Lääkärilehden julkaisupolitiikan keskeinen tavoite on riippumattomuus

Riippumattomuuden ja kirjoitusten tieteellisen laadun takaamiseksi Suomen Lääkärilehden kaikki lääketieteelliset artikkelit ja terveydenhuollon tutkimukset käyvät kahden asiantuntijan arvioitavina. Niin myös nyt puheena oleva katsaus, johon kirjoittajat tekivät asiantuntija-arvion jälkeen muutoksia.

Taito Pekkarinen, Päivi Hietanen

Hiljaisuus kirjan julkistamisen jälkeen hämmästyttää

Syövästä kirjoitetaan paljon. Tieto tästä suursairaudesta ulottuu solujen käyttäytymisestä aina molekyylitasolle saakka. Epidemiologinen tutkimus täydentää lisääntyvää tietopääomaa. Kokonaisuuteen voisi - ja tulisi - kuulua huomion kiinnittäminen isäntäelimistöön, sairastuneeseen ihmiseen, yhteiselämän moniin aspekteihin. Nyt ihminen on mukana vain suurten tilastojen kautta. Median antama kuva ongelmasta on kuitenkin elävämpi. Esim. meneillään olevassa tv-ohjelmassa Elämän jatkoaika vilkkaat ja elävät ihmiset kertovat sairastumisestaan ja elämän suurista aiheista ja asenneongelmista. Päivälehtien yleisönosastoissa on muutaman kuukauden välein kirjoituksia samoista aiheista.

Juhani Rekola

Kuvantamisen vallankumous

Runsaan sadan vuoden aikaperspektiivillä kuvantamisen vallankumouksen voidaan sanoa alkaneen röntgensäteiden keksimisestä 8.11.1895 ja jatkuvan yhä. Se uusi asia, että alettiin nähdä ihmisen sisälle tuntemattomilla säteillä (X-rays), lienee ollut aikansa lääketieteessä yhtä vallankumouksellinen muutos kuin nykyään se, että ihmisen ajattelu voidaan visualisoida funktionaalisella magneettitutkimuksella.

Anu Alanen

Ihotaudit koskettavat kaikkia

Aikaisemman ihotautiteoksen teksti on kauttaaltaan ajanmukaistettu uutta Ihotaudit-kirjaa varten. Yli kahdenkymmenen kirjoittajan joukko koostuu alan kotimaisista huippututkijoista ja käytännön lääkäreistä. Toimituskunta on käynyt läpi kirjan kaikki kirjoitukset varmistaen niiden yleispätevyyden, mutta on kuitenkin jättänyt tilaa myös kirjoittajien henkilökohtaisille mieltymyksille ja käsityksille.

Hanna Salmenpohja

Kepeästi painonhallinnasta

Peijaksen sairaalan sisätautiylilääkäri, professori Pertti Mustajoki on jo parinkymmenen vuoden ajan kuulunut maamme lihavuustutkijoiden eturiviin. Selkeän ja kiihkottoman ulosantinsa takia hän on myös kysytty yleisöluennoitsija ja tiedotusvälineiden lihavuuskeskustelujen vakoasiantuntija. Myös yleistajuisena kirjoittajana Mustajoki on kannuksensa ansainnut toimimalla pitkään Hyvä terveys -lehden palstalääkärinä ja julkaisemalla painostaan huolehtiville ja terveellisiä ravintotottumuksia kaipaavalle yhdessä Ulla Leinon kanssa laihduttamista ja painonhallintaa käsittelevän, jo kolmanteen painokseensa ehtineen kirjan.

Risto P. Roine

EML:sta, erityispoliklinikkatoiminnasta ja sivutoimilupakysymyksestä

Keväällä 2002 valtioneuvoston periaatepäätöksessä todettiin, että EML:stä luovutaan, kun lääkäreille löydetään korvaava kannustinjärjestelmä. EML-järjestelmä koskee noin tuhatta lääkäriä ja taloudellisesti kyse on noin 10 miljoonan euron lisäansioista, jotka on saavutettu perustyöaikana. Julkisessa keskustelussa EML-järjestelmää on arvosteltu mm. jonon ohituskaistaksi. Jos näin on ollut, ovat kyseiset tapaukset varmasti pikemminkin poikkeus kuin sääntö. Suunniteltu erityispoliklinikkatoiminta ei ole EML:ää korvaava järjestelmä.

Timo Juvakoski

Liiton lausunto eduskunnan sosiaali- ja terveysvaliokunnalle: Erikoismaksuluokan lakkautus lisäisi lääkärien eriarvoisuutta

Lääkärit uhkaavat joutua keskenään eriarvoiseen asemaan, jos hallituksen esitys erikoismaksuluokan lakkautuksesta toteutuu. Esityksen mukaan uusia eml-lupia ei enää myönnettäisi ensi vuoden helmikuun jälkeen. Tämä merkitsisi, että eml-luvan saaneet erikoislääkärit menettäisivät työpaikkaa vaihtaessaan oikeutensa ottaa vastaan erikoismaksuluokan potilaita. Myöskään uudet erikoislääkärit eivät voisi eml-lupaa saada.

Katja Patronen

Liiton lausunto TEO:n toimialan laajentamisesta: Sosiaali- ja terveydenhuollon valvontaa hankalaa nivoa yhteen

Terveydenhuollon oikeusturvakeskuksen roolia on kaavailtu laajennettavaksi niin, että laitokselle kuuluisivat jatkossa sekä terveydenhuollon että sosiaalihuollon yksiköiden valvonta ja laadun varmistus. Lääkäriliitto katsoo lausunnossaan sosiaali- ja terveysministeriölle, ettei valvontaa ole mahdollista kaikilta osin yhdistää. Yhdistämistä vaikeuttavat sosiaali- ja terveydenhuollon toisistaan poikkeavat hallinto- ja toimintakulttuurit sekä valvontatarpeet ja -järjestelmät.

Katja Patronen

Kehitysyhteistyöstä kiinnostuneille valmistui uusi opas Kehitysmaissa työskentelee jo kymmeniä suomalaislääkäreitä

Afrikassa, Aasiassa ja Etelä-Amerikassa työskentelee parhaillaan lääkärin tehtävissä nelisenkymmentä suomalaista. Kenttätöissä olevien lisäksi suomalaislääkäreitä toimii kansainvälisten organisaatioiden hallinnossa. Lääkäriliitto julkaisi viime viikolla uuden oppaan kehitysyhteistyöstä kiinnostuneille lääkäreille.

Katja Patronen

Suomalaisopiskelija lähes jokaisessa lääketieteellisessä tiedekunnassa Saksassa

Saksassa opiskelevien suomalaisten lääketieteen opiskelijoiden yhdistyksen, SLSLO:n, kevätkokoukseen Göttingenissä osallistui 12 opiskelijaa eri puolilta Saksaa. Saksassa on yli 30 lääketieteellistä tiedekuntaa, joista lähes jokaisessa opiskelee ainakin yksi suomalainen.

Erkki Laakso