78094 osumaa

Lyhyesti: Yskän syiden selvittelystä ei uutta

Thoraxin Review-sarjassa on käyty läpi yskää ja aiheena on viimeksi ollut pitkittyneen yskän selvittelyssä tarpeelliset tutkimukset. Anamneesi on luonnollisesti tärkein, ja aivan välttämättöminä pidetään keuhkojen röntgenkuvausta sekä spirometrian mahdollisuutta; muu riippuu tapauksesta ja käytettävissä olevista mahdollisuuksista. Systemaattinen lähestyminen oireeseen on tehokkain tapa selvittää ja hoitaa tämän syy. On hyvä muistaa, että esim. negatiivinen tulos ilmateiden hyperreaktiivisuuden mittauksessa ei sulje pois oireen reagoimista inhaloitaviin steroideihin eikä negatiivinen löydös happorefluksin osalta happamattoman refluksin mahdollisuutta. Uusia diagnostisia keinoja perätään.

Hannu Puolijoki

Metformiini ei haittaa sikiön eikä vastasyntyneen kehitystä

Eri vaikeusasteista munasarjojen monirakkulatautia (PCOS) esiintyy 5-20 %:lla hedelmällisessä iässä olevista naisista. Syndroomaan liittyy oligo-amenorrea, hyperandrogensimi, monirakkulaiset munasarjat, insuliiniresistenssi ja taipumus aikuisiän diabetekseen. Se on yleinen lapsettomuuden syy. Metformiinihoidon on todettu korjaavan näitä häiriöitä ja palauttavan yli puolelle näistä naisista ovulaation ja hedelmällisyyden. Metformiinia ei ole pidetty teratogeenisena, mutta sen vaikutuksia sikiöön ja syntymän jälkeiseen kehitykseen ei ole kunnolla tutkittu. Tutkimuksessa, jossa verrattiin metformiinia saaneiden PCOS-naisten raskauksien kulkua terveisiin kontrollipotilaisiin, ei havaittu eroja ennenaikaisuudessa, epämuodostumissa, pre-eklampsiassa eikä perinataalisissa hoitotuloksissa. Tyttöjen syntymäpaino ja -pituus olivat PCOS-ryhmässä kontrolleja pienemmät. Kuitenkaan lasten myöhemmässä kasvussa ja kehityksessä ei eroja ryhmien välillä enää havaittu. Metformiini näytti vähentävän PCOS-ryhmässä raskausdiabeteksen esiintymistä. Hoitoa kannattaa jatkaa koko raskauden ajan. Metformiinilla saattaa olla käyttöä myös raskausdiabeteksen hoidossa.

Pertti Kirkinen

Karjanhoito suojaa atooppiselta astmalta, mutta altistaa nonatooppiselle

Viime vuosina on taitettu peistä siitä, onko liian puhdas elinympäristö varsinkin lapsena altistamassa allergisille sairauksille. Aikuisista tutkimustietoa on käytössä vähemmän. Norjassa tehtiin vuonna 1991 laaja maanviljelijöiden (n = 8 482) terveystutkimus, jonka 1 614 farmaria käsittävästä osasta nyt julkaistiin tietoa. Astmaa esiintyi aiemmin lääkärin toteamana 3,7 %:lla ja ajankohtaisesti tutkimuksen aikana 2,7 %:lla. Atopian esiintyvyys oli 14 %, mutta 80 % astmaatikoista on nonatooppisia. Astma oli tavallisempaa karjaa ja sikoja hoitavilla, pelkästään nonatooppiseksi luokiteltu astma mm. sikafarmareilla. Altistuminen endotoksiineille, sieni-itiöille ja ammoniakille oli positiivisessa yhteydessä nonatooppiseen ja kielteisessä eli ikään kuin suojaavassa yhteydessä atooppiseen astmaan.

Hannu Puolijoki

Menopausiin liittyy ohimenevää masentuneisuutta

Masennuksen ja menopaussin välistä yhteyttä käsittelevien poikkileikkaustutkimusten tulokset ovat antaneet hyvinkin vastakkaisia tuloksia. Amerikkalaisessa prospektiivisessa tutkimuksessa seurattiin 4 vuoden ajan 34-47-vuotiaita, säännöllisesti menstruoivia naisia, ja arvioitiin heidän masennusoireensa ja kliininen masennuksensa. Menopaussin eri vaiheet luokiteltiin seuraavasti: premenopaussi (säännöllinen menstruaatiosykli 22-35 päivää), varhainen siirtymävaihe (vähintään 7 päivän muutos naisen normaalista syklistä), myöhäinen siirtymävaihe (3-11 kuukauden amenorrea) ja postmenopaussi (vähintään 12 kuukauden amenorrea). Senkin jälkeen, kun masennusoireiden riskiä lisäävien muiden tekijöiden (rotu [värillinen], depressiohistoria, premenstruaatio-oireet, unihäiriöt, työttömyys) vaikutus oli otettu huomioon, masennusoireet nousivat merkitsevästi, kun naiset siirtyivät premenopaussista menopaussivaiheeseen (sekä varhainen että myöhäinen siirtymävaihe) mutta laskivat taas postmenopaussivaiheessa. Kliinisen depression osalta vastaavaa menopaussin aikaista nousua ei havaittu, koska masennustapausten määrät jäivät pieniksi. Masennusoireet laskivat eniten naisilla, joiden follikkelia stimuloiva hormoni kohosi nopeasti.

Raimo K.R. Salokangas

Lyhyesti: Flutikasonila ja montelukastilla vaikutusta bronkusten verenkiertoon

Astmassa on havaittu lisääntynyttä ilmateiden verenvirtausta. Amerikkalaiset tutkivat 12 astmapotilaalla kaksoissokeasti, eroavatko kahden viikon hoitojaksona käytetyt montelukasti (10 mg x 1 / pv, suun kautta), flutikasoni (440 myyg/pv inhalaationa; vastaa Suomessa 500 myyg) tai näiden kombinaatio vaikutuksiltaan tämän parametrin suhteen. Eroja ei saatu, mutta kaikki vaihtoehdot laskivat lähtötasosta virtausta, eikä kombinaatiokaan ollut jompaakumpaa parempi. Vasteet myös näyttivät poistuvan kahdessa viikossa. Tutkijoiden mukaan verenvirtausta voidaan pitää astmaan liittyvän inflammaation markkerina.

Hannu Puolijoki

Lyhyesti: COPD:ssa myös nenän limakalvojen neutrofiiliylimäärää

Italialaiset ottivat nenän limakalvojen ja keuhkoputkien biopsianäytteet 7 tupakoijalta, joilla ei ollut keuhkoahtaumatautia (COPD), 14 tupakoivalta COPD:tä sairastavalta sekä 7 verrokilta. Tupakoivilla oli levyepiteelimetaplasiaa molemmissa ilmateiden kohteissa, eosinofiileja esiintyi enemmän tupakoivilla ilman COPD:tä, mutta neutrofiilien määrä taas oli tupakoivilla COPD-potilailla suurempi sekä nenän että keuhkoputkien näytteissä. Tupakointi yhdistyi CD8 T-lymfosyytteihin limakalvoilla. Keuhkoahtaumaa esiintyy siis nenässäkin...

Hannu Puolijoki

Statiinipäätös voisi olla takaisku elämäntapamuutoksille

Britannian terveysministeriön päätös hyväksyä 10 mg:n simvastatiinitabletit myytäväksi apteekeissa itsehoitovalmisteina on kirvoittanut maassa vilkkaan keskustelun. Kansanterveyden puolestapuhujat ovat nyt huolissaan siitä, että terveellinen ruokavalio saatetaan korvata jatkossa kolesterolia alentavilla tableteilla. Samalla maassa pohditaan myös eri sosiaaliryhmien eriarvoistumisen vaaraa.

Pekka Puska

Rosuvastatiinista lihasvaurioita myös pikkuannoksilla

Muiden statiinien tavoin myös rosuvastatiinista (Crestor, AstraZeneca) on ilmoitettu lihasvaurioita, mukaan lukien rabdomyolyysitapauksia, Britanniasta ja Yhdysvalloista. Asiaa on käsitelty aikaisemmin myös tällä palstalla (SLL 2004;59:1517). Britanniassa tapauksia on toistaiseksi tiedossa neljä ja Yhdysvalloissa tiettävästi kymmenen. Yleensä lihasvauriot ovat liittyneet 20 mg:n tai sitä korkeampiin päiväannoksiin, mutta mukana on nyt seitsemän tapausta, joissa rosuvastatiinin päiväannos oli vain 10 mg:aa. AstraZeneca ei pidä kaikkia tapauksia hyvin selvitettyinä, mutta on lähettänyt Britanniassa lääkäreille kirjeen, jossa korostetaan, että rosuvastatiinin aloitusannos on aina 10 mg, 20 mg:n annosta käytetään vain, jos vaste on riittämätön ja korkean riskin potilailla saatetaan tarvita 40 mg:n annos, joskin harvoin.

Juhana E. Idänpään-Heikkilä

Lääkäriliitto Fimnet Lääkärilehti Potilaanlaakarilehti Lääkäripäivät Lääkärikompassi Erikoisalani Lääkärilehden työpaikat