Aivoinfarktin etiologia ennustaa uusiutumisriskiä

Aivoinfarktin uusiutumisriski on suurin ensimmäisten viikkojen aikana infarktin tai TIA-oireen jälkeen. Aivoinfarktin uusiutumisriskin riippuvuutta primaari-infarktin etiologiasta tutkittiin analysoimalla neljän väestöpohjaisen tutkimuksen aineistoja, joissa oli mukana 1 709 aivoinfarktin sairastanutta potilasta. Infarkti uusiutui ensimmäisen viikon kuluessa primaari-infarktista 30 potilaalla, ensimmäisen kuukauden kuluessa 72 potilaalla ja kolmen kuukauden kuluessa 113 potilaalla. Aivoinfarktin uusiutumisriski riippui infarktin etiologiasta. Riski oli korkein suurten suonten ateroskleroosista aiheutuneessa infarktissa (OR 2,9 ensimmäisen kuukauden kuluessa). Kardioembolisen aivoinfarktin tai tuntemattomasta syystä aiheutuneen aivoinfarktin riski oli 1 ja pienen suonen ateroskleroosista aiheutuneen infarktin riski oli 0,2. Primaari-infarkteista vain 14 % aiheutui suurten suonten ateroskleroosista, kun sen sijaan ensimmäisen viikon aikana uusiutuneista infarkteista 37 % kuului tähän ryhmään. Kaulavaltimoiden kuvantaminen on keskeisin tutkimus arvioitaessa aivoinfarktin uusiutumisriskiä.

Kari Majamaa

Statiinien käyttö vaihtelee Euroopan maissa - Suomessa keskitasoa

Seerumin kohonneen kolesterolipitoisuuden alentamiseen käytettävien statiinien kulutus oli vuonna 2000 Norjassa neljä kertaa suurempi kuin Italiassa tai Tanskassa. Suomi sijaitsi tarkasteltujen 14 Euroopan maan kulutusluvuissa keskivaiheilla. Lukujen vertailukelpoisuudessa on vielä parantamisen varaa, mutta mitä ilmeisimmin kulutukseen vaikuttavat monet muutkin seikat kuin kolesterolitason korkeus. Myös lääkevalikoima ja -valinnat poikkesivat maasta toiseen.

Jaana Martikainen - Timo Klaukka

Rintasyöpäpotilaan hoitopolun sujuvuus Kyselytutkimuksen tulokset Helsingin ja Espoon alueella

-Rintasyöpäepäilyn herättyä diagnostiikan ja hoitoon pääsyn tulisi sujua aukottoman ja vakiintuneen hoitoketjun mukaisesti, jotta turhia viiveitä voitaisiin välttää ja potilaan huolestuneisuutta vähentää. Kyseessä on työikäisten naisten tavallisin kuolemaan johtava syöpätauti siitä huolimatta, että ennuste on usein hyvä.

Jaana Vironen - Tiina Jahkola

Miten tieteelliseen tutkimukseen osallistuva henkilökunta koki tutkimushallinnon kehittämistoimet?

-Pirkanmaan sairaanhoitopiirissä tieteellisen tutkimustyön hallinnointi keskitettiin vuonna 1998. Tarkoitus oli luoda laadukkaalle tutkimukselle hyvät edellytykset.

Marjo Virkki - Terho Lehtimäki - Pauli Ylitalo - Timo Koivula

Mikä ohjaa lääkärin kliinistä toimintaa ja päätöksentekoa?

-Lääkärin on ammattitoiminnassaan sovellettava koulutuksensa mukaisesti yleisesti hyväksyttäviä ja kokemusperäisiä, perusteltuja menettelytapoja. Artikkelissa käsitellään niitä lähteitä ja keinoja, joiden avulla lääkäri voi löytää yleisesti hyväksytyt menettelytavat.

Matti Isohanni - Jouko Miettunen - Hannu Koponen

Lääkärin työ atk-avusteisessa terveydenhuollossa

-Terveydenhuolto muodostuu lukuisista keskenään hyvin erilaisista toiminnoista. Yhteistä kaikelle on tietointensiivisyys, eettiset periaatteet ja joustava toiminta toimijan tai potilaan yksilöllisen tilanteen edellyttämällä tavalla. Tietojärjestelmien hyväksikäyttöä on lisättävä, jos terveydenhuoltoon kohdistuvista haasteista aiotaan selvitä samalla säilyttäen tähänastiset hyvät tulokset. Tässä kirjoituksessa esitellään lääkärin työhön liittyviä kysymyksiä, joita atk-avusteista terveydenhuoltoa suunniteltaessa on noussut esiin.

Pirkko Kortekangas

Myös työturvallisuuslaki antaa määräyksiä tuberkuloosintorjunnasta

Asiantuntijaryhmän suositus tuberkuloosin torjunnasta sairaalassa (SLL 9/2004, s. 909-16) on ajankohtainen ja hyödyllinen kannanotto edelleen tärkeään asiaan. Asiantuntijaryhmää on syytä vilpittömästi kiittää ja onnitella ansiokkaasta artikkelista.

Asko Aalto, Matti E. Lamberg, Markku Seuri

Miksi vakuutusyhtiöiltä pitää karhuta laskujaan?

Olen kirjoitellut E-lausuntoja ja hoitanut työtapaturmapotilaita vuosien varrella. Nyt laskutan itse vakuutusyhtiöitä ammatinharjoittajana. Työstä veloittamani palkkiot ovat olleet kohtuullisia. Nyt vaan on vieläkin vuoden 2003 kesän laskuja maksamatta.

Pertti Toikkanen

Matkapuhelimet ovat terveysriski muutenkin kuin liikenteessä

Ruotsin ja Saksan säteilyturvakeskusten pääjohtajat antavat ohjeita ja suosituksia kännykkäsäteilyn vähentämiseksi, koska terveysriskejä ei ole voitu varmuudella sulkea pois. Suomessa vastuussa olevat viranomaiset vakuuttelevat matkapuhelinsäteilyn vaarattomuutta, pyrkimyksenään rajata keskustelu pelkästään sähkömagneettisten kenttien lämpövaikutukseen. Biologiset muutokset sivuutetaan.

Seppo Kinnunen

Säteilyturvakeskus: Radiotaajuisen säteilyn haitallisuudesta ei ole näyttöä, kunhanraja-arvoja noudatetaan

Matkapuhelinten ja niiden tukiasemien lähettämän radiotaajuisen sähkömagneettisen säteilyn haitalliset vaikutukset terveyteen ovat viime vuosina olleet enenevässä määrin julkisen keskustelun kohteena. Kyselytutkimusten perusteella voidaan arvioida, että 10- 20% väestöstä arvelee, että kyseiseen säteilyyn voisi liittyä terveydellisiä riskejä ja 0,6-1 % arvelee saavansa oireita matkapuhelimen käytöstä (1).

Kari Jokela, Wendla Paile, Dariusz Leszczynski