Klamydian torjuntaohjelma pikaisesti pystyyn

Klamydiatartunnat ovat lisääntyneet Suomessa vuodesta 1995 lähtien. Klamydiaa esiintyy yhä enemmän nuorilla, alle 20-vuotiailla naisilla. Valtaosa tartunnan saaneista henkilöistä on oireettomia, ja he tartuttavat tautia eteenpäin uusissa seksisuhteissaan. Klamydian diagnostisoimiseksi on luotettava testi, ja hoito sujuu helposti kerta-annoksella atsitromysiiniä. Kynnyskysymys onkin se, kuinka ihmiset motivoidaan käymään testeissä.

Ulla Toikkanen

HIV:n hoitotulokset parantuneet huomattavasti Suomessa

HAART-hoitona (highly active antiretroviral therapy) käytetään tavallisesti 3 HIV-lääkkeen yhdistelmää. Erikoislääkäri Matti Ristola Hyksin infektiosairauksien klinikasta sanoo, että HIV-infektion ennuste on parantunut merkittävästi 1996-97 käyttöön otetun HAART-hoidon ansiosta. Vuonna 1997 saavutettiin 2 prosentin kuolleisuus HIV/AIDS-potilaiden hoidossa (kuvio 1).

Ulla Toikkanen

Lääninhallitukselta päätös Husin syöpähoidosta

Jopa yli 20 kokenutta syöpäsairauksien erikoislääkäriä on eronnut viroistaan Husin syöpätautien klinikassa 6-7 viime vuoden aikana. Husin syöpätautien klinikan ongelmat eivät siten ole perustuneet pelkästään taloudellisten toimintaedellytysten riittämättömyyteen, vaan myös henkilöstöhallinnon ongelmiin, arvioi Etelä-Suomen lääninhallitus päätöksessään syöpäpotilaiden hoidosta Husin syöpätautien klinikassa.

Mielenterveys tarvitsee oman Pohjois-Karjala -projektinsa

Mielenterveyskysymykset tarvitsevat oman Pohjois-Karjala-projektinsa, katsoo työnjakoa ja työrasitusta mielenterveyspalveluissa selvittänyt työryhmä. Työrasituksen ja työnjakoon liittyvien kysymysten taustalla vaikuttaa väestön psyykkinen pahoinvointi, jota aiheuttaa viime vuosien yhteiskunnallinen murrosvaihe ja jota ei voi ratkoa pelkästään sosiaali- ja terveydenhuollon voimin, työryhmä arvioi. Työryhmä peräänkuuluttaakin sekä laajaa kansallista hanketta mielenterveyden edistämiseksi että yhteiskuntapoliittista keskustelua väestön pahoinvoinnin syistä.

Suvi Sariola

Akupunktio on tehokas hoito migreeniin

Akupunktiolla hoidetut migreenipotilaat tarvitsivat vähemmän lääkkeitä ja lääkärin hoitoa kuin verrokit. He olivat myös vähemmän poissa työstä migreenin takia, todetaan brittitutkimuksessa (BMJ 2004;328:744-7). Tutkimukseen värvättiin 401 18-65-vuotiasta päänsärkypotilasta yleislääkärin vastaanotolta. Päänsärkykohtauksia piti olla vähintään kaksi kuukaudessa. Sekoittavat tekijät ja muut tilat, kuten raskaus, suljettiin pois. Potilaat pitivät päänsärkypäiväkirjaa ennen tutkimusta.

Maria Kuronen

Medivire osti Engel Hoivapalvelut

Työterveyspalveluja tuottava Medivire-konserni on laajentanut toimintaansa ostamalla Engel Hoivapalvelut. Myös konsernin omistuspohja muuttuu. Valtio on myynyt oman osuutensa Medivireestä MB Rahastoille.

Astmaa aiheuttava geeni löytyi Suomessa

Pääasiassa suomalaisista tutkijoista koostuva kansainvälinen tutkijaryhmä on tehnyt merkittävän, astman syntyyn ja kehittymiseen liittyvän löydöksen. Tutkimuksessa löydettiin geenialue, jossa sijaitsee kaksi uutta, astmalle altistavaa geeniä. Toisessa geeneistä todettiin selviä muutoksia astmapotilailla.

Monituottajuus ja alueellisuus luovat terveydenhuollon johtajille haasteita

- Tuottajaverkosto muuttuu nopeasti ja tällöin terveydenhuollon johtajilta vaaditaan aivan uudenlaisia taitoja, esimerkiksi laskentaosaamista, totesi perusturvan ja terveydenhuollon toimialajohtaja Erkki Torppa Hämeenlinnasta terveydenhuollon johtajuuden haasteita pohtineessa seminaarissa Tampereen yliopistossa.

Ulla Toikkanen

Lääkärit pakotettiin ihmisoikeusloukkauksiin Irakissa

Irakilaiset lääkärit joutuivat osallistumaan ihmisoikeusloukkauksiin Saddam Husseinin hallinnon aikana Irakissa. Ihmisoikeusloukkaukset koskivat väärien potilasasiakirjojen laatimista, tietojen antamista viranomaisille ilman potilaan suostumusta ja myös osallistumista kidutukseen. Tiedot käyvät ilmi kyselytutkimuksesta, joka julkaistiin JAMA:ssa.

Maira Palosuo

Verisuonikirurgia on kustannustehokasta hoitoa

Alaraajojen valtimonkovettumistauti on yleinen sairaus 60 vuotta täyttäneillä. Lieväoireisen katkokävelyn ennuste on hyvä, jos riskitekijöihin puututaan. Sen sijaan krooninen kriittinen iskemia uhkaa potilaan raajaa ja henkeä. Amputaatioita on tehty Suomessa paljon, ja 80-luvulla ennustettiin, että ne lisääntyvät merkittävästi, ellei kriittisen alaraajaiskemian hoitoon puututa. Leikkausmenetelmien ja endovaskulaaristen hoitomuotojen kehityksen ansiosta verisuonikirurgian mahdollisuudet korjata riittämätöntä valtimoverenkiertoa ovat parantuneet ratkaisevasti. Amputaatioiden ehkäisy on verisuonikirurgian tärkein tehtävä. Viime vuosina useissa sekä koti- että ulkomaisissa julkaisuissa on osoitettu, että amputaatioita voidaan vähentää tekemällä enemmän pitkiä, nivuksesta distaalisuuntaan ulottuvia valtimo-ohituksia. Tässä lehdessä kerrotaan amputaatiotilanteesta HUS-piirissä (Eskelinen ym, s. 1633-38). Vaikka artikkelissa ei varsinaisesti ole analysoitu verisuonikirurgian ja amputaatiolukujen yhteyttä, artikkeli herättää joitakin mielenkiintoisia kysymyksiä.

Michael Luther