78088 osumaa

Nikotiinikorvaushoidosta raskauden aikana tarvitaan enemmän tietoa

Nikotiinikorvaushoitoa käsitellään BMJ:n tuoreessa pääkirjoituksessa. Kirjoittaja pohtii eri annostelutapojen vaikutuksia ja toteaa tietojen niistä olevan edelleen puutteelliset (BMJ 2004;328:965–6). Hän pohtii myös liiallisen nikotiininkorvauksen haittoja sikiölle. Nikotiinin nopeampi eliminoituminen raskauden aikana johtaa teoriassa lisääntyneeseen käyttöön sai nikotiinin sitten tupakasta tai korvaushoidosta. Englantilaisessa hoitosuosituksessa todetaankin varovaisesti, että korvaushoidosta saattaa olla hyötyä sekä äidille että sikiölle, jos se johtaa tupakoinnin lopettamiseen. Aiemmassa pienessä tutkimuksessa korvaushoitoa käyttäneiden naisten lapset olivat lumeryhmän lapsia painavampia. Todennäköisin syy siihen on häkäaltistuksen loppuminen. Korvaushoidon tehosta ja turvallisuudesta tarvitaan selvää näyttöä oikein tehdyistä kliinisistä tutkimuksista.

Kihti ja alkoholi – vihdoin kovaa dataa

Vuonna 1986 Yhdysvalloissa aloitettiin terveydenhuollon ammattilaisten seurantatutkimus, jossa mm. selvitettiin vuoteen 1998 asti miesten terveyden kehittymistä. Seurannassa oli mukana 47 150 kihditöntä miestä, joista 730:lle ilmaantui kliinisesti arvioiden kihti. Kun verrattiin kihdin saaneita ja kihdittöminä pysyneitä, todettiin merkitsevä trendi puhtaaksi etanoliksi laskettujen alkoholijuomien kulutuksen ja kihdin ilmaantumisen välillä. Verrattuna täysraittiisiin 10–15 g etanolia vuorokaudessa nauttivilla oli 1,32-kertainen kihdin riski, 15–30 g/vrk:ssa nauttivilla 1,49-kertainen, 30–50 g/vrk 1,96-kertainen ja yli 50 g/vrk 2,53-kertainen. Mielenkiintoista oli, että oluen juominen oli erityisen voimakas kihdin iriski. Pari kaljaa päivässä aiheutti 2,5-kertaisen kihtiriskin suurenemisen verrattuna täysraittiuteen; vastaava määrä etanolia suurensi riskiä 1,6-kertaiseksi, mutta viinin nauttiminen ei lisännyt riskiä lainkaan.

Terveydenhuollon investointien nykyistä parempi hyödyntäminen

Terveyspoliittisessa keskustelussa pulpahtaa silloin tällöin esiin kysymys, ovatko Suomen terveydenhuollon suuret rakennus- ja laiteinvestoinnit optimaalisessa käytössä. Viimeksi asian otti esille sosiaali- ja terveysministeriö, joka ehdotti erityispoliklinikkatoimintaa EML:n poistamisen korvikkeeksi lääkäreille. Yksinkertaisimmalla matematiikalla idea tuntuu hyvältä: rakennusten ja laitteiden käyttö virka-ajan jälkeen parantaisi niiden käyttöastetta ja olisi omiaan vähentämään terveydenhuollon kuluja.

Taito Pekkarinen

Bättre utnyttjande av investeringar

Frågan om de stora investeringarna i byggnader och apparatur i Finlands hälso- och sjukvård utnyttjas optimalt dyker emellanåt upp i den hälsopolitiska debatten. Senast tog social- och hälsovårdsministern upp frågan genom förslaget om specialpoliklinisk verksamhet som ersättning när specialavgiftsklassen, EML, avskaffas. Enkelt kalkylerat synes tanken klok: när byggnader och apparatur används efter tjänstetid förbättras utnyttjandegraden, vilket är ägnat att minska hälso- och sjukvårdens kostnader.

Taito Pekkarinen

Lääkäriliitto Fimnet Lääkärilehti Potilaanlaakarilehti Lääkäripäivät Lääkärikompassi Erikoisalani Lääkärilehden työpaikat