78093 osumaa

Valtiovalta panostaa terveysliikuntaan

Valtiovalta on lähtenyt neljän ministeriön ja lukuisten yhteisöjen voimalla kannustamaan kansalaisten päivittäistä liikuntaharrastusta. Terveyttä edistävän liikunnan neuvottelukunta, johon kuuluu opetusministeriö, sosiaali- ja terveysministeriö, liikenne- ja viestintäministeriö sekä ympäristöministeriö, on mm. perustanut kymmenen työryhmää edistämään terveysliikunnan erilaisia hankkeita. Tavoitteena on lisätä suomalaisten arkiliikuntaa ja saada se luonnolliseksi osaksi kaikenikäisten kansalaisten päivittäistä toimintaa. Neuvottelukunta hankkii alueelle lisää rahoitusta, käynnistää tutkimustoimintaa, vaikuttaa ympäristösuunnitteluun, edistää perheliikuntaa ja ylipäätään muokata asenneilmapiiriä terveysliikunnalle myönteiseksi.

Maira Palosuo

Suurentunut D-dimeeriarvo - kliinikon haaste

Veren hyytymis- ja fibrinolyyttinen järjestelmä ovat monessa mukana, eivätkä yksinomaan pidä verta juoksevana tai hyydytä sitä tarvittaessa. Kun verenkierto on uhattuna, se johtuu useimmiten veren hyytymisestä verisuonessa. Usein myös tulehduksen tai maligniteetin patogeneesiin liittyy trombiinin ja fibriinin muodostus. Fibriiniä kertyy ekstravaskulaaritilaan permeabiliteetin lisääntyessä, ja toimiva kudos voi korvautua arpikudoksella.

Riitta Lassila

Dementiapotilaan käytösoireita ei hoideta vain lääkkeillä

Dementiaa on perinteisesti pidetty kognitiivisena oireyhtymänä, jonka ydin on muistihäiriö. Potilasta ja häntä hoitavia rasittavat kuitenkin muistihäiriöitä enemmän käytösoireet, kuten masennus, ahdistuneisuus, apatia, levottomuus, aistiharhat, harhaluulot tai vuorokausirytmin häiriöt. Nimenomaan käytösoireet ovat omaisten kannalta uuvuttavia ja johtavat siihen, että dementiapotilas joutuu pysyvään laitoshoitoon. Väestön vanhenemiseen liittyvä dementian ja käytösoireiden yleistyminen näkyy jo nyt vuode- ja hoivaosastoilla levottomuuden, kiireen ja henkilökunnan tarpeen lisääntymisenä.

Risto Vataja

D-dimeeripitoisuus syvän laskimotukoksen tai keuhkoembolian diagnostiikassa

D-dimeerimääritystä käytetään yleisesti syvän laskimotukoksen tai keuhkoembolian poissulkemiseen, sillä niiden tautitilojen yhteydessä D-dimeeripitoisuuden on osoitettu olevan selvästi suurentunut. Normaali tulos poissulkee syvän laskimotukoksen noin 90-95 %:n todennäköisyydellä.

Kari Punnonen - Karri Penttilä - Sari Väisänen, Sakari Eskelinen - Tiina Koivunen - Kirsi Kärkkäinen

Influenssarokotus lääketieteellisille riskiryhmille ja kaikille 65 vuotta täyttäneille Kansanterveyslaitoksen influenssarokotussuositus syksyllä 2004

Ikäperusteisten influenssarokotusten kattavuus kasvaa vähitellen, mutta on vielä melko kaukana tavoitteesta. Maksutonta rokotusta tarjotaan ensi syksynä kaikille 65-vuotiaille ja sitä vanhemmille sekä lääketieteellisiin riskiryhmiin kuuluville alle 65-vuotiaille.

Tapani Hovi - Tapani Kuronen - Ville Postila - Satu Rapola - Terhi Kilpi Ja Kansanterveyslaitoksen Rokotussuositustyöryhmä

Lyhyesti: Millä hoitaa SARSia?

Kollegat Hong Kongista julkaisivat 138 SARS-potilaan (koronavirus varmistus 132:sta; 96 %) hoidosta raportin. Luonnollisesti laajakirjoista antibioottia kokeiltiin 132:n kohdalla, mutta objektiivista vastetta ei saatu. Sen sijaan 25 potilaista respondoi edellä mainitun aloittamisen jälkeen 48 tunnin kuluttua hoitoon lisättyyn ribaviriinin ja matala-annoksisen (prednisolonia 0,5-1 mg/kg) kortikosteroidin yhdistelmään (jos hengenahdistusta, vastaavia suonensisäisesti). Tämän jälkeen arsenaaliin tuli mukaan suuriannoksinen metyyliprednisoloni (0,5 g) suonensisäisesti ainakin kolmena peräkkäisenä päivänä. Viimeksi mainittua annettiin 107:lle, joista 88:lle saatiin hoitovastetta. Korkea CRP-arvo ennusti joutumista korkea-annoksiseen steroidihoitoon. Kuolleisuus tautiin oli 15 (11 %), useimmilla oli muita sairauksia mukana. Kirjoittajat kaipaavat satunnaistettuja tutkimuksia hoitokaaviostaan; toivottavasti niitä ei tule.

Hannu Puolijoki

Lyhyesti: Yskän syiden selvittelystä ei uutta

Thoraxin Review-sarjassa on käyty läpi yskää ja aiheena on viimeksi ollut pitkittyneen yskän selvittelyssä tarpeelliset tutkimukset. Anamneesi on luonnollisesti tärkein, ja aivan välttämättöminä pidetään keuhkojen röntgenkuvausta sekä spirometrian mahdollisuutta; muu riippuu tapauksesta ja käytettävissä olevista mahdollisuuksista. Systemaattinen lähestyminen oireeseen on tehokkain tapa selvittää ja hoitaa tämän syy. On hyvä muistaa, että esim. negatiivinen tulos ilmateiden hyperreaktiivisuuden mittauksessa ei sulje pois oireen reagoimista inhaloitaviin steroideihin eikä negatiivinen löydös happorefluksin osalta happamattoman refluksin mahdollisuutta. Uusia diagnostisia keinoja perätään.

Hannu Puolijoki

Lääkäriliitto Fimnet Lääkärilehti Potilaanlaakarilehti Lääkäripäivät Lääkärikompassi Erikoisalani Lääkärilehden työpaikat