78088 osumaa

Tilaaja-tuottajamalli yleistyy suurissa kaupungeissa

Suuret kaupungit laajentavat tilaaja-tuottajamallia kiinteistöpalveluista ja kunnallistekniikasta muihin palveluihin. Eniten odotuksia mallin hyödyistä on sosiaali- ja terveystoimessa. Monissa kaupungeissa kustannustehokkuus on lisääntynyt mallin ansiosta. Myös suunnitelmallisuus samoin kuin tietoisuus laadusta ja kustannuksista ovat parantuneet. Nämä asiat tulevat ilmi Efektia Oy:n raportista, jonka tavoitteena oli koota tietoa ja vertailla kaupunkien kokemuksia tilaaja-tuottajamallin sovellutuksista.

Ulla Toikkanen

Tarvitaan muutakin kuin EBM:ää

Lääketieteen osaaminen perustuu kovan tieteen kulmakiviin: anatomiaan, fysiologiaan, biokemiaan, patologiaan, mikrobiologiaan ja farmakologiaan. Näiden parissa opiskeluaika vierähtää, mutta sen jälkeen lääkäri kohtaakin pahasti tieteellistä maailmaa sekoittavan tekijän: potilaan tunteineen, elämäntilanteineen, luonteenpiirteineen, arvoineen ja odotuksineen. Lancetin tuoreessa pääkirjoituksessa arvioidaan, että puolet sairastamisesta liittyy psykososiaalisiin tekijöihin. USA:ssa lääketieteellisen instituutin (IOM) asiantuntijat suosittelevatkin, että lääketieteen opetukseen liitettäisiin kattavasti sekä opiskeluaikana että sen jälkeen kuusi teemaa: mielen ja ruumiin yhteys, potilaan elämäntapa, lääkärin rooli ja käyttäytyminen, potilaan ja lääkärin välinen vuorovaikutus, terveydenhuollon sosiaaliset ja kulttuuriset näkökohdat ja terveyspolitiikka ja talous (1).

Päivi Hietanen

Identiteettiä vahvistava peilaus somaattisissa hoitosuhteissa

Somaattinen sairaus hoitoineen voi heikentää ihmisen autonomian perustana olevaa kykyä itsesäätelyyn. Sairaus voi muuttaa kehon fysiologisia viestejä niin, että emotionaalinen perustila siirtyy mielihyvän sävyttämästä hyvänolontunteesta epävarmuuden, pahanolon ja kivulloisuuden suuntaan. Emotionaalisen taseen heilahtaessa pahanolon suuntaan, ihminen tulee epävarmaksi itsestään ja muuttuu loukkaantumisherkäksi. Nämä muutokset heijastuvat ihmisen sosiaalisiin suhteisiin ja vaikuttavat käyttäytymiseen ja toimintakykyyn.

Irja Idman

Lyhyesti: Ikäsyrjintää statiinien käytössä?

Statiinien hyödyllisyys sekundaaripreventiossa on osoitettu ainakin 80. ikävuoteen saakka. Ontariossa selvitettiin lähes 400 000 ikääntyvän sydän- ja verisuonitautipotilaan (> 65 v) aineistossa statiinien käyttöä. Vain 19 % käytti statiineja. Käyttäjät olivat nuorempia, useammin miehiä, sepelvatimotautisia, ja he olivat useammin korkeasta sosiaaliluokasta ja kaupungeista. Matalan, keskitason ja korkean riskin ryhmissä käyttäjiä oli - yllättäen - 38 %, 27 % ja 23 %. Statiinien käyttö väheni lineaarisesti mitä iäkkäämmästä ja korkeamman riskin potilaasta oli kyse siten, että yli 80-vuotiasta korkean riskin potilaista enää 4 % käytti statiineja. Ilmeisesti statiinien käytön hyödyistä iäkkäillä, korkean riskin potilailla on edelleen väärinkäsityksiä.

Kaisu Pitkälä

Lyhyesti: Anti-IgE-vasta-ainehoito hyödyttää vaikeita astmaatikkoja

Kahden monikeskustutkimuksen tulosten perusteella arvioitiin, keille allergisista astmaatikoista olisi hyötyä omalitsumabista, anti-IgE-vasta-ainehoidosta. Potilaita oli aktiiviryhmässä 542 ja lumehoidossa 528. Lääke annosteltiin neljästi viikossa 16 viikon ajan ihon alle, annos oli 0,016 mg/kg/IgE (IU/ml); kaikilla oli käytössä stabiilina pidettävä inhaloitava beklometasonihoito. Hoidosta hyötyivät eniten ne, joilla oli käytössä suuri annos (> 800 myyg/pv) beklometasonia, joilla oli useita päivystyskäyntejä hiljattain astman takia sekä ne joiden ventilaatiofunktiot olivat kehnompia. Aktiivia hoitoa tuli jatkaa vähintään 12 viikon ajan, jotta vaste saatiin näkyviin.

Hannu Puolijoki

Nebulisoitua morfiinia COPD:n hengenahdistukseen?

Nebulisaattorilla annetun morfiinin on todettu helpottavan hengenahdistusta ainakin joissakin sairauksissa. Näin annettua lääkitystä on siedetty tutkimuksissa kohtalaisen hyvin, eikä vakavia sivuvaikutuksia ole merkittävästi ilmaantunut. Keuhkoahtaumatautia sairastavat lienevät kuitenkin viimeksi mainitun suhteen ehkä sydänpotilaita tai keuhkofibroosia sairastavia suuremmassa riskissä.

Hannu Puolijoki

Synnynnäinen piilokiveksisyys lisääntyy

Synnynnäinen piilokiveksisyys lisää myöhemmän kivessyövän ja huonon siemennesteen mahdollisuutta. Piilokiveksisyys on aikaisemmin luokiteltu pieneksi epämuodostumaksi. Sen esiintyvyys on länsimaissa vaihdellut suuresti, osittain diagnostiikan vaihtelemisenkin takia. Aikaisemmin on todettu, että tanskalaisten miesten siemenneste on huonompaa kuin muiden pohjoismaalaisten, samoin kivessyöpä on Tanskassa yleisempää. Tähän havaintoon sopien näyttää myös piilokiveksisyys olevan siellä yleistä. Vuosina 1997-2001 kerätyssä tanskalaisessa aineistossa ongelma todettiin heti syntymän jälkeen 9 %:lla pojista. Kun vastasyntyneet kutsuttiin uuteen tutkimukseen 3 kk:n kuluttua, piilokiveksisyyden esiintyvyys oli vielä 2,4 %. Vastaavat luvut suomalaisessa aineistossa olivat 1,9 % ja 1,0 %. Tanskan luvut olivat nyt huomattavasti suuremmat kuin 40 vuotta aiemmin tehdyssä tutkimuksessa. Geneettisten syiden lisäksi piilokiveksisyys voi johtua ympäristövaikutuksesta, erityisesti endokrinologisiin järjestelmiin vaikuttavista kemikaaleista. Ilmeisesti tämän suhteellisen vähäiseksi luokitellun epämuodostuman yleistyminen heijastaa myöhemmin uhkaavaa, mahdollisesti hyvinkin mittavaa miesten lisääntymisterveyden alenemisen riskiä.

Pertti Kirkinen

Lääkäriliitto Fimnet Lääkärilehti Potilaanlaakarilehti Lääkäripäivät Lääkärikompassi Erikoisalani Lääkärilehden työpaikat