Äkillinen hengenahdistus

48-vuotias kroonista keuhkoputkentulehdusta sairastava nainen hakeutui aluesairaalan päivystyspoliklinikalle äkillisesti alkaneen hengitysvaikeuden vuoksi. Krooninen keuhkoputkentulehdus ei liiemmin vaivannut ja ainoana lääkkeenä oli ipratropiumin ja fenoterolin yhdistelmä (Atrovent comp) tarvittaessa. Nykytilanne ei potilaan mukaan muistuttanut aiempia kohtauksia, tämänkertainen alkoi nopeammin ja oli erityisen hankala.

Juho Nummi

Kiire - mutta mihin?

Kiire on subjektiivinen ilmiö, jolla on usein myös objektiiviset, mitattavissa olevat taustatekijät. On kiire, koska on yksinkertaisesti liian vähän aikaa suoriutua tietystä tehtävästä. Kiireellinen on sana, jota käytetään, kun haluamme ilmaista, että jokin asia on erityisen tärkeä, johon on nopeasti reagoitava tai joka vaatii välitöntä huomiota. Kirjeessä sana exprès tarkoittaa, että kirje pitää hoitaa määränpäähänsä nopeasti, ilman viivytyksiä, ja nopeinta reittiä.

Claes Andersson

Suomalaisten aikuisten ruokavalion nykypiirteet

-Aikuisväestön ruokavaliotutkimus Finravinto suoritettiin keväällä 2002 väestöryhmien ruokavalintojen ja ravinnonsaannin selvittämiseksi.

Marja-Leena Ovaskainen - Heli Reinivuo - Heli Tapanainen, Satu Männistö - Heikki Pakkala - Liisa Valsta

Sars - uusiin uhkiin valmistautumista

-Kansainvälisen sars-epidemian aiheuttama toiminta Suomessa antoi arvokasta kokemusta odottamattomien tartuntatautiuhkien torjumiseen ja korosti varautumisen merkitystä. Uusien tutkimustietojen tulkinta, niiden käytäntöön soveltaminen, suositusten ja ohjeiden päivittäminen sekä viestintä yleisölle olivat suuri haaste viranomaisille.

Petri Ruutu - Outi Lyytikäinen - Markku Kuusi - Pekka Nuorti, Maija Lappalainen - Heli Siikamäki - Kaisa Huotari, Sars-Yhteistyöryhmä

Bioterrorismi

Yliopistollisen keskussairaalan mikrobiologian laboratorion lääkäri soittaa Kansanterveyslaitoksen infektiolääkärille kertoakseen, että neljän potilaan veriviljelynäytteistä on lyhyen ajan sisällä löytynyt epätavallinen mikrobi. Kyseisen mikrobin aiheuttamia sepsiksiä tavataan Suomessa normaalivuosina vain 3-5 ja yleensä potilailla, joilla on jokin vakava perustauti. Nyt potilaat olivat perusterveitä työikäisiä henkilöitä. Ensimmäisessä haastattelussa ei oltu saatu viitteitä mahdollisesta tartuntalähteestä tai -tavasta. Viisi päivää myöhemmin sairaalaan otetaan uusi potilas, jolla on septisen kuumeen lisäksi niveltulehdus. Sekä veriviljelystä että nivelpunktaatista kasvaa jälleen sama mikrobi. Potilaita tulee seuraavina päivinä vielä neljä lisää, ja heidän kertomansa mukaan myös muilla perheenjäsenillä oli ollut kuumetta ja kurkkukipua. Muissa sairaanhoitopiireissä ei todeta samanlaisia tautitapauksia. Uudessa haastattelututkimuksessa päästään mahdollisen alkulähteen jäljille, ja mikrobiologinen analyysi vahvistaa epäilyn. Melko harvinainen ulkomainen herkkuruoka vedetään nopeasti markkinoilta. Uusia tapauksia ilmenee seuraavalla viikolla vielä muutamia.

Pauli Leinikki

Yhteistyö ja työnjako pääkaupunkiseudulla

Lääkärilehden artikkeli Outi Seppälän reseptistä muutospaineiden keskellä olevalle Helsingin terveydenhuollolle (SLL 12/2004, s. 1233-5) toi esille runsaasti tärkeitä kehittämistarpeita. Osaan näistä on jo puututtu ja esimerkiksi tiedonsiirtoa erikoissairaanhoidon ja pääkaupunkiseudun terveyskeskusten välillä parannetaan ottamalla käyttöön sähköiset lähetteet ja hoitopalautteet. Lisäksi rakennettavan aluetietojärjestelmän avulla voidaan potilaan luvalla tutkia toisen organisaation hoitotietoja.

Juha Tuominen

Ei voi olla totta... vai onko sittenkin?

Kun sairaalassamme siirryttiin ns. Friedewaldin kaavaan perustuvasta laskennallisesta LDL-kolesterolipitoisuuden määrityksestä suoraan määritykseen, alkoivat potilaiden LDL-kolesterolitasot kummasti muuttua. Syynä kyseinen suora määritys. Jaksoin ihmetellä hiukan epäuskoisena arvoja. Epäilevä hämmästykseni heräsi varsinkin sen jälkeen, kun joidenkin potilaiden HDL- ja LDL-kolesterolipitoisuuksien summa oli suurempi kuin seerumin kokonaiskolesteroli.

Leena Koivunen

Lipoproteiiniarvojen määritysmenetelmiin liittyy virheitä ja huomattava biologinen vaihtelu

Sisätautien erikoislääkäri Leena Koivusen kysymykset LDL-kolesterolin määrittämisestä ovat erittäin ajankohtaisia uuden hyperlipidemiasuosituksen ilmestyessä tänä keväänä. Suositus esittää entistä pienempiä LDL-kolesterolipitoisuuksia hoidon tavoitteeksi, mutta se ei silti ota kantaa LDL-kolesterolipitoisuuden mittausmenetelmään.

Markku Savolainen

Proteiinit ja verenpaine

Luin juuri Jaakko Tuomilehdon ja työtovereiden erinomaisen artikkelin maidon peptidien verenpainevaikutuksista (1). On syytä huomata, että proteiinilla yleensäkin on systolista ja diastolista verenpainetta alentava vaikutus (2). Valitettavasti proteiineihin liittyvän yleisen pelottelukampanjan vuoksi nämä havainnot ovat painuneet varsin tehokkaasti unholaan. Runsaan proteiinin saannin on väitetty aiheuttavan mitä ihmeellisempiä haittavaikutuksia, mutta näille väitteille ei löydy mitään tieteellistä näyttöä (2). Niinpä olisikin syytä ruveta kriittisesti tarkastelemaan vanhoja proteiiniuskomuksia ja ottaa huomioon se, että proteiineilla on muitakin funktiota elimistössä kuin vain tarjota minimaalinen typpiannos elämän ylläpitämiseksi. Emeritusprofessori Antti Aro kirjoittikin vastikään, että tutkimuksissa on meilläkin aihetta kiinnittää asiaan huomiota ja selvittää tavallista runsaammin proteiineja sisältävien ruokavalioiden pitkäaikaisvaikutuksia sokeri- ja rasva-aineenvaihduntaan (3).

Anssi Manninen

Piikki vai suukapula?

Suomeen tuli vuonna 2003 runsaat 3200 turvapaikanhakijaa. Heistä noin 1300:n hakemus katsottiin ilmeisen perusteettomaksi ns. nopeutetussa käsittelyssä (käytännössä 1-2 kk). Lisäksi Dublinin sopimuksen perusteella palautettiin lähes 500 turvapaikanhakijaa ensimmäiseen turvalliseen maahan, jonka kautta he olivat Suomeen saapuneet. Oletettavissa on, että pikakäännytykset ja Dublin-palautukset lisääntyvät lähivuosina. Syynä tähän on kasvanut turvapaikanhakuturismi, jolla lähinnä Itä-Euroopan vähemmistökansallisuudet pyrkivät hakemaan inhimillisempää kohtelua ja kansainvälistä huomiota surkealle asemalleen.

Anna-Maija Salmi