Kärsivä ihmiskunta ja lääkärit

Kovin mahtipontinen otsikko, joka minulle on annettu. Voin vain toivoa, että se ei heti ensi näkemältä johda Lääkärilehden lukijaa siirtymään seuraavaan artikkeliin. Kun lähdemme purkamaan sen viestiä, löydämme sanat kärsimys, ihminen ja lääkäri. Tällä kokonaisuudella on jo vastaansanomatonta merkitystä: kärsimys on olennainen osa ihmisenä olemista, ja lääkärin perustehtävä on kärsimyksen vähentäminen. Kysymykseksi nousee miten hyvin toteutamme tätä tehtävää.

Pirjo Mäkelä

Psyykenlääkkeet ja korkea ikä

Sirpa Hartikainen ja Timo Klaukka kirjoittivat psyykenlääkkeiden käytöstä vanhuksilla kriittiseen sävyyn artikkelissaan Psyykenlääkkeiden käyttö kiihtyy korkeaan ikään saakka (SLL 11/2004, s. 1160-1). Käytön huippu niin unilääkkeillä, neurolepteillä kuin masennuslääkkeilläkin osui tutkimuksessa 90. ikävuoden tienoille. Tarvitseeko noin joka kolmas hyvin iäkäs uni- tai rauhoittavia lääkkeitä, vai ovatko ne vain unohtuneet käyttöön, kysyttiin. Vastauksena oli päätelmä, että kaikkein vanhimpien lääkekuormaa olisi vihdoinkin aihetta ryhtyä keventämään.

Airi Sohlman

Kirjoittajat vastaavat Airi Sohlmanille Terveydenhuollon arki ohittaa valitettavan usein hyvän seurannan

Kiitokset kollega Airi Sohlmanille ajatuksia herättävistä kommenteista. Toimme esiin kirjoituksessamme, että kaikkien psyykenlääkkeiden käyttö yleistyy hyvin korkeaan ikään (85-100 vuoteen) saakka. Tiedot perustuivat Kelan kattavaan lääkerekisteriin, joka ei kuitenkaan kerro lääkityksen tarpeesta suhteessa potilaan kliiniseen tilaan, eikä myöskään hoidon tuloksellisuudesta.

Sirpa Hartikainen Timo Klaukka

Avoin koodi ja rauta

GNU/Linux ja avoimen koodin ohjelmistot ovat kaikille tuttuja. Voitaisiinko sama periaate ulottaa myös laitteistoihin?

Erkki Karjalainen

Ajankohtainen oppikirja vanhenemisesta

Olen useiden vuosien ajan toivonut suomenkielisen vanhenemista käsittelevän oppikirjan ilmestymistä. Nyt toive on toteutunut. Jyväskylän yliopiston opettajat ja tutkijat ovat toimittaneet gerontologian oppikirjan lääketieteen, hoitotieteen ja sosiaalityön opiskelijoiden sekä käytännön työssä toimivien työntekijöiden tarpeisiin.

Sirkka-Liisa Kivelä

Uusi opas omalääkärijärjestelmästä

Lääkärisopimuksen allekirjoituspöytäkirjan määräysten mukaisesti asetettiin omalääkärijärjestelmän selvitys- ja kehitystyöryhmä, jossa on ollut edustettuina Kunnallinen työmarkkinalaitos, sosiaali- ja terveysministeriö, Suomen Kuntaliitto ja Suomen Lääkäriliitto. Työskentely aloitettiin laatimalla uusi Omalääkäriopas. Työryhmä kuuli toimintansa alkuvaiheessa perusterveydenhuollon valtakunnallisia asiantuntijoita, joiden näkemyksiä hyödynnettiin oppaan uudistamisessa. Nyt valmistunut opaskirja antaa lukijalleen läpileikkauksen omalääkärijärjestelmän historiasta aina tulevaisuuden haasteisiin asti unohtamatta omalääkäreiden palkkausjärjestelmän esittelyä. Sitä voidaan käyttää ohjekirjasena omalääkärijärjestelmän käyttöönottoa suunniteltaessa. Opas on tarkoitettu sekä johtavien lääkäreiden, muiden terveydenhuollon johtajien että kunnan päättäjien avuksi perusterveydenhuoltoa kehitettäessä. Myös käytännön omalääkäri ja hänen tiiminsä voivat hyödyntää opasta toiminnassaan.

Kaisa Nissinen-Paatsamala

Liiton lausunto sosiaali- ja terveysministeriölle: Sähköisten potilastietojen liikuttava joustavasti

Sähköisen potilastietojärjestelmän käyttöönotto on yksi kansallisen terveysprojektin tärkeimmistä tavoitteista, mutta järjestelmän täytyy tukea lääkärin työtä ja potilaan hoitoa eikä vaikeuttaa niitä. Sähköisten potilastietojen on liikuttava joustavasti terveydenhuollon toimipisteestä toiseen, toteaa Lääkäriliitto sosiaali- ja terveysministeriölle antamassaan lausunnossa.

Katja Patronen

Paikallisosastot ovat jäsenten linkki liittoon

Pietarsaaressa valmistaudutaan terveyskeskuksen ja sairaalan fuusioon ja Savonlinnassa etsitään rohtoa lääkärivajeeseen. Lääkäriliiton paikallisosastot eri puolilla maata painiskelevat päivittäin mitä vaihtelevinten kysymysten kanssa. Kaiken työn ja touhun punoo kuitenkin yhteen sama punainen lanka: pyrkimyksenä on välittää jäsenten tuntoja liittoon ja saada vastineeksi tietoa ja tukea.

Katja Patronen

Kansainvälisen terveydenhuollon erityispätevyyksiä myönnetty 58 Kehitysyhteistyöhön kaivataan lisää nuoria lääkäreitä

Kansainvälisessä terveydenhuollossa riittää työsarkaa nuorille lääkäreille, jotka haluavat asiantuntijatehtäviin tai kenttätöihin ulkomaille. Lääkäriliitto on tähän mennessä myöntänyt kansainvälisen terveydenhuollon erityispätevyyden 58 lääkärille. Pääosa heistä on hankkinut työkokemuksensa kehitysmaista. Aivan viime aikoina erityispätevyyksiä ovat saaneet myös Suomen lähialueilla toimineet lääkärit.

Katja Patronen

In memoriam Pirkko Santavuori 29.4.1933-6.2.2004

Professori Pirkko Santavuori menehtyi tapaturmaisesti 6.2.2004. Häntä jäivät kaipaamaan perheen lisäksi lukuisat ystävät, potilaat perheineen sekä työtoverit.