. Selektiivisyys vähentää haittavaikutuksia, kuten gynekomastiaa, impotenssia ja kuukautishäiriöitä, jotka ovat rajoittaneet spironolaktonin käyttöä. Yli 6600 potilasta käsittäneessä EPHESUS-tutkimuksessa eplerenonin lisääminen tavanomaiseen infarktin jälkihoitoon vähensi sekä uudelleen sairastumista että kuolleisuutta merkittävästi enemmän kuin lumelääke.

Juhana Idänpään-Heikkilä

HDL-kolesterolin kohottaja kehitteillä

Torsetrapibi-niminen aine 120 mg:n vuorokausiannoksena nosti HDL-kolesterolia 46 % ja kaksi kertaa suurempi päiväannos 106 % 19 potilasta käsittäneessä kehittelytutkimuksessa. LDL-kolesterolissa tapahtui samalla laskua. Aine näyttäisi mm. estävän kolesterolijohdannaisten kuljetusproteiinia (CETP), jonka mm. oletetaan siirtävän LDL-kolesterolia maksasta verisuonten seinämiin. Tutkijat haluavat selvittää, miten näin aiheutettu matalan HDL-kolesterolin nousu vähentäisi riskiä sairastua sydän- ja verisuonitauteihin. Myös aineen mahdollisista haitta- ja yhteisvaikutuksista kaivataan runsaasti lisätietoa, joiden hankkimiseen kulunee vielä vuosia. Parhaassa tapauksessa aineen uudesta vaikutusmekanismista saattaa olla hyötyä mm. statiinien käyttäjille.

Juhana Idänpään-Heikkilä

Lääkkeiden ympäristövaikutuksista EU-direktiivi

Ruotsi on ponnekkaasti ajanut läpi EU-direktiiviä ehkäisemään lääkkeiden haitallisia ympäristövaikutuksia. Sekä europarlamentti että EU-komissio ovat sen jo hyväksyneet ja ministerineuvoston käsittelyn jälkeen direktiivi hyväksyttäneen lopullisesti vielä kuluvan vuoden toukokuun alussa. Ruotsin huolia lääkkeiden ympäristövaikutuksista on käsitelty aikaisemmin tällä palstalla (SLL 2003;58:659). Erityisesti ovat askarruttaneet hormonien, antibioottien ja viruslääkkeiden jäämät ympäristössä, kuten vesistöissä, samoin fluorokinoliinien ja tetrasykliinien tunnetusti hidas eliminaatio. Niiden vaikutuksia mm. kaloihin, pieniin äyriäisiin ja levään on tutkittu. On myös havaittu, että kun ibuprofeenin puoliintumisaika luonnossa on alle vuorokausi, naprokseenilla se on yli vuosi. Berliiniläiset saavat juomavedessään neljää eri lääkettä pieninä määrinä. Ruotsin viranomaiset ovat luokittelemassa kaikki noin 6 000 lääkevalmistetta niiden ympäristövaikutuksien mukaisesti.

Juhana Idänpään-Heikkilä

Miksi suolistotukospotilas muuttui siniseksi ja sekavaksi?

64-vuotias mies hakeutui terveyskeskukseen vatsakipujen takia. Hänellä oli perussairauksina tablettihoitoinen diabetes, yleistynyt arterioskleroosi ja essentiaali hypertonia. Hänet otettiin vuodeosastolle seurantaan. Parin päivän seurannan aikana potilaan vatsa muuttui pömpöksi ja CRP-arvo nousi 165:een. Hänet lähetettiin ohutsuolitukoksen kuvan takia keskussairaalan päivystyspoliklinikalle. Natiivivatsakuvauksessa ei havaittu ilmaa vapaassa vatsaontelossa.

Vesa Lund

Lääkäriliitto Fimnet Lääkärilehti Potilaanlaakarilehti Lääkäripäivät Lääkärikompassi Erikoisalani Lääkäri 2030