Tuberkuloosin torjunta Aasiassa sai potkua Sars-epidemiasta

Maaliskuun 24. päivä on pyhitetty tuberkuloosille. Maailman terveysjärjestön tämänvuotisen tubi-päivän teema on Eye on the Goal (katse tavoitteessa), joka muistuttaa jäsenmaita, yhteistyökumppaneita ja rahoittajia tavoitteiden saavuttamisesta. WHO:n läntisen Tyynenmeren alueella tavoitteena on tubitaakan puolittaminen vuoteen 2010 mennessä.

Seppo Suomela

Uusi palvelu: www.etsilaakari.fi

Internetistä voi etsiä tietoa sairauksista, hoito-ohjeista ja hoitopaikoista. Selkeä ja monipuolinen lääkärin hakupalvelu on kuitenkin puuttunut. Uusi Etsi lääkäri -palvelu mahdollistaa lääkärin vastaanotolle hakeutumisen internetin kautta. Palvelu on Suomen Lääkäriliiton, Fennomed Oy:n ja Coronaria Oy:n yhteistyössä kehittämä palvelu kuluttajille.

Paraneeko kauniissa sairaalassa nopeammin kuin epäviihtyisässä?

Julkisen rahan niukkuus? Estetiikka? Lääketieteen ammattilaisten vaatimukset? Arkkitehtien ambitiot? Suomen yhdessä uusimmista ja varmasti myös kauneimmista sairaaloista pohdittiin maaliskuun alussa terveyden ja suunnittelun yhteismitallisuutta.

Ulla Järvi

Vanha sairaalarakennus muovautuu jähmeästi moderneihin vaatimuksiin

- Ei ennen rakennettu huonompia sairaaloita kuin nykyisinkään, mutta ne suunniteltiin vastaamaan sairaanhoidon tarpeita 1950-luvulla. Vuosikymmenet ovat mullistaneet hoitokäytännöt, joten nykysairaaloiden pitäisi muuntautua uuteen aikaan, sanoo arkkitehti Mikael Paatela.

Ulla Järvi

Ruisleivällä myönteinen vaikutus terveiden ihmisten glukoosiaineenvaihduntaan

Kuopion yliopiston kliinisen ravitsemustieteen laitokselta väitellyt laillistettu ravitsemusterapeutti Katri Juntunen toteaa, että ruisleivän syömisen jälkeen veren glukoosipitoisuuden säätelyssä tarvitaan vähemmän insuliinia kuin vehnäleivän nauttimisen jälkeen. Väitöskirjan kolmen osatutkimuksen tavoitteena oli paitsi tutkia ruisleivän syömisen vaikutuksia aterianjälkeisiin veren glukoosi- ja insuliinivasteisiin myös selvittää mekanismeja ja ruisleivässä olevia tekijöitä, jotka vaikuttavat näihin vasteisiin.

Ulla Toikkanen

Rintasyövän hoidon heikoin lenkki?

Suomessa rintasyöpään sairastuvalla naisella käy hyvä tuuri verrattuna etelämpänä eläviin kanssasisariinsa - mahdollisuus elää pitkään sairastumisesta huolimatta on meillä Euroopan parhaita. Parantuneen ennusteen taustalla on toimiva hoitoketju varhaisesta diagnostiikasta erikoistuneiden moniammatillisten tiimien leikkaus-, säde- ja lääkehoitoihin. Siksi tulevaisuudesta herääkin huoli, kun tässä lehdessä julkaistavassa Virosen tekemässä selvityksessä todetaan, että pääkaupunkiseudulla enää viidennes rintasyöpädiagnostiikasta tehdään julkisessa terveydenhuollossa. On todennäköistä, että tämä johtuu osin resurssiongelmista, sillä julkisen terveydenhuollon potilaista merkittävästi suurempi osa pitää tutkimuksiin pääsyä liian hitaana verrattuna yksityissektorin potilaisiin.

Päivi Hietanen

Rintasyövän diagnostiikka

- Rintasyövän mahdollisimman varhainen toteaminen on tärkeää, koska se vaikuttaa potilaan ennusteeseen.

Heli Reinikainen - Tarja Rissanen - Eija Pääkkö

Rintasyövän leikkaushoito

- Rintasyövän kirurginen hoito räätälöidään yksilöllisesti ottaen huomioon paitsi taudin laajuus ja ennuste, myös potilaan tarpeet ja toivomukset. Syövän takia menetetty rinta rekonstruoidaan yhä useammin jo syöpäleikkauksen yhteydessä. Onkoplastisen kirurgian avulla voidaan laajentaa rinnan säästävän leikkauksen käyttömahdollisuuksia sekä parantaa kosmeettisia tuloksia.

Marjut Leidenius

Rintasyöpäleikkauksen jälkeiset liitännäishoidot

- Rintasyöpäleikkauksen jälkeisten liitännäishoitojen valintaan vaikuttavat kasvaimen arvioitu ennuste ja biologiset ominaisuudet, joista tärkein on estrogeeni- ja progesteronireseptorien esiintyminen.

Riikka Huovinen - Heikki Joensuu

Lyhyesti: Raskaus ennen rintasyöpädiagnoosia huonontaa ennustetta

Naisen kokonaisrintasyöpäriski pienenee, jos hän saa useita lapsia nuorella iällä. Raskauden aikainen hormonimyrsky voi toisaalta kiihdyttää olemassa olevien syöpäsolujen kasvua. Alle 44-vuotiailla naisilla, jotka ovat synnyttäneet alle 2 vuotta ennen rintasyöpädiagnoosia, on rintasyövän ennuste selvästi huonompi kuin synnyttämättömillä. Viiden vuoden seurannan jälkeen äskettäin synnyttäneistä rintasyöpäpotilaista oli kuollut 28 %, kun synnyttämättömistä oli kuollut 16 %. Askettäin synnyttäneillä naisilla oli useammin kainalon imusolmukkeissa etäpesäkkeitä (58 %) kuin synnyttämättömillä (41 %) ja äskettäin synnyttäneiden kasvaimet olivat useammin estrogeenireseptorinegatiivisia kuin synnyttämättömien. Kasvaimen koossa tai erilaistumisasteessa ei ollut eroa.

Sirkku Jyrkkiö